Kauden 2013-14 sarjapaikkoja hakiessaan seurojen tuli lisenssihakemuksen ja sarjasitoumuksen ohella suorittaa kaikki velvoitteensa viime kauden joukkueen jäsenille, toimihenkilöille, agenteille, liiton muille jäsenseuroille, Suomen Koripalloliitolle, kansainväliselle koripalloliitolle, verottajalle sekä vakuutusyhtiölle liittyen lakisääteiseen urheilijaturvaan. Lisäksi Koripalloliitto vaati seuroilta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen lisäksi välitilinpäätöksen päättyneeltä pelikaudelta sekä tilintarkastajien varmennukset velvoitteiden suorittamisesta.

- Aiemmin on hyväksytty osapuolten hyväksymiä maksusuunnitelmia, mutta tänä vuonna tiukennetussa käsittelyssä velvoitteet piti olla suoritettuina. Joudumme joitain myöhästymis- ja rikesakkoja lähettämään, mutta olemme ylpeitä siitä, että sarjapaikat saaneilla seuroilla vaaditut velvoitteet on suoritettu, kertoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.

Samalla kun Koripalloliitto tiukensi sarjalisenssin saamisehtojaan, laajennettiin tiukennettu käsittely Korisliigasta myös naisten Korisliigan sekä miesten ja naisten I divisiooniin.

Korisliiga-seurojen tuloskunto nousussa 

Sarjalisenssi-käsittelyllään Koripalloliitto haluaa varmistaa, että pääsarjoissa pelataan ns. puhtain paperein.

Korisliigan kohdalla lisenssikäytäntö on ollut voimassa jo useamman vuoden ajan.

- Järjestelmä on osoittautunut hyväksi ohjausmekanismiksi. Liigaseurojen yhteenlaskettu tulos viime tilikaudelta on yli 300 000 euroa positiivinen. Toki parannettavaa löytyy aina, mutta suunta on oikea, vakuuttaa Walldén.

- Tiedämme vaativamme seuroilta paljon, mutta olemme myös vakuuttuneita, että sarjalisenssi-käytäntö palvelee pitkällä aikavälillä kaikkia osapuolia – seurat mukaan lukien.

Liittohallitus myönsi Korisliigaan oikeuttavan A-lisenssin kaikille urheilullisesti paikkansa lunastaneelle 12 seuralle. Korisliigassa pelaavat kaudella 2013-14 seuraavat seurat (aakkosjärjestyksessä): Joensuun Kataja, Kauhajoen Karhu, kouvolalainen Kouvot, kotkalainen KTP-Basket, Lappeenrannan NMKY, Lapuan Korikobrat, Lahden NMKY (Namika Lahti), Loimaan Korikonkarit (Nilan Bisons), Salon Vilpas, Tampereen Pyrintö, espoolainen Tapiolan Honka ja UU-Korihait Uudestakaupungista.

BC Nokialle paikka naisten Korisliigaan 

Naisten Korisliiga –nimellä jatkossa pelattavaan naisten mestaruussarjaan oikeuttavat B-lisenssit myönnettiin kymmenelle seuralle.

Sarjaan noussut, Helsingin NMKY:n sarjapaikalla pelannut, divisioonavoittaja Helmi Capitals ei ottanut liigapaikkaa vastaan. Liittohallitus myönsi paikan BC Nokialle, joka oli ranking-järjestyksessä seuraavana.

Sarjassa nähdään kaudella 2013-14 BC Nokian lisäksi Catz Lappeenranta, Forssan Alku, jyväskyläläinen HoNsU, Keravan Kori-80, kotkalainen Peli-Karhut, espoolainen Tapiolan Honka, helsinkiläinen ToPo juniorit, Turun Riento koripallo sekä Äänekosken Huima.

JKS nostettiin Divisioona A:han, ToPolta vaaditaan maksusuoritus 

Äänekosken Huiman ja Säynätsalon Riennon luovuttua sarjapaikoistaan miesten Divisioona A:ssa, päätti liittohallitus supistaa Divisioona A:n vuoden etuajassa kahdeksan joukkueen suuruiseksi. Divisioona B:stä yhdelle vapautuneelle paikalle nostettiin Järvenpään Koripalloseura. Rankingissa JKS:n edellä olleet Turun NMKY ja Ura Basket halusivat pitää paikkansa Divisioona B:ssä, eivätkä ottaneet vastaan tarjottua Divisioona A –paikkaa.

Koripalloliiton hallitus myönsi Divisioona A:han tässä vaiheessa kaikkiaan seitsemän lisenssiä.  Lisenssinsä lunastivat JKS:n ohella BC Nokia, Forssan Koripojat, Keravan Kori-80, Oulun NMKY, Porvoon Tarmo ja Tampereen Pyrintö (II joukkue).

Helsinkiläisen ToPo Junioreiden lisenssi jäi ehdolliseksi. Liittohallitus vaatii seuran sopimusyhteisöltä ToPo Helsinki Oy:ltä yhtä puuttuvaa maksusuoritusta ennen lisenssin vahvistamista.

- Korostamme, että ToPo Junioreiden osalta kaikki vaaditut asiat ovat kunnossa liittyen naisten Korisliigaan, naisten I divisioonaan ja miesten Divisioona B:hen. Emme olisi halunneet jättää mitään ilmaan leijumaan, mutta tiukennetut lisenssiehdot eivät täyttyneet ToPon Divisioona A –paikan suhteen. Huomioiden seuran viimeaikaiset toimenpiteet, olemme optimistia ja uskomme seuran selviytyvän nopeasti vaaditusta maksusuorituksesta, Walldén kommentoi.

Koripalloliitto edellyttää ToPo Helsinki Oy:n hoitavan maksusuorituksensa 19.6. klo 15 mennessä. Liitto ei kommentoi aihetta tarkemmin, vaan tiedottaa lopputuleman viimeistään em. aikarajan umpeuduttua.

PuHu Junioreille paikka Divisioona B:hen 

Järvenpään Koripalloseuran noustua Divisioona A:han täydensi liittohallitus Divisioona B:n divisioonakarsinnoissa toiseksi sijoittuneella vantaalaisseura PuHu Junioreilla.

PuHu Junioreiden lisäksi Divisioona B:ssä pelaavat kaudella 2013-14 BC Jyväskylä, Espoo Basket Team, ToPo juniorit, KaU Koris Karkkilasta, Turun NMKY, kaarinalainen Ura Basket sekä Vaasan Salama.

Naisten I divisioonaan oikeuttavan C-lisenssin liittohallitus myönsi kymmenelle urheilullisin perustein selviytyneelle seuralle. Sarjassa pelaavat tulevalla kaudella Espoo Basket Team, Helsingin NMKY, Hyvinkään Ponteva, Joensuun Kataja, helsinkiläinen Karhun Pojat, PuHu Juniorit Vantaalta, Tampereen Pyrintö, espoolainen Tapiolan Honka (II joukkue), ToPo Juniorit Helsingistä (II joukkue) sekä Vimpelin Veto.

Korisliiga-seurat 2013-14 

• Joensuun Kataja
• Kauhajoen Karhu
• Kouvot (Kouvola)
• KTP-Basket (Kotka)
• Lappeenrannan NMKY
• Lapuan Korikobrat
• Lahden NMKY
• Loimaan Korikonkarit
• Salon Vilpas
• Tampereen Pyrintö
• Tapiolan Honka (Espoo)
• UU-Korihait (Uusikaupunki)

Naisten Korisliiga -seurat 2013-14  

• BC Nokia
• Catz Lappeenranta
• Forssan Alku
• HoNsU (Jyväskylä)
• Keravan Kori-80
• Peli-Karhut (Kotka)
• Tapiolan Honka (Espoo)
• ToPo Juniorit (Helsinki)
• Turun Riento koripallo
• Äänekosken Huima

Miesten Divisioona A:n seurat 2013-14

• BC Nokia
• Forssan Koripojat
• Järvenpään Koripalloseura
• Keravan Kori-80
• Oulun NMKY
• Porvoon Tarmo
• Tampereen Pyrintö

ToPo Junioreiden (Helsinki) sarjapaikka jätettiin ehdolliseksi odottamaan puuttuvaa maksusuoritusta.

Miesten Divisioona B:n seurat 2013-14 

• BC Jyväskylä
• Espoo Basket Team
• ToPo Juniorit (Helsinki)
• KaU Koris (Karkkila)
• PuHu Juniorit (Vantaa)
• Turun NMKY
• Ura Basket (Kaarina)
• Vaasan Salama

Naisten I divisioonaseurat 2013-14  

• Espoo Basket Team
• Helsingin NMKY
• Hyvinkään Ponteva
• Joensuun Kataja
• Karhun Pojat (Helsinki)
• PuHu Juniorit (Vantaa)
• Tampereen Pyrintö
• Tapiolan Honka (Espoo)
• ToPo Juniorit (Helsinki)
• Vimpelin Veto

203-senttinen, 26-vuotias Haanpää sai pelata ensimmäisen täysin terveen kautensa vuosiin ja tulosta syntyi. Lapuan Korikobria edustanut ”Santtu” oli Korisliigan ylivoimaisesti tehokkain kotimainen pelaaja 19,4 pisteen, 8,1 levypallon ja 1,6 syötön keskiarvoillaan, jonka lisäksi Keravan Kori-80:n kasvatti kairasi kolmosensa 40 ja vapaaheittonsa 82,5 prosentin tarkkuudella.

- Tämä pysti menee arvoasteikolla korkealla juuri siitä syystä, että kapteenit ja pelaajat äänestivät, kommentoi Haanpää palkinnon käteen saatuaan.

Haanpää oli lisäksi liigakauden kotimainen tupla-tuplakuningas keräämällään 16 tupla-tuplalla. Korikobrat voitti Haanpään johdolla kauden 44 ottelustaan 13 ja käväisi maaliskuussa jopa pudotuspeliviivan yläpuolella.

- Pudotuspelipaikkaa tavoiteltiin, mutta Korikobrien lähtökohdat huomioiden (liigapaikka ToPon sarjasta sulkemisen myötä) sarjapaikan varmistuminen oli hieno asia.

- Hieman vaikeamman syksyn jälkeen keväällä kulki niin joukkueen peli kuin omakin. Oli hienoa pelata terveenä, Haanpää iloitsi.

Tulevaisuuden suunnitelmat Haanpäällä on avoinna.

- Tarjouksia otetaan vastaan, nauratti Haanpää Koripalloliiton palkitsemistilaisuuden vieraita.  

Korisliigan vuoden valmentajan arvonimen pokkasi puolestaan toista kertaa uransa aikana KTP-Basketin päävalmentaja Sami Toiviainen, 38.

Toiviainen hyppäsi KTP:n ruoriin 8. joulukuuta 2011, jolloin KTP oli jämähtänyt Korisliigan toiseksi viimeiselle sijalle. Toiviainen nosti ensiksi puolessa vuodessa KTP:n pudotuspeleihin ja tänä keväänä voiton päähän Suomen mestaruudesta. Toiviaisen projekti kotkalaisjoukkueen komentajana jatkuu myös ensi kaudella.

Edellisen kerran Toiviainen palkittiin vuoden valmentajana keväällä 2009, jolloin hän piiskasi Namika Lahden Suomen mestariksi.

Mestari-Bisonsin Zenolle ja Iveylle tunnustusta 

Toisen perättäisen Suomen mestaruutensa kuitanneen loimaalaisen Nilan Bisonsin sankarit saivat myös ansaitsemaansa tunnustusta.

Korisliigan vuoden ulkomaalaispelaajaksi äänestettiin Bisonsin liukasliikkeinen laitahyökkääjä Martin Zeno, joka teki selvää jälkeä jokaisessa tilastokategoriassa. Texas Techin kasvatti vei Korisliigan korikuninkuuden upottamalla 22,4 pistettä ottelua kohden ja kietoi lisäksi joukkueelleen 6,9 levypallon, 3,8 syötön, 1,2 riiston sekä 0,9 blokin keskiarvot.

Korisliigan finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) äänestettiin puolestaan jo toisena perättäisenä vuonna oregonilaislähtöinen Bisons-pelinrakentaja Jeb Ivey, 32.

Ivey petrasi finaaleissa otteitaan peli peliltä ja oli Bisonsin tehoykkönen joukkueensa kahdessa viimeisessä voitto-ottelussa pelinjohtamisen ohessa. Kolmannessa osaottelussa Ivey rekisteröi 18 pistettä ja jakoi kuusi syöttöä, ja mestaruuden ratkaisseessa viidennessä ottelussa Iveylle merkittiin viisi onnistunutta kolmosta ja 22 pistettä.

Hirvikoski vuoden puolustaja, Virtanen kuudes pelaaja 

Korisliigan vuoden puolustajan pystin pokkasi täysin uusi kasvo, kun huippuharppauksin kehittynyt ja Kauhajoen Karhun mitalipeleihin johdattanut Henri Hirvikoski, 26, vei voiton valmentaja- ja kapteeniäänestyksessä.

Hirvikoskelle kausi oli kautta linjan uran paras. BC Nokian kasvatti merkitsi ottelukeskiarvoikseen 7,3 pistettä, 1,7 levypalloa ja 1,2 syöttöä sekä säkitti kolmosensa 41,3 prosentin tarkkuudella. Hirvikosken lopullinen esiinmarssi nähtiin puolivälierissä, kun hän onnistui täydellisesti Pyrinnön Damon Williamsin paimentamisessa.

- Aivan loistava työntekijä ja hieno tyyppi. Kiitos Henkka, kiitteli Karhun päävalmentaja Ari Tammivaara suojattiaan.

Joensuun Katajan kaiken kokenut takamieskonkari Petri Virtanen, 32, vei puolestaan ensimmäisen kerran urallaan Korisliigan parhaan kuudennen pelaajan pystin. Virtanen osoitti omaksuneensa penkiltä peliin tulevan ”sytyttäjän” roolin täydellisesti kirjauttamalla parhaat tilastolukemat neljään kauteen: 12,0 pistettä, 3,6 syöttöä ja 1,0 riistoa ottelua kohden.

Eikä Virtasen heittoprosenteissakaan ollut moitteen sijaa: kakkoset 58,3 %, kolmoset 38,5 % ja vapaaheitot 86,9 %.

Vesa Heinonen kehittynein, Turja yksimielisesti vuoden tulokas 

Korisliigan kehittyneimmän pelaajan tittelistä käytiin tiukka taisto, mutta palkinnon sai lopulta matkaansa KTP:sta kasvattajaseuraansa Namika Lahteen kesken kauden siirtynyt Vesa Heinonen, 21.

Heinosen peliaika Kotkassa jäi vähiin, mutta loukkaantumisten vaivaamassa Namikassa hän oli mies paikallaan. Ennakkoluulottomasti pelannut Heinonen tyylitteli 7,8 pistettä, 2,7 levypalloa, 1,6 syöttöä ja 1,0 riistoa ottelua kohden. Merkittävää on, että edeltävällä kaudella Heinosen keskiarvot jäivät 0,6 pisteeseen 4,0 minuutissa ottelua kohden.

Korisliigan vuoden tulokkaaksi äänestettiin yksimielisesti Lapuan Korikobrien Jussi Turja, 23.

Pitkään nuorten maajoukkueissa ja I divisioonassa sekä USA:n NCAA-sarjan II divisioonassakin pelannut Turja oli käytännössä ensimmäisen vuoden liigapelaajista ainoa joukkueensa vakiorotaatioon noussut, ja Turja käyttikin kokemustaan hyödykseen 6,0 pisteen, 1,5 levypallon ja 1,5 syötön keskiarvoilla.

Miesten I divisioonan A:n vuoden pelaajan tittelin vei nimiinsä Tampereen Pyrintö II:n selkäranka Joni Harjula, 30. Harjula urakoi joukkueensa parhaan pistekeskiarvon (20,3/ottelu) sekä urakoi lisäksi 4,3 syöttöä, 4,2 levypalloa ja 1,0 riistoa Pyrinnölle ottelua kohden. I divisioona B:n parhaana palkittiin Turun NMKY:n Sakari Salminen, 25, joka täytteli tilastosarakkeita 16,9 pisteen, 9,9 levypallon, 1,2 riiston ja 1,0 syötön keskiarvoin.

Korisliigan vuoden erotuomariksi nimettiin puolestaan espoolainen Petri Mäntylä. Nimitys oli Mäntylälle erotuomariuran ensimmäinen. Vuodesta 1996 Korisliigassa tuomioita jakanut Mäntylä esiintyi vuonna 2011 ensimmäisissä miesten EM-kisoissaan ja on nimetty myös syyskuussa 2013 pelattavaan EM-lopputurnaukseen.

Miesten parhaiden tilastokatsaus 

Seuraavat tilastot SM-runkosarjan otteluista lukuun ottamatta SM-finaalien MVP:n ja parhaan divisioonapelaajan tilastoja.

• Martin Zeno, Nilan Bisons: Minuutit 34,2 Pisteet 22,5 Levypallot 6,7 Syötöt 3,9 Riistot 1,1, 2P 54,9%, 3P 29,5%, 1P 79,7%.
• Jeb Ivey, Nilan Bisons (SM-finaalit): Minuutit 37,3 Pisteet 15,0 Levypallot 1,8 Syötöt 5,0, 2P 73,7%, 3P 36,7%, 1P 93,3%.
• Samuel Haanpää, Korikobrat: Minuutit 35,4 Pisteet 19,4 Levypallot 8,1 Syötöt 1,6, 2P 44,3%, 3P 40,0%, 1P 82,5%.
• Henri Hirvikoski, Karhu: Minuutit 21,5 Pisteet 6,9 Levypallot 1,8 Syötöt 1,3, 2P 47,9%, 3P 38,3%, 1P 76,9%.
• Petri Virtanen, Kataja: Minuutit 23,0 Pisteet 12,7 Levypallot 1,7 Syötöt 3,8 Riistot 1,0, 2P 59,3%, 3P 39,6%, 1P 87,3%.
• Vesa Heinonen, Lahti: Minuutit 20,5 Pisteet 6,6 Levypallot 2,3 Syötöt 1,3, 2P 43,5%, 3P 36,1%, 1P 74,7%.
• Jussi Turja, Korikobrat: Minuutit 22,4 Pisteet 6,0 Levypallot 1,5 Syötöt 1,5, 2P 39,8%, 3P 33,1%, 1P 66,7%.
• Joni Harjula, Pyrintö II (I divisioona A): Minuutit 33,3 Pisteet 20,1 Levypallot 4,2 Syötöt 4,3 Riistot 1,0, 2P 46,4%, 3P 30,0%, 1P 82,0%.
• Sakari Salminen, TuNMKY (I divisioona B): Minuutit 30,1 Pisteet 16,9 Levypallot 9,9 Syötöt 1,1 Riistot 1,2, 2P 49,0%, 3P 39,8%, 1P 73,9%.

Koripalloliiton palkitut 2012–13 

184-senttinen, 27-vuotias Reshetko nimettiin SM-finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi jo toistamiseen viimeisen neljän vuoden aikana, eikä suotta: pietarilaislähtöinen sentteri hallitsi korinalustoja Peli-Karhuja vastaan suvereenisti. Reshetko kirjautti 15,0 pistettä ja 8,7 levypalloa kolmen ottelun keskiarvoikseen.

Vain kaksi kertaa koko kauden aikana hävinneen Catzin päävalmentaja Mika Haakana vei oikeutetusti nimiinsä vuoden valmentajan tittelin. Haakanan jälki Catzin peräsimessä on ollut viimeisen kahden kauden aikana uskomatonta: 69 voittoa 74 ottelusta, kaksi Suomen mestaruutta sekä kaksi Suomen cupin mestaruutta.

Haakana ja Reshetko jatkavat Catzissa myös ensi kaudella.

Laaksonen taas MVP, Jeltema vuoden ulkomaalaispelaaja 

Torpan Pojat SM-runkosarjan viidennelle sijalle johdattanut sentteri Niina Laaksonen, valittiin kolmannen kerran uransa aikana naisten SM-sarjan vuoden pelaajaksi.

185-senttinen, 28-vuotias Laaksonen oli SM-sarjan kotimainen tehopelaaja 21,1 pisteen ja 13,6 levypallon ottelukeskiarvoillaan. Lisäksi Laaksonen ahersi 1,2 syöttöä ja 1,1 riistoa peliä kohden.

- Onhan nämä isoja kunnianosoituksia, mutta vielä isompi unelma on Suomen mestaruus. Se jäi tänä vuonna saavuttamatta. Toivottavasti näiden kolmen pystin viereen tulee ensi keväänä jotain kultaista, kaavaili ToPon kanssa juuri jatkosopimuksen tehnyt Laaksonen.

Vuoden ulkomaalaispelaajan pysti matkasi puolestaan Espooseen. Ensimmäistä kauttaan Suomessa pelannut amerikkalaistakapelaaja Melissa Jeltema, täytteli nuoressa Hongassa tilastosarakkeita tasaisen varmasti aina runkosarjan avausottelusta pronssiotteluun asti.

Jeltema huhki hartiavoimin 24,6 pistettä, 9,5 levypalloa, 2,4 riistoa, 1,6 syöttöä sekä 1,0 blokkia joukkueelleen per peli.

HoNsUn kaksikko vakuutti 

Tapiolan Hongan ohella naisten SM-sarjakauden yllätysjoukkue oli Tuomas Ojan valmentama HoNsU, joka ylsi runkosarjan kuudennelle sijalle.

HoNsUn yllätysmenestyksen kulmakivi oli sentteri ja blokkikuningatar Minna Sten, 25, joka kirjautti 14,4 pistettä, 10,8 levypalloa ja uskomattomat 3,8 blokkia ottelua kohden. Sten teki kauden aikana myös historiaa blokkaamalla yhdessä ottelussa Suomen ennätystä sivuavat yhdeksän heittoa.

Jyväskyläläisrivistöistä löytyi myös muita vahvan kauden pelanneita pelaajia, kuten vuoden kehittyneimpänä pelaajana palkittu Laura Lahtinen.

174-senttinen, 27-vuotias Lahtinen naulasi joukkueelleen 9,8 pistettä, 4,3 levypalloa, 1,6 syöttöä ja 1,0 riistoa ottelukeskiarvoikseen. Kuudennen SM-sarjakautensa pelannut Lahtinen kohotti siis keskiarvojaan merkittävästi viime kauden 3,4 pisteen ja 2,8 levypallon keskiarvoista.

Poundsille toinen pysti, Pelander vuoden tulokas 

Peli-Karhujen Anissa Pounds nimettiin vuosi sitten SM-sarjan kehittyneimmäksi pelaajaksi, ja nyt vuorossa oli toinen tunnustus, kun 173-senttinen, 20-vuotias takapelaaja äänestettiin SM-sarjakauden parhaaksi kuudenneksi pelaajaksi.

Pounds toi hopeajoukkue Peli-Karhuille kosolti tulivoimaa penkiltä 10,2 pisteen, 3,6 levypallon, 1,8 syötön ja 1,4 riiston tehoillaan.

Vuoden tulokkaana palkittiin odotetusti nousijajoukkueena pudotuspeleihin edenneen Turun Riennon Sofia Pelander, 20.

188-senttinen, naisten maajoukkuevahvuuteenkin kuuluva Pelander oli Riennon puolustuspään lukko ja rekisteröi 10,5 pistettä ja 7,5 levypalloa ottelua kohden.

- Oli aivan mahtava kausi SM-sarjassa. Divarissakin on kovia pelaajia, mutta SM-sarjassa niitä on vielä enemmän. Kausi oli hieno haaste, joka opetti paljon, kertoi oppimishalullaan maajoukkueen parissakin vaikutuksen tehnyt Pelander.

Naisten I divisioonan vuoden pelaajana palkittiin Puhuttarien Asta Leinonen, 29. 172-senttinen Leinonen merkitsi joukkueelleen 10,9 pistettä, 3,8 levypalloa, 1,7 riistoa ja 1,0 syöttöä ottelussa.

Naisten SM-sarjan vuoden erotuomariksi nimettiin helsinkiläinen Oona Panula, jolle kunnianosoitus oli ensimmäinen.

Naisten parhaiden tilastokatsaus 

Seuraavat tilastot SM-runkosarjan otteluista lukuun ottamatta SM-finaalien MVP:n ja parhaan divisioonapelaajan tilastoja.

• Melissa Jeltema, Honka: Minuutit 35,5 Pisteet 26,2 Levypallot 9,6 Syötöt 1,9 Riistot 2,6 Blokit 1,2, 2P 50,4%, 3P 38,5%, 1P 84,3%.
• Jelena Reshetko, Catz (SM-finaalit): Minuutit 33,7 Pisteet 15,0 Levypallot 8,7 Syötöt 1,3 Riistot 3,3 Blokit 1,0, 2P 53,1%, 3P, 1P 78,6%.
• Niina Laaksonen, ToPo: Minuutit 34,4 Pisteet 20,7 Levypallot 13,7 Syötöt 1,2 Riistot 1,2, 2P 47,7%, 3P 37,5%, 1P 78,4%.
• Minna Sten, HoNsU: Minuutit 32,3 Pisteet 14,6 Levypallot 10,7 Blokit 3,8, 2P 52,7%, 3P 24,0%, 1P 79,0%.
• Laura Lahtinen, HoNsU: Minuutit 27,6 Pisteet 9,8 Levypallot 4,3 Syötöt 1,6 Riistot 1,0, 2P 42,2%, 3P 23,4%, 1P 81,0%.
• Anissa Pounds, PeKa: Minuutit 25,6 Pisteet 10,3 Levypallot 3,6 Syötöt 1,9 Riistot 1,3, 2P 40,8%, 3P 39,9%, 1P 91,7%.
• Sofia Pelander, TuRi: Minuutit 25,2 Pisteet 10,6 Levypallot 7,6, 2P 46,9%, 1P 57,7%.
• Asta Leinonen, Puhuttaret: Minuutit 28,5 Pisteet 10,9 Levypallot 3,8 Syötöt 1,0 Riistot 1,7, 2P 39,4%, 3P 33,7%, 1P 73,6%.

Koripalloliiton palkitut 2012–13 

Kaksivuotisen yhteistyösopimuksen Koripalloliiton kanssa solminut LähiTapiola näkyy vastaisuudessa miesten ja naisten maaotteluiden laitamainoksissa sekä miesten Susijengin otteluiden parkettimainoksissa. LähiTapiola hyödyntää myös Koripalloliiton asiantuntemusta työssä jaksamisessa ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

LähiTapiola toimi myös seuraavat kaksi vuotta Suomen 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen maajoukkueiden kummina. Tuoreen sopimuksen myötä LähiTapiola pyrkii tukemaan Suomen maajoukkueiden sudenpolkua sekä maajoukkueiden kansainvälistä menestystä.

LähiTapiola on kuulunut jo vuosikaudet Suomen Koripalloliiton läheisimpiin yhteistyökumppaneihin. LähiTapiola syntyi Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistymisen myötä. Näistä jälkimmäinen on suomalaiselle koripalloyleisölle tuttu brändi Koripalloliiton järjestämien sarjojen erotuomaripaitojen mainoksista.

- LähiTapiola haluaa tällä sopimuksella vahvistaa asemaansa liikunnan ja urheilun tärkeänä taustavoimana. Olemme mukana toiminnassa, joka on asiakkaitamme lähellä. Ennen kaikkea haluamme tukea nuorisourheilua. Koripalloilun nuorisotoiminta liikuttaa suuria harrastajajoukkoja.

- Olemme tyytyväisiä, että yhteistyösopimuksemme on rakennettu kokonaisuudeksi. Se ei ole vain yksittäinen toimenpide, LähiTapiolan markkinointijohtaja Arto Heinonen kertoo. 

Liittovaltuusto korosti kokouksessaan valmentajaluokituksen tärkeyttä edellyttäen samalla, että Koripalloliitto pystyy vastaamaan kasvavaan koulutuskysyntään.

Koripalloliitto otti jo viime vuonna merkittävän askeleen kohti valmentajien sarjakohtaisia koulutustasovaatimuksia, kun liittovaltuusto hyväksyi tasovaatimukset osaksi Koripalloliiton kilpailusääntöjä. Pelikausi 2012-13 oli laajamittaisessa käyttöönotossa ns. ylimenokausi, jolla vaatimustason toteutumista seurattiin ja seuroja ohjattiin valmentajien kouluttamiseen. Valtuuston hyväksymien, tarkennettujen koulutussääntöjen myötä pelikaudelle 2013-14 voimaan astuvat koulutustasovaatimuksen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset.

Valmentajien koulutustasovaatimuksilla halutaan varmistaa entistä laadukkaampi valmennus niin aikuisten kuin nuortenkin valtakunnallisilla sarjatasoilla. Tasovaatimus on ollut käytännössä jo kaudesta 2011-12 niin Korisliigassa kuin maajoukkuevalmennuksessa. Kaudesta 2013-14 vaatimukset seuraamuksineen koskettavat myös naisten SM-sarjaa, aikuisten I divisioonia sekä A- ja B-nuorten SM-sarjoja.

Sääntöjen mukaisesti päävalmentajalta edellytetään kullakin em. sarjatasolla tietyn koulutustason suorittamista, jonka lisäksi saavutettua koulutustasoa pidetään yllä päivittämällä koulutustaso vähintään kolmen vuoden välein täydennyskoulutuksella tai toimimalla koulutuksen korvaavissa valmennus- tai koulutustehtävissä.

Kokouksessaan liittovaltuusto asetti myös vaalivaliokunnan kartoittamaan puheenjohtajaehdokkaita syksyn liittokokoukselle esitettäväksi. Vaalivaliokuntaan nimettiin Koripalloliiton nykyinen puheenjohtaja Curt Lindbom, liittovaltuuston puheenjohtaja Timo Elo sekä liittovaltuutetut Outi Keskisaari, Matti Kulla, Timo Nieminen ja Tenho Ulmanen. Vuodesta 2008 lähtien hallituksen puheenjohtajana toiminut Lindbom on jo aiemmin ilmaissut väistyvänsä nykyisen toimikautensa jälkeen.

Koripalloliiton puheenjohtaja vuosille 2014-15 valitaan liittokokouksessa 2. marraskuuta Loimaalla.

Liittovaltuusto hyväksyi Koripalloliiton vuoden 2012 konsernin tilinpäätöksen, joka oli 109.512 euroa alijäämäinen. Koripalloliiton menoarvio vuodelle 2013 on 4,7 miljoonaa euroa ja valtuuston hyväksymän, tarkistetun talousarvion tavoitteena on 120.000 euron positiivinen tulos.  

Ansioristit omistajilleen, Oksavalle tunnustusta 

Kokouksensa aluksi liittovaltuusto kunnioitti ansioituneita koripallohenkilöitä, joita urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki muisti aiemmin tänä vuonna. Arhinmäki myönsi helmikuun lopussa peräti 26 koripallohenkilölle liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä. Ansioristinsä olivat lauantaina vastaanottamassa Tom Hynninen, Mikko Koiranen, Esko Strandberg sekä Pekka Valpola.

Aiemmin kuluvalla viikolla Koripalloliitto palkitsi Joensuun Katajan pitkäaikaisen toimijan Eero Oksavan vuosittain mittavasta vapaaehtoistyöstä myönnettävällä Heikki Tuomala –palkinnolla.

Oksava on vuosikymmenten ajan ollut osa Katajan menestystarinaa. Hän oli nostamassa Katajaa pelaajana ensimmäisen kerran mestaruussarjaan vuonna 1969 pelaten seuran edustusjoukkueessa vuosina 1963-80.

Sittemmin Oksava on toiminut Katajassa juniorivalmentajana, edustusjoukkueen valmentajana, koripallojaoksen puheenjohtajana. Oksava, 67, on ollut tähän päivään saakka rakentamassa Katajan tietä Euroopan kentille toimien edelleen kaudella 2012-13 Katajan koripallojaoston johtokunnassa ja varapuheenjohtajana.

Valtakunnan tasolla Oksava on toiminut mm. Koripalloliiton opettajakoulutuksen vastaavana, liittovaltuuston ja –hallituksen jäsenenä.  

Järjestään 23. Heikki Tuomala -palkinnon luovutti maanantaina Joensuussa Koripalloliiton palkitsemisyksikön puheenjohtaja, liikuntaneuvos Pekka Litmanen. 

Korisliigan tavoin on naisten mestaruussarjasta nyt saatavilla kaikkien aikojen tilastot, marathon-taulukot, valmentajatilastot, SM-mitalitilastot sekä sarjan ennätykset.

SM-sarjan hakupalvelut sisältävät lisäksi mm. pelaajahaun mestaruussarjan pelaajista kautta aikain.

- Naisten mestaruussarjan kohdalla uudistukset ovat erittäin merkittäviä, sillä SM-sarjasta ei ole koskaan aiemmin julkaistu kattavaa pelaajarekisteriä tilastoineen ja saavutuksineen. Nyt sellainen on ja pysyy, kertoo Koripalloliiton viestintä- ja kehityspäällikkö Mika Mäkelä.

Naisten SM-sarjasta on tietosisällöllisesti tallennettu ottelutulokset ja sarjataulukot vuodesta 1944, pelaajakohtaiset kausitilastot kaudesta 1973-74 ja ottelukohtaiset tilastotiedot kaudesta 1995-96 nykypäivään.

Suurprojekti lajikulttuurin kasvattamiseksi

Koripalloliitto käynnisti historiaprojektinsa vuonna 2010. Hankkeen tavoitteena on ollut varmistaa huippukoripallon historiatietojen tallennus, saatavuus sekä hyödynnettävyys tulevaisuudessa. Pohjatyön hankkeelle teki kaikkiaan 41 vuosikirjaa Koripalloliitolle toimittanut ja lajin tilastotietoja vuosikymmenten ajan tallentanut Pentti Salmi.

Maaottelut, Korisliigan ja naisten SM-sarjahistoriat mukaan lukien tietoja on hankkeen aikana tallennettu noin 21 000 ottelusta. Lisäksi palveluun on tallennettu noin 4500 henkilö- ja joukkuekuvaa sekä seuralogoa. Korisliigan pelaajarekisteri kattaa 3234, naisten SM-sarjarekisteri 1746 ja maaottelurekisteri 1721 pelaajan tiedot.

- Luonnollisesti olemme ylpeitä ja tyytyväisiä siitä, että suomalaisesta koripallosta on tarjolla yksi maailman kattavimmista lajihistorian informaatiopaketeista. Hienoa on myös se, että tiedot kumuloituvat jatkossa pääosin automaattisesti ja ovat siten aina ajan tasalla, Mäkelä päättää.

Korjaukset ja tietotäydennykset

Koripalloliitto on pyrkinyt historiaprojektissaan täydellisyyteen, mutta kun kyse on miljoonien numeroiden tallennusurakasta, virheitä löytyy väistämättömästi. Kaikista virheistä ja tietolisäyksistä pyydetään ilmoittamaan osoitteeseen mika.makela@koripalloliitto.fi. Antoisia hetkiä historiatietojen parissa!

Naisten SM-sarjan historiatiedot löytyvät osoitteesta www.basket.fi/naistensm.

Mitä uutta on tarjolla?

Pikaohje raporttien käyttöön löytyy tämän artikkelin lopusta PDF-tiedostona.

• Historia-raportti – Esittelee sarjan avainlukujen kehityksen, joukkueiden SM-marathon-taulukon, pelaajien ja valmentajien henkilökohtaiset palkinnot ja SM-mitalit, seurojen mitalitilastot, seuran liigahistoriat sijoitusgrafiikkana, valmentaja-tilastot, pelaajien ja joukkueiden ottelu- ja kausiennätykset.
• Pelaaja-haku – Hakukenttä, jonka avulla löytyy pelaaja kuin pelaaja vuosien varrelta. Näkymästä saatavissa myös lista kaikista naisten SM-sarjapelaajista kautta aikain sekä seurakohtaiset listaukset.
• Pelaajien mitalit ja muut saavutukset – Pelaajan uratietoihin on lisätty SM-tilastojen ja maaottelutietojen rinnalle SM-mitalit, palkinnot sekä tilastot ulkomailla pelatuista kausista.
• Kaikkien aikojen tilastot – Pelaajatilastot-näkymä on laajennettu kattamaan kaikki pelikaudet. Historian parhaat ottelukohtaiset suoritukset sekä pelaajaurien yhteismäärät ovat haettavissa sarja- ja seurakohtaisesti. Seurakohtaisissa kaikkien aikojen tilastoissa esitetään nimenomaan pelaajien tilastot ko. seuran väreissä pelatuista otteluista.
• Otteluennakko – Uusittu otteluennakko tarjoaa joukkueiden kuluvan kauden vertailut sekä yhteenvedot ja vertailut joukkueiden liigakohtaamisista vuosien varrella. Tarjolla on myös mm. lista tutuista kasvoista (edustanut aiemmin vastustajaa) sekä analyysi joukkueiden voittosuhteista ottelun kulun mukaan. 

Mitä naisten SM-historiasta on kausittain tarjolla?

Seuraavassa yhteenveto siitä, mitä SM-sarjan pelikausista on Basket.fi-palvelussa tarjolla.  

• 1944 – 1973 – Sarjataulukot, Suomen mestarit
• 1973 – 1982 – Pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, sarjataulukot
• 1982 – 1995 – Ottelutulokset, pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, sarjataulukot
• 1995 – 2006 – Ottelukohtaiset tilastot, pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, ottelutulokset, sarjataulukot
• 2006 – 2013 – Ottelukohtaiset extra-tilastot (pelitapahtumien kulku, heittokartat), ottelukohtaiset tilastot, pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, ottelutulokset, sarjataulukot

Koripalloliiton historiaprojekti pähkinänkuoressa

• Käynnistettiin vuonna 2010 tavoitteena jatkaa 40 vuosikymmentä ilmestyneen Koripallokirjan viitoittamalla tiellä. Tavoitteena kattaa suomalaisen huippukoripallon historia sen alkujuurilta vuodesta 1939 nykypäivään ja saada tiedot päivittymään Internetissä reaaliajassa.
• Ensimmäisenä julkaistiin vuonna 2011 uusi maajoukkuesivusto, josta löytyy Suomen kaikkien maajoukkueikäluokkien kaikki maaottelut ottelutilastoineen sekä kilpailutietoineen (1939-).
• Korisliigan kausikohtaiset tiedot (tulokset ja pelaajatilastot) julkaistiin 2012.
• Naisten SM-sarjan kausikohtaiset tiedot (tulokset ja pelaajatilastot) julkaistiin 2013.
• Miesten Suomen cup –finaalien historia julkaistiin 2013. Naisten cup-finaalien historia on työn alla.
• Kausikohtaiset tiedot yhteen niputtavat Korisliigan historiaraportit julkaistiin 12.4. Samassa yhteydessä jaettiin kaikki takavuosien SM-mitalit uudelleen digitaalisesti kullekin henkilölle.
• Naisten SM-sarjan vastaavat historiaraportit julkaistiin 3.5.

Lue myös seuraavat

• Korisliigan historia julkaistu laajempana kuin koskaan aiemmin
• Korisliiga-historian kaikki pelikaudet tietoineen, pelaajien uratilastot julkaistu
• Uusi maajoukkuesivusto historiatietoineen avattu Basket.fi-palvelussa 

Vantaan Energian logo komeili Suomen ”Susijengin” pelipaidassa ensimmäisen kerran kesän 2009 EM-karsintavoitoissa Ranskasta ja Italiasta, ja sponsorisopimus jatkuu yksinoikeudella aina vuoden 2015 loppuun asti.

Vantaan Energia on saanut merkittävää näkyvyyttä mm. vuoden 2011 EM-kisoissa, joissa Suomi sijoittui yhdeksänneksi, sekä viime kesän EM-karsinnoissa, joita seurasi Helsingin Jäähallissa yhteensä 17 911 katsojaa.

Vantaan Energia on panostanut koripalloyhteistyöhön viime vuosina aktiivisesti ja ollut mukana mm. Koripalloliiton Menossa Mukana -yritysverkostossa, Korisliigan laitamainoksissa sekä PuHu-turnauksen televisioinnin tukijana.

– Yhteistyöllä koripallomaajoukkueen kanssa haemme erityisesti näkyvyyttä logollemme energisen ja menestyneen ”Susijengin” kautta, taustoittaa Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko.

– Vantaan Energian slogan ja asiakaslupaus on ”energiaa elämään”. Koripallomaajoukkue sopii hyvin tähän teemaan. Pienenkin maan joukkue voi pärjätä energisellä pelillä todella kovassa kilpailussa, Reko jatkaa.

Vantaan Energia on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä, joka mm. tuottaa ja myy sähköä ja kaukolämpöä. Yhtiön sähkömyynnin liikevaihdosta 75 % tulee Vantaan ulkopuolelta.

Korisliigan tuoreiden hakupalveluiden myötä sarjan kaikkien aikojen tilastot, marathon-taulukot, valmentajatilastot sekä SM-mitalitilastot päivittyvät ja ovat seurattavissa Basket.fi-palvelussa reaaliajassa. Lisäksi pelaajahaun avulla on löydettävissä kaikki Korisliigassa vuosien varrella pelanneiden yli 3000 pelaajan tilastotiedot sekä saavutukset. Ensimmäistä kertaa on kunkin pelaajan kohdalla nähtävissä saavutetut SM-mitalit, joita jaettiin digitaalisesti 981 pelaajalle ja valmentajalle.

- Kyseessä on maailmanlaajuisestikin merkittävä yksittäisen lajin tietopankki. Kun huomioidaan se, että olemme aiemmin julkaisseet täydellisen maaotteluhistorian ja naisten SM-sarjan vastaavat palvelut julkaistaan pian, ei tiedossamme ole kattavampaa kokonaisuutta urheilutilastoinnin syntymaan Yhdysvaltain ulkopuolella, kertoo Koripalloliiton viestintä- ja kehityspäällikkö Mika Mäkelä.

- Suomalaisella koripallolla on rikas historia ja olemme luonnollisesti tyytyväisiä, että olemme saaneet taltioitua sen eri vaiheet muotoon, jota kuka tahansa voi selailla maksutta milloin tahansa.

Koripalloliitto käynnisti historiahankkeensa vuonna 2010, jolloin peräti 41 koripallon vuosikirjaa Koripalloliitolle tehnyt Suomi-koriksen ”Grand Old Man” Pentti Salmi ilmoitti keskittyvänsä ansaittuihin eläkepäiviinsä.

- Tämä on tullut sanottua aiemminkin, mutta Pentti Salmen roolia on mahdotonta ylikorostaa suomalaisen koripallotiedon taltioijana. On hirmuisen tyydyttävää, kun tietää, että hänen elämäntyönsä on nyt turvassa. Samalla kun historiatietojen julkaisu on kunnianosoitus hänen työlleen, on se sitä myös kaikille niille tuhansille SM-sarjapelaajille, sadoille SM-sarjavalmentajille ja kymmenille SM-sarjaseuroille, Mäkelä sanoo.

”Hyödynnettäväksi tarkoitettu”

Koripalloliitto ei hankkeellaan halua kuitenkaan vain katsoa historiaan, vaan myös edistää historiatietojen avulla nykytoimintaa.

- Ajan tasalla oleva tieto avaa valtavasti mahdollisuuksia, erityisesti koripallotapahtumien markkinointiin. Erilaisten rajapyykkien seuranta on tästä lähtien helpompaa ja kun historiatiedot on käytettävissä, luovat ne ikään kuin itsestään lisäjännitteitä.

Sunnuntaina käynnistyvien Korisliigan puolivälieräotteluiden kohdalla on ensi kertaa nähtävissä uudistettu otteluennakko-näkymä, jossa joukkueiden kauden esityksiä vertaillaan kattavasti. Tarjolla näkymässä on myös otteluparin yhteinen liigahistoria, ensimmäisestä kohtaamisesta viimeiseen; voittojen määrät, suurimmat voitot sekä aiemmat playoff-mittelöt.

- Faneille palvelu on varsinainen aarrearkku, mutta toivottavasti niin seurat kuin mediakin tarttuu palvelun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tiedot on tallennettu hyödyntämistä varten. Koskaan ei ole esimerkiksi ollut median edustajalle helpompi hankkia taustatietoja henkilöjuttua varten tai seuran tehdä otteluennakkoa tulevasta pelistään, Mäkelä vinkkaa.

Koripalloliiton historiaprojekti pähkinänkuoressa

• Käynnistettiin vuonna 2010 tavoitteena jatkaa 40 vuosikymmentä ilmestyneen Koripallokirjan viitoittamalla tiellä. Tavoitteena kattaa suomalaisen huippukoripallon historia sen alkujuurilta vuodesta 1939 nykypäivään ja saada tiedot päivittymään Internetissä reaaliajassa.
• Ensimmäisenä julkaistiin vuonna 2011 uusi maajoukkuesivusto, josta löytyy Suomen kaikkien maajoukkueikäluokkien kaikki maaottelut ottelutilastoineen sekä kilpailutietoineen (1939-).
• Korisliigan kausikohtaiset tiedot (tulokset ja pelaajatilastot) julkaistiin 2012.
• Naisten SM-sarjan kausikohtaiset tiedot (tulokset ja pelaajatilastot) julkaistiin 2013.
• Miesten Suomen cup –finaalien historia julkaistiin 2013. Naisten cup-finaalien historia on työn alla.
• Kausikohtaiset tiedot yhteen niputtavat Korisliigan historiaraportit julkaistiin 12.4. Samassa yhteydessä jaettiin kaikki takavuosien SM-mitalit uudelleen digitaalisesti kullekin henkilölle. Naisten SM-sarjan osalta historiaraporttien julkaisu viikolla 16.
  

Mitä uutta on tarjolla?

Pikaohje raporttien käyttöön löytyy tämän artikkelin lopusta PDF-tiedostona.

• Historia-raportti – Esittelee sarjan avainlukujen kehityksen, joukkueiden SM-marathon-taulukon, pelaajien ja valmentajien henkilökohtaiset palkinnot ja SM-mitalit, seurojen mitalitilastot, seuran liigahistoriat sijoitusgrafiikkana, valmentaja-tilastot, pelaajien ja joukkueiden ottelu- ja kausiennätykset.
• Lopulliset sarjasijoitukset – Vanhojen pelikausien avausnäkymään on lisätty lopulliset sarjasijoitukset, mitalistijoukkueet kertova raportti, jota värittää mahdollisuuksien mukaan mestarijoukkueen kuva.
• Pelaaja-haku – Hakukenttä, jonka avulla löytyy pelaaja kuin pelaaja vuosien varrelta. Näkymästä saatavissa myös lista kaikista Korisliiga-pelaajista kautta aikain sekä seurakohtaiset listaukset.
• Pelaajien mitalit ja muut saavutukset – Pelaajan uratietoihin on lisätty liigatilastojen ja maaottelutietojen rinnalle SM-mitalit, palkinnot sekä tilastot ulkomailla pelatuista kausista.
• Kaikkien aikojen tilastot – Pelaajatilastot-näkymä on laajennettu kattamaan kaikki pelikaudet. Historian parhaat ottelukohtaiset suoritukset sekä pelaajaurien yhteismäärät ovat haettavissa sarja- ja seurakohtaisesti. Seurakohtaisissa kaikkien aikojen tilastoissa esitetään nimenomaan pelaajien tilastot ko. seuran väreissä pelatuista otteluista.
• Otteluennakko – Uusittu otteluennakko tarjoaa joukkueiden kuluvan kauden vertailut sekä yhteenvedot ja vertailut joukkueiden liigakohtaamisista vuosien varrella. Tarjolla on myös lista tutuista kasvoista (edustanut aiemmin vastustajaa). Hauskat faktat –välilehden tietosisältö täydentyy lähiaikoina tarjoten mielenkiintoisia faktoja ottelun seuraamista varten.
  

Mitä liigahistoriasta on kausittain tarjolla?

• Seuraavassa yhteenveto siitä, mitä Korisliigan pelikausista on Basket.fi-palvelussa tarjolla.  
• 1940 – 1941 – Sarjataulukot
• 1944 – 1951 – Ottelutulokset, sarjataulukot
• 1952 – 1985 – Pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, ottelutulokset, sarjataulukot
• 1985 – 2006 – Ottelukohtaiset tilastot, pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, ottelutulokset, sarjataulukot
• 2006 – 2013 – Ottelukohtaiset extra-tilastot (pelitapahtumien kulku, heittokartat), ottelukohtaiset tilastot, pelaajakohtaiset tilastoyhteenvedot, ottelutulokset, sarjataulukot
  

Miten ottelutilastointi on kehittynyt?

Seuraavassa yhteenveto siitä, milloin on aloitettu eri tilastokategorioiden kirjaaminen.

• 1952 – Pisteet, virheet
• 1979-80 – Levypallot
• 1981-82 – Kahden pisteen heitot, vapaaheitot
• 1984-85 – Kolmen pisteen heitot
• 1986-87 – Koriin johtaneet syötöt, riistot, torjunnat, menetykset
• 1992-93 – Peliminuutit
• 2009-10 – Kohdistuneet virheet, torjunnat

Korisliigan historiatiedot löytyvät osoitteesta www.basket.fi/korisliiga. Eri historiatietoja sisältävien raporttien lyhyet esittelyt löytyy alta ladattavasta PDF-ohjeesta.  

Keskitetyllä järjestelmällä Koripalloliitto haluaa helpottaa sekä seurojen että erotuomareiden arkea sekä vapauttaa seurojen voimavaroja taloushallinnosta koripallotoimintaan. Lisäksi Koripalloliitto haluaa varmistua, että yhteisömme toimii eettisesti kestävin ja lainmukaisin toimintatavoin.

Järjestelmän perusidea on esitelty syksyn aikana erilaisissa seuratapaamisissa, joissa saatu vastaanotto on ollut kannustavan positiivista. Lopullisen sysäyksen prosessille antoi marraskuun 2012 liittovaltuusto, joka velvoitti liiton jatkamaan hanketta siten, että se käynnistyy syksystä 2013.

Järjestelmän yleiskuvaus 

Erotuomarimaksujärjestelmässä erotuomaripalkkioiden maksamisesta tuomareille vastaa liitto. Erotuomari kuittaa ottelunsa tuomituksi BasketHotellin kautta 24h ottelun jälkeen merkiten samalla myös syntyneet matkakustannukset järjestelmään. Tämän jälkeen maksusuoritus siirtyy järjestelmässä eteenpäin tarkastettavaksi, hyväksyttäväksi ja kerran kuukaudessa maksettavaksi. Liitto hoitaa siis kaikki maksuun liittyvät hallinnolliset ja lainmukaiset ilmoitukset sekä tilitykset verottajalle.

Sarjailmoittautumisen jälkeen liitto laskuttaa seuralta jokaisen joukkueen sarjamaksun sekä kahden (2) kuukauden erotuomaripalkkion suuruisen ennakkomaksun. Ennakkomaksu perustuu arvioon joukkueen todellisista erotuomarikustannuksista kahden kuukauden ajalta ja se on sarja- sekä aluekohtainen.

Kauden aikana liitto laskuttaa kerran kuukaudessa seuroja toteutuneista erotuomarikustannuksista ja kauden lopussa toteutuneista kustannuksista vähennetään ennakkolaskun summa. Näin ollen jokainen seura maksaa erotuomareista vain toteutuneiden kustannusten mukaan.

Koska järjestelmä tuottaa jonkin verran kustannuksia liitolle ja vastaavasti vähentää seuroilta panostusta taloushallintoon, tulee jokaiselle ottelulle pieni hallinnollinen maksu. Tämä maksu laskutetaan seuroilta pelattujen otteluiden perusteella kuukausittain erotuomarilaskun yhteydessä.

Korisliigassa, naisten SM-sarjassa ja miesten I divisioonassa toimitaan erotuomarimaksujen kanssa myös ensi kaudella nykyisen toimintatavan mukaisesti.

Lisätietoja  

Erotuomarimaksujärjestelmän kehitysprojektin vetämisestä vastaa Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtaja Tom Westerholm, tom.westerholm@koripalloliitto.fi.

HKVT 2013 –soveltuvuuskokeeseen osallistui peräti 35 valmentajaa. Sisäänpääsyrajaksi muodostui 18,75 pistettä (maksimi 30), joka on kolme pistettä korkeampi kuin edellisellä vuosikurssilla.

Hyväksyttyjen valmentajien joukossa on paitsi verrattain suuri määrä liikunta-alan tai pedagogisen siviilikoulutuksen omaavia valmentajia myös laaja maantieteellinen kattavuus. HKVT:lle pääsi valmentajia Helsingistä Ouluun, Turusta Kotkaan, Lapualta Lappeenrantaan.

Lisäksi hyväksyttyjen joukossa on useita valmentajia, joilla on takanaan mittava pelaajaura. HKVT:lle valituista aikuisten maajoukkueessa Suomea ovat edustaneet maajoukkuekapteeni Hanno Möttölän lisäksi Tuomas Iisalo, Marianne Koskinen, Martti Kuisma ja Esa Mäki-Tulokas.  

Huippukoripallovalmentajatutkinto (HKVT) on ylin Suomen Koripalloliiton järjestämä valmentajakoulutus (taso III). Tutkinto oikeuttaa A-valmentajaluokitukseen, joka antaa kelpoisuuden toimia nuorten maajoukkuevalmentajana sekä valmentaa kaikilla sarjatasoilla kansallisessa koripallossa.

HKVT 2013 -koulutus käynnistyy ensimmäisellä lähijaksolla huhti-toukokuun vaihteessa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Vuoden mittainen koulutus (15 opintoviikkoa, 400 h) sisältää yhteensä seitsemän lähijaksoa sekä etätehtäviä. Keskeisinä teemoina HKVT:llä ovat erityisesti lahjakas koripalloilija, kehittyvä oma koripallon käyttöteoria sekä taktiikan opettaminen.

HKVT 2013 –vuosikurssille valitut 

Kattavat testaukset ja kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) asettamat vaatimukset läpäissyt älypallo oli määrä ottaa käyttöön jo kuukausi sitten. Tuolloin Suomen Koripalloliitto otti aikalisän käyttöönotossa antaakseen joukkueille lisäaikaa harjoitella seurantasirulla varustetuilla pelipalloilla sekä käydäkseen tarvittavat lisäkeskustelut seurojen kanssa.

Tampereella 24. helmikuuta kokoontuneet Korisliiga-seurat päättivät yksimielisesti ottaa älypallon käyttöön liigaotteluissa 13.3. alkaen. Ainoan poikkeuksen tekee Joensuun Kataja, jonka otteluissa älypalloa aletaan käyttää vasta sen jälkeen, kun joensuulaisten pelit Eurochallenge-kilpailussa ovat ohi.

Älypallo-hanketta vetää Koripalloliiton yhteistyökumppani SstatzZ. Hanke on saanut rahoitusta mm. teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä. Koripalloliitolla ei ole hankkeessa taloudellisia, vaan ainoastaan urheilun kehittämiseen liittyviä intressejä.

Palloon ja pelaajien kenkiin kiinnitettävien ”seurantatagien” avulla rekisteröidään kaikki pelaajien ja pallon liikkeet ottelun aikana. Kerätty materiaali on yhdistettävissä videokuvaan, joka helpottaa joukkueiden pelianalyysin tekoa. Lisäksi materiaali sisältää mm. pelaajakohtaiset analyysit heidän liikkeistään ottelun aikana sekä heitto- ja levypallotilanteiden tehokkuudesta.

Korisliigassa pelataan keskiviikkona 13.3. viiden ottelun kierros. 

Menestys urheilussa ja työelämässä on usein rakennettu samoista aineksista. Tarvitaan halua ja päättäväisyyttä onnistua, selkeitä tavoitteita, välietappeja, onnistumisia ja epäonnistumisten sietokykyä. Ja ennen muuta jatkuvaa harjoittelua – toisin sanoen työntekoa. Tekemällä oppii.

Huippu-urheilijan aktiiviuran jälkeinen työelämään siirtyminen on Suomessa usein haasteellista. Urheilija ei tunne työelämää tai ei osaa siirtää omaa osaamistaan, kokemustaan ja tavoitteellisuuttaan suoraan työhön. Huippu-urheilukin lähtee itsensä johtamisesta ja taitavista valmentajista, jotka osaavat sparrata niin fyysistä suorituskykyä, tekniikkaa, tiimitaitoja kuin voittamisen mentaliteettiakin.

Manpower ja Experis ovat työelämän ja uravalmennuksen asiantuntijoita. Tuoreen Koripalloliitto-yhteistyön myötä Manpower ja Experis järjestävät aikuismaajoukkueiden pelaajille uravalmennusta, jonka tavoitteena on auttaa aktiiviuralta työelämään siirtymisessä. Uravalmennukseen kuuluu henkilökohtainen haastattelu, urasuunnittelun tukena käytettävä arviointityökalu sekä henkilökohtainen toimintasuunnitelma.

- Olen rekrytointiurani aikana nähnyt, miten paljon lisäarvoa urheilutaustaiset hakijat ovat voineet tuoda organisaatioiden toimintaan, Executive Consultant Terhi Airas kertoo.

- Ja kiinnostava havainto on, että moni menestyvä johtaja on tosissaan harrastanut jotain urheilulajia. Urheiluharrastus on yksi parhaista kouluista myös työelämään – siksi on tärkeää oppia näkemään urheilu-uran ja työuran väliset yhtäläisyydet ja hyödyntää niitä, Airas toteaa.

Manpower ja Experis ovat osa ManpowerGroupia, joka on maailman johtava innovatiivisten henkilöstöratkaisujen tuottaja.

- Koripalloa kutsutaan fiksujen ihmisten peliksi. Lajin parissa toimivat tietävät, että kyseessä ei ole katteeton sanonta. Moni entinen huippupelaajamme on pärjännyt hyvin uran jälkeisessä työelämässä ja niin varmasti käy jatkossakin. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet tunnetun asiantuntijatahon auttamaan menestyksekkään pelaajapolkumme viimeistelyssä, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.

Koripalloliiton ohella yhteistyössä on mukana Koripallon Pelaajayhdistys.

- Tämä on hyvä esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Sellaisessa toiminnassa Pelaajayhdistys on mielellään mukana. Urheilun saralla kilpailu kiristyy jatkuvasti, mikä puolestaan vaatii urheilijoilta entistäkin laajempaa sitoutumista. Ammattilaisuuden kasvun myötä opinnot saattavat siirtyä ja tässä voi olla yksi tapa hallita riskiä, jonka urheilija ottaa keskittyessään täyspäiväiseen urheiluun, kommentoi Koripallon Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Iisalo.

Ministeri Arhinmäki myönsi kultaisia ansioristejä 12, ansioristejä 35, ansiomitaleja kullatuin ristein 56 ja ansiomitaleja 40 kappaletta.

Ansioristin sai kymmenen koripallovaikuttajaa, joiden joukossa olivat muun muassa viisissä olympiakisoissa erotuomarina toiminut Carl Jungebrand sekä pitkän uran pääsarja- ja maajoukkuevalmentajana tehnyt Jarmo Laitinen.

Liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä voidaan myöntää paikallisissa urheiluseuroissa, alueellisissa liikuntajärjestöissä, valtakunnallisissa lajiliitoissa tai liikunnan kansainvälisissä tehtävissä aktiivisesti toimineelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön omaksuman käytännön mukaisesti urheilun huomionosoituksia myönnetään yli 40-vuotiaille.

Palkituille koripallovaikuttajille tunnustusta hakivat Suomen Koripalloliitto (merkitty tähdellä) sekä Helsingin Koripalloerotuomarit.

Ansioristi  

• Pentti Hilke (Turku) *
• Tom Hynninen (Helsinki) *
• Antti Immonen (Kouvola) *
• Carl Jungebrand (Nummela)
• Tapani Karppinen (Helsinki)
• Mikko Koiranen (Espoo) *
• Jarmo Laitinen (Pirkkala/Uusikaupunki) *
• Esko Strandberg (Naantali) *
• Matti Suonpää (Helsinki) *
• Pekka Valpola (Naantali) *

Ansiomitali kultaisin ristein 

• Raimo Alanko (Vantaa)
• Merja Kivi (Espoo) *
• Matti Kulla (Kouvola) *
• Raimo Laurasvaara (Helsinki)
• Reima Manninen (Helsinki)
• Jukka Mäki (Espanja) *
• Seppo Patomeri (Helsinki)
• Pertti Suomi (Helsinki)
• Pauli Tele (Espoo)
• Heikki Tuominen (Järvenpää)
• Ilona Viira (Hamina)
• Seppo Viljanen (Helsinki)

Ansiomitali

• Jussi Hilakari (Espoo) *
• Jorma Ovaska (Kotka) *
• Juhani Pousi (Kouvola) *
• John Simon (Vantaa) *

Korisliigan keskiviikko-kierroksella oli määrä lanseerata kaikissa otteluissa pelivälineeksi älypallo, johon sarjassa pelaavat joukkueet ovat saaneet tutustua jo muutaman viikon ajan.

- Kyseessä on innovatiivinen hanke, jonka avulla joukkueille ja niiden valmennukselle tarjotaan lisäanalyyseja joukkueiden sekä yksittäisten pelaajien pelaamisesta, selvittää Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.

- Tarjoamme huippu- ja kilpasarjoistamme Euroopan kattavimmat tilastoanalyysit suuren yleisönkin tutkittavaksi ja tulkittavaksi Koripalloliiton verkkosivuilla. Nämä tiedot yhdistettynä älypallon avulla koostettaviin analyyseihin sekä joukkueiden käytössä olevaan videotallennepalveluun tarjoavat joukkueille ainutlaatuisen kokonaisuuden oman pelin kehittämiseen sekä vastustajien analysointiin, jatkaa Walldén.

Kotimaisissa koripallopiireissä keskustelua herättänyt älypallo on läpäissyt suuren määrän testejä, joiden tuloksena älypallot täyttävät kansainvälisen koripalloliiton pelipallolle asettamat vaatimukset. Siitä huolimatta, että Koripalloliitto ottaa älypallon laajamittaisessa käyttöönotossa aikalisän, on Korisliigan seuroilla mahdollisuus pelaavien joukkueiden keskinäisellä sopimuksella käyttää älypalloa pelipallona ottelukohtaisesti liigaotteluissa. 

Vuodesta 2008 Koripalloliiton puheenjohtajana toimineen Curt Lindbomin ohella liittohallituksessa jatkavat Jussi Kärkkäinen ja maajoukkuelegendat Lea Hakala ja Antti Zitting. Hallituksesta eronneen, Koripalloliiton kilpailujohtajaksi elokuussa siirtyneen Tom Westerholmin tilalle valittiin Westerholmin varajäsenenä toiminut Esko Strandberg.

Erovuorossa hallituksen jäsenistä olivat Tuula Korte, Jorma Kytökangas, Seppo Manninen ja Ira Pasi. Hallitusvaaliin asettui peräti kahdeksan henkilöä. Heistä hallitukseen äänestettiin Kimmo Järvikangas (varajäsen Tenho Ulmanen), Elisa Hakanen (Roope Tähkä), Antti Olkinuora (Tiina Sandberg) sekä Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Ari Rahkonen (Markku Aaltovirta).

49-vuotias Rahkonen valittiin Microsoft Oy:n johtoon vuonna 2007, jota ennen hän toimi mm. IBM:n johtotehtävissä. Järvikangas ja Olkinuora ovat pitkäaikaisia vaikuttajia pääkaupunkiseudun seuroista ja Hakanen tunnetaan yleisseura Tampereen Pyrinnön monitoiminaisena sekä seuran liigajoukkueen joukkueenjohtajana.

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan myös Koripalloliiton toimintasuunnitelman sekä talousarvion vuodelle 2013, joka on noin 4,6 miljoona euroa. Liitto tavoittelee edelleen lisenssimäärän kasvua, kansainvälistymistä, olosuhdekehitystä sekä parantuneita seurapalveluita, joista tulevan vuoden toteutuslistalla on mm. siirtyminen keskitettyyn erotuomarimaksujärjestelmään.

Koripalloliiton vuoden 2013 kohokohtiin lukeutuu lisäksi miesten EM-kilpailut, joihin Susijenginä tunnettu maajoukkue selvitti tiensä toisen kerran peräkkäin. EM-kisat pelataan Sloveniassa 4.-22.9.2013. 

Erotuomariyksikön jäsenet sekä heidän toimenkuvansa on esitelty oheisessa PDF-liitetiedostossa.

Westerholm saa vastattavakseen Koripalloliiton kilpailutoiminnan kokonaisvaltaisen johtamisen sekä pääsarjaseurojen kehitystyön.

- Tehtäväkenttä on laaja ja haastava, mutta samalla täynnä mahdollisuuksia ja olen todella innoissani saadessani mahdollisuuden lähteä kehittämään suomalaista koripalloa näin laajassa mittakaavassa, kommentoi Westerholm.

Tom Westerholm tunnetaan koripallopiireissä Korihaiden keulahahmona. Hän aloitti seuran palveluksessa junioripäällikkönä vuonna 1995 siirtyen toiminnanjohtajaksi vuonna 1999. Toiminnanjohtajan tehtävien ohella Westerholm on kaksi viime kautta toiminut myös Korihaiden Korisliiga-joukkueen päävalmentajana.

Suomen Koripalloliiton erilaisissa luottamustoimissa Westerholm on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Vuodesta 2007 lähtien hän on ollut liittohallituksen jäsen ja toiminut viime vuodet myös Korisliigan ja liiton kilpailuyksikön puheenjohtajana.  

- Olemme iloisia saadessamme ”Tompan” (Westerholm) kokemuspohjan valjastettua yhteisiin kehitystalkoisiimme. Viime vuosien aikana valmennuksen ja maajoukkuetoimintojen puolella on käynnistynyt monta erinomaista hanketta ja nyt haluamme ulottaa vastaavan kehitystoiminnan kilpailutoiminnan pariin sekä seurojen hyvinvoinnin parantamiseen. Haluamme myös kasvattaa harrastajamääriä ja nimenomaan kilpailutoiminta on se, joka kiinnostaa ja saa joukot liikkeelle, kertoo Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.

Suomen Koripalloliiton järjestämissä sarjoissa "Stadista Sallaan" pelataan vuosittain yli 11 000 ottelua. Miesten ja naisten kahdella ylimmällä sarjatasolla pelaa yhteensä 48 joukkuetta.

”Susijengi 2.0”-kappale on tribuutti paitsi viime syksynä EM-kisoissa upeasti yhdeksänneksi sijoittuneelle nykymaajoukkueelle myös koripallosankareille vuosikymmenten varrelta. Respect-hengessä tehdyssä musiikkivideossa yhdistyvät lisäksi toisiinsa erottamattomasti yhteenkuuluvat katukoris ja rap-musiikki. Katukorista videolla pelaavat Suomen nuorten maajoukkueiden eli Sudenpentujen pelaajat.

Kannuskappaleen esittävät Rähinä Recordsin artistit Uniikki, Brädi ja Timo Pieni Huijaus. Artistit ovat tuotoksestaan innoissaan ja toivovat sen nostavan tunnelman kattoon korismaajoukkueen kotikemuissa. Brädi kertoo, että maajoukkue saa kunnon träkin, josta voidaan olla kaikki ylpeitä, biisin joka tempaa yleisön mukaan, ja kuulostaa nimenomaan korisbiisiltä.

- Ehkä mieluisin ja osuvin yhteistyöproggis, missä ikinä olen ollut mukana. Hyvät jätkät, kova biisi, upea video – nyt kelpaa Susijengin heiluttaa korisukkaa! AUUU!, kommentoi intohimoisena koripallomiehenä tunnettu Brädi.

Uniikki, Brädi ja Timo Pieni Huijaus esittävät ”Susijengi 2.0” –kappaleen 17.8. Helsingin Jäähallissa, kun Suomen korismiehet avaavat EM-karsintaurakkansa Albaniaa vastaan.

- Esitettiin biisiä Rähinä Live Tourilla ja palaute on ollut pelkästään positiivista. Biisi toimii jopa paremmin livenä. Tullaan vetämään varmaan Susijengi 2.0 -biisiä kaikilla festareilla ja muilla keikoilla, missä ollaan kaikki samaan aikaan paikalla, lupaa puolestaan Timo Pieni Huijaus.

Suomen koripallomaajoukkueen ja Rähinä Recordsin yhteistyö on perua luontaisesta jatkumosta, sillä kesästä 2010 alkaen maajoukkueen kutsumanimeksi on vakiintunut ”Susijengi”, joka puolestaan on peruja Rähinä Recordsin alkuperäiskokoonpanoihin kuuluvan Kapasiteettiyksikön kappaleesta.

”Susijengi 2.0” löytyy Uniikin tuoreelta Kiitorata-albumilta, joka vuorokaudessa kohosi keskiviikkoisen julkaisunsa jälkeen iTunes-palvelun myydyimmäksi albumiksi Suomessa. ”Susijengi 2.0”-kappale puolestaan kipusi kyseisen palvelun single-listalla 25 myydyimmän kappaleen joukkoon.

- Ihan huikeet fiilikset! Oli mahtavaa tehdä uusi päivitys vanhasta KY:n klassikosta. Tuntuu, että koko prosessin aikana on ollut flow-tilassa ja biisi syntyi kuin itsestään. Kaikki meiän fanit ovat digannut biisistä ihan mielettömästi, hehkuttaa Uniikki.

”Susijengi 2.0”-kappaleen on tuottanut Elastinen. 

Korisliigan ja naisten SM-sarjan virallinen pelipallo tulee myös laajasti myyntiin, sillä mm. suomalaisen urheilukaupan markkinajohtaja Intersport tulee myymään Koripalloliiton logolla varustettua, virallista pelipalloa.

- Tämä on koripalloperheelle strategisesti merkittävä sopimus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan saman pelivälineen huippusarjoissamme jokaiselle paikkakunnalle ja jokaiseen otteluun. Amer Sports on yhtenä maailman suurimpana pallonvalmistajana luonnollisesti meille mieluisa yhteistyökumppani, jonka kanssa tulee olemaan kiva kasvattaa tosikäytössä olevien koripallojen määrää, luonnehtii Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén tuoretta sopimusta.

Amer Sports on kansainvälisesti menestynyt, suomalainen urheiluvälineisiin keskittynyt yritys, jonka tuotemerkkeihin kuuluvat Wilsonin ohella mm. Salomon, Atomic ja Suunto.

Suomen Koripalloliitto on rekisteröity yhdistys, joka järjestää koripallon kansallista kilpailu-, harrastus- ja koulutustoimintaa. Koripallosarjoissa "Stadista Sallaan" pelataan vuosittain yli 11 000 ottelua.

- Tämä on historiallinen päätös suomalaisessa urheilukentässä ja merkittävä askel urheilun muutoksessa. Se nostaa valmennuksen, valmentajan työn ja valmennuskoulutuksen arvostuksen sille tasolle, jolla sen vakavasti otettavassa toiminnassa pitää olla. Olen henkilökohtaisesti ylpeä siitä, että koripalloväki on yhteisesti tästä asiasta pystynyt sopimaan, iloitsee Suomen Koripalloliiton päävalmentaja Henrik Dettmann.  

Koulutustasovaatimukset tulevat voimaan pelikaudelle 2012-13, jolloin vaatimustason toteutumista seurataan ja seuroja ohjataan valmentajien kouluttamiseen. Pelikaudella 2013-14 voimaan astuvat koulutustasovaatimuksen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset. Ns. ylimenokauden avulla varmistetaan, että liiton koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan kasvavaan koulutuskysyntään.

Koulutustasovaatimuksen täyttymisen myötä valmentajalle myönnetään A- tai B-tason valmentajaluokitus, josta hänelle myönnetään todistukseksi valmentajakortti. A-tason saavuttaakseen valmentajan on läpäistävä Koripalloliiton valmentajakoulutuksen III taso (HKVT), kun B-tason saavuttamiseksi vaaditaan valmentajakoulutuksen II tason suorittamista.

Valmentajien koulutustasovaatimuksilla halutaan varmistaa entistä laadukkaampi valmennus niin aikuisten kuin nuortenkin valtakunnallisilla sarjatasoilla. Tasovaatimus on ollut käytännössä jo kaudella 2011-12 Korisliigassa sekä maajoukkuevalmennuksessa.

Ennakoidakseen vaatimustason nostoa Koripalloliitto on tarjonnut Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella vuodesta 2009 ilmaista I tason valmentajakoulutusta, johon on osallistunut yli 900 ihmistä. Pitkäjänteinen hanke lähti liikkeelle liiton provosoivalla kysymyksellä ”Lähettäisitkö lapsesi hammaslääkärille, jolla on timpurin koulutus?”, jolla haluttiin korostaa valmennustoiminnassa mukana olevien koulutuksen merkitystä.

Seuraavassa yhteenveto A- ja B-tason koulutustason kriteereistä, niiden voimassaolosta, sarjakohtaisista vaatimuksista sekä kaudella 2013-14 voimaan astuvista seuraamuksista.

Koulutustasovaatimustaso sarjoittain  

A-tason kriteerit 

A-tasoon oikeutetun valmentajan tulee täyttää yksi seuraavista kriteereistä:

• Kriteeri 1: Valmentaja on suorittanut hyväksytysti korkeimman kansallisen (Suomi) koripallovalmentajakoulutuksen (SKL III-taso, HKVT).
• Kriteeri 2: Valmentaja on suorittanut hyväksytysti kriteerissä 1. mainitun kansallista koripallovalmentajakoulutusta vastaavan kansainvälisen Euroopan Unionin vallitsevan käytännön mukaisen III-tason koripallovalmentajakoulutuksen.
• Kriteeri 3: Valmentaja omaa pitkän ja merkittävän valmentajauran tai pelaajauran FIBAn tai muun merkittävän yhteisön alaisissa ylimmissä sarjoissa tai maajoukkueessa.  Valmentaja- ja pelaajauran hyväksymistä on erikseen anottava koulutustasoryhmältä.

B-tason kriteerit 

B-tasoon oikeutetun valmentajan tulee täyttää yksi seuraavista kriteereistä:

• Kriteeri 1: Valmentaja on suorittanut hyväksytysti kansallisen (Suomi) II-tason koripallovalmentajakoulutuksen (SKL II-taso).
• Kriteeri 2: Valmentaja on suorittanut hyväksytysti kriteerissä 1. mainitun kansallista koripallovalmentajakoulutusta vastaavan kansainvälisen koripallovalmentajakoulutuksen, joka tarjoaa vastaavat tiedot ja taidot, Euroopan Unionin vallitsevan käytännön mukaisen II-tason koripallovalmentajakoulutuksen.
• Kriteeri 3: Valmentaja omaa pitkän ja merkittävän valmentajauran tai pelaajauran FIBAn tai muun merkittävän yhteisön alaisissa sarjoissa. Valmentaja- ja pelaajauran hyväksymistä on erikseen anottava koulutustasoryhmältä.

Koulutustason voimassaolo ja sen päivittäminen  

Valmentajalle myönnetty koulutustaso on voimassa aina kolme (3) kilpailuvuotta kerrallaan (1.7.-30.6.) valmentajatutkinnon suorittamisesta tai sen päivittämisestä tai koulutustasoryhmän hyväksymispäätöksestä.

Sarjakohtaisesti vaadittavan koulutustason päivittäminen voidaan suorittaa Koripalloliiton täydennyskoulutuksiksi hyväksymien koulutusten tai valmennus-/kouluttajatehtävien kautta seuraavasti.

A-tason voimassaolon päivittääkseen tulee valmentajan täyttää yksi alla olevista kohdista:

1. suorittaa hyväksytysti Master HKVT –koulutus
2. toimia maajoukkuevalmentajana aikuisten tai nuorten EM-kilpailuihin ja/tai -karsintoihin osallistuvassa joukkueessa
3. suorittaa hyväksytysti Master HKVT-koulutusta vastaava merkittävä kansainvälinen koripallon täydennyskoulutus
4. toimia hyväksytysti kouluttajana Koripalloliiton kansallisissa ohjaaja- ja valmentajakoulutustehtävissä
5. toimia hyväksytysti kouluttajana kansainvälisissä valmentajakoulutustehtävissä luokituksensa voimassaoloaikana.
6. toimia merkittävässä kansainvälisessä valmennustehtävässä

B-tason voimassaolon päivittääkseen tulee valmentajan täyttää yksi alla olevista kohdista:

1. suorittaa hyväksytysti Koripalloliiton Nuorisovalmennusseminaari
2. suorittaa hyväksytysti Baltic Cup –turnauksen tai nuorten PM-kilpailujen yhteydessä järjestettävä valmentajaklinikka
3. suorittaa hyväksytysti Nuorisovalmennusseminaaria vastaava kansainvälinen koripallovalmentajakoulutus.
4. toimia hyväksytysti Koripalloliiton All Stars -leirillä apuvalmentajana

Seuraamukset 

Vaadittavan ja voimassaolevan koulutustason omaava päävalmentaja poissa yksittäisestä ottelusta:

• Jos tilalla on vaadittavan koulutustason omaava valmentaja, ei seuraamusta
• Jos valmentajalla on perusteltu syy (Force Major) poissaoloon, ei seuraamusta. Valmentajalla ja seuralla velvollisuus toimittaa tarvittavat selvitykset ja vaadittavat todistukset poissaolon syistä ja perusteista.
• Muissa tapauksissa alla olevan taulukon mukainen ottelukohtainen rikemaksu

Vaadittavan ja voimassaolevan koulutustason omaava päävalmentaja poissa koko kauden

• alla olevan taulukon mukainen kausikohtainen rikemaksu

* Seura- ja sarjakohtainen rikemaksu

Mikäli joukkueella ei ole valmentajana henkilöä, joka täyttää sarjatasoon vaadittavan koulutustason, määrätään seuralle kausikohtainen enimmäisrike.

Mikäli joukkueella on määrätty kausikohtainen rikemaksu ja kilpailukauden aikana joukkueen valmentaja täyttää vaadittavan koulutustason tai joukkueen valmentajaksi vaihtuu vaadittavan koulutustason omaava valmentaja, voidaan seuralle palauttaa anomuksesta enintään 50 % sen maksamasta rikemaksusta.

Lue myös seuraavat artikkelit

• Koripalloliitto jatkaa kohti määrän kasvattamista ja laadun parantamista
• Olympiakomitean tuki koripallolle kasvoi 70 prosenttia
• Koripallon medianäkyvyydessä huima nousu vuonna 2011
• Koripalloliiton valtionapu kasvoi kymmenellä prosentilla