EM-alkusarjapelejä lukuun ottamatta muut EM-kisaliput ovat tulleet vaiheistetusti myyntiin jo aiemmin.

Celjessä, Jesenicessä, Koperissa ja Ljubljanassa pelattavien EM-alkusarjojen lipunmyynnin aloituspäiväksi on siis vahvistettu 1. heinäkuuta 2013. Kuhunkin alkusarjaotteluun myydään liput erikseen. Ottelukohtaisen lipun hinta vaihtelee 15-35 euron välillä lippukategoriasta riippuen.

Suomen Susijengi pelaa Slovenian EM-kisojen alkulohkossa D, joka pelataan rantakaupunki Koperissa. Suomi kohtaa alkusarjassa Turkin (4.9.), Ruotsin (5.9.), Italian (7.9.), Venäjän (8.9.) ja Kreikan (9.9.). Koperin lohkon otteluareenalle Bonifika Arenalle mahtuu EM-kisoissa noin 4300 katsojaa ottelua kohden.

(Toim.huom. Suomen Koripalloliitto on saanut runsaasti kyselyitä EM-kisalipuista ja mahdollisista maakohtaisista lippukiintiöistä. Suomen Koripalloliitto ei saa myytäväkseen lippuja, vaan kaikki pääsyliput EM-kisoihin tulee lunastaa suoraan kisojen virallisen lipunmyyjän Eventimin, www.eventim.si/en, kautta.)

Hartwall Areenan EM-kisakenraalien liput myynnissä

EM-kisalippuja odotellessa suomalaisfaneilla on mahdollisuus lunastaa lippunsa Suomen EM-kisakenraaleihin, joita Susijengi pelaa kaksi hulppealla Hartwall Areenalla. Torstaina 15.8. Suomi testaa olympiakisojen ysin Iso-Britannian taidot ja keskiviikkona 28.8. Suomi kohtaa 7. peräkkäisiin EM-kisoihin valmistautuvan Latvian.

Lisätiedot Susijengin EM-kisakenraalien pääsylipuista löytyy osoitteesta www.basket.fi/maaottelut.

Hartwall vastaa maajoukkuekaudella 2013 Suomen miesten, naisten ja nuorten maajoukkueiden juomahuollosta lähdevesistä Gatorade-juomiin sekä maaotteluiden yhteistyökumppani- ja lehdistötilaisuuksien juomatarjoiluista.

Hartwall näkyy myös Koripalloliiton katukoristapahtumissa sekä tulevan kesän maaotteluissa. Katukoriskiertueella Hartwall on mukana Pepsi- ja Mountain Dew -tuotemerkeillään. Ensi kerran Hartwall näkyy maaotteluissa 8.-9. kesäkuuta Töölön Kisahallissa pelattavissa naisten EM-karsintaotteluissa.

Helsingin Pasilassa sijaitseva 13 349 -paikkainen Hartwall Areena toimii Suomen miesten maajoukkueen eli ”Susijengin” kotiluolana elokuussa, kun Slovenian EM-kisoihin valmistautuvat Latvia ja Iso-Britannia saapuvat Suomeen valmistaviin maaotteluihin.

Suomeen odotetaan saapuvaksi EM-kisakenraaleiden merkeissä mm. Iso-Britannian ja NBA-joukkue Chicago Bullsin luottolaituri Luol Deng.

Koripalloliiton ja Hartwallin yksivuotiseen sopimukseen sisältyy kaksivuotinen jatko-optio. 

Lue myös artikkelit

• Lipunmyynti kesän maaotteluihin käynnistynyt!
• Susijengi kahdesti kotiyleisön eteen Hartwall Areenalla
   

Vantaan Energian logo komeili Suomen ”Susijengin” pelipaidassa ensimmäisen kerran kesän 2009 EM-karsintavoitoissa Ranskasta ja Italiasta, ja sponsorisopimus jatkuu yksinoikeudella aina vuoden 2015 loppuun asti.

Vantaan Energia on saanut merkittävää näkyvyyttä mm. vuoden 2011 EM-kisoissa, joissa Suomi sijoittui yhdeksänneksi, sekä viime kesän EM-karsinnoissa, joita seurasi Helsingin Jäähallissa yhteensä 17 911 katsojaa.

Vantaan Energia on panostanut koripalloyhteistyöhön viime vuosina aktiivisesti ja ollut mukana mm. Koripalloliiton Menossa Mukana -yritysverkostossa, Korisliigan laitamainoksissa sekä PuHu-turnauksen televisioinnin tukijana.

– Yhteistyöllä koripallomaajoukkueen kanssa haemme erityisesti näkyvyyttä logollemme energisen ja menestyneen ”Susijengin” kautta, taustoittaa Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko.

– Vantaan Energian slogan ja asiakaslupaus on ”energiaa elämään”. Koripallomaajoukkue sopii hyvin tähän teemaan. Pienenkin maan joukkue voi pärjätä energisellä pelillä todella kovassa kilpailussa, Reko jatkaa.

Vantaan Energia on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä, joka mm. tuottaa ja myy sähköä ja kaukolämpöä. Yhtiön sähkömyynnin liikevaihdosta 75 % tulee Vantaan ulkopuolelta.

Suomen miesten universiadijoukkueen kanssa samaan alkulohko D:hen arvottiin Liettua, Brasilia, Kiina, Chile sekä Norja. Suomen naisille tekee seuraa niin ikään alkulohko D:ssa Kiina, Australia sekä Unkari.

Universiadit järjestettiin edellisen kerran kesällä 2011 Kiinan Shenzhenissä. Suomalaiset menestyivät kisoissa mainiosti, kun naiset yllättivät mm. Liettuan ja Kiinan, kun taas miehet hakivat voitot Israelista, Meksikosta, Romaniasta ja Unkarista sekä ottivat mittaa myös USA:n joukkueesta, jonka pelaajista viisi varattiin NBA:han kesän 2012 draftissa.

Suomen ohella vuoden 2013 Universiadien molempiin koripalloturnauksiin saivat kutsun Euroopasta ainoastaan kisaisäntä Venäjä sekä Ruotsi, Tshekki ja Ukraina. Miesten turnauksessa pelaa 24 ja naisten turnauksessa 16 joukkuetta.

Kazanin kisat ovat Universiadien historian 27. kesäkisat. Historian saatossa Universiadien koripalloturnauksissa ovat pelanneet muiden muassa NBA-legendat Charles Barkley, Larry Bird, Allen Iverson, Karl Malone, Kevin McHale ja Wes Unseld sekä nykytähdistä Tim Duncan ja Kevin Durant.

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISU:n (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen, maailman toiseksi suurin monilajinen urheilutapahtuma olympialaisten jälkeen.

Suomalaisurheilijat Universiadeihin lähettää Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) yhteistyössä lajiliittojen kanssa.

Suomi kohtaa EM-kisojen kenraaliotteluissaan viime kesän olympiakisojen ysin Iso-Britannian sekä tulevana kesänä seitsemännen kerran peräkkäin EM-lopputurnauksessa esiintyvän Latvian. Susijengin kotiluolana toimii ensi kertaa – tuoreen Hartwall-yhteistyön myötävaikutuksella – Helsingin Pasilassa sijaitseva Hartwall Areena, jonka yleisöpalvelut täyttävät vaativimmankin urheilunystävän tarpeet.

Hartwall Areenalla parketti tömisee Susijengin tassujen alla ensi kertaa torstaina 15.8, jolloin vastaan asettuu Iso-Britannia NBA-tähtineen. Latvian taidot Suomi mittaa keskiviikkona 28.8. Latvia-ottelu toimii Susijengin EM-kisaläksiäisjuhlana, jossa yleisöllä on mahdollisuus toivottaa maajoukkueelle onnea EM-lopputurnaukseen. Molemmat ottelut alkavat klo 19.

Suomen koripallomaajoukkueen edesottamukset ovat kiinnostaneet suomalaisyleisöä enenevissä määrin viime vuosina. Vuonna 2011 Suomen kahta EM-karsintaottelua sulloutui katsomaan Helsingin Jäähalliin yli 13 000 katsojaa. Suomi selvitti otteluista tiensä EM-kisoihin ja venyi EM-lopputurnauksessa sensaatiomaisesti yhdeksänneksi. Viime vuonna EM-karsintojen huippuottelua Puolaa vastaan Suomen saapui kannustamaan 6540 suomalaisfania. EM-karsinnoissa Suomi voitti häkellyttävästi viisi ensimmäistä otteluaan varmistamalla niillä käytännössä EM-kisalippunsa.

EM-kilpailut 2013 pelataan Sloveniassa 4.-22.9. Suomi pelaa EM-kisojen alkulohkossa D, rantakaupunki Koperissa yhdessä arvokisamitalistien Italian, Kreikan, Turkin ja Venäjän sekä länsinaapuri Ruotsin kanssa.

”Erinomainen valmistautumisohjelma” 

Heinäkuun puolivälissä leirityksellä käynnistyvä, kaksi kotimaaottelua sisältävä EM-kisojen valmistautumisjakso on Susijengille ihanteellinen.

- On hienoa, että pääsemme näin EM-kisavuonnakin pelaamaan kotiyleisön eteen. Kieltäydyimme aika monesta hyvästä turnauskutsusta, jotta kotimaaottelut onnistuivat. Onneksi kutsuja tuli sen verran, että valmistautumisohjelmamme on kokonaisuudessaan erinomainen, kommentoi Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann.

Kotimaaotteluidensa lisäksi Suomi vierailee ennen EM-kisoja Ranskassa sekä Liettuassa. Elokuun alussa (1.-2.8.) Suomi testaa EM-hopeamitalisti Ranskan osaamisen Paussa. Joukkueet kohtaavat kahdesti, 1.8. suljetuin ovin ja 2.8. virallisen maaottelun merkeissä. Elokuun 21.-23. päivinä Suomi pelaa Vilnassa neljän maan huipputurnauksessa, jossa mukana ovat koripallohullun isäntämaan Liettuan lisäksi olympiapronssimitalisti Venäjä sekä Tshekki.

Lue myös artikkeli ”Lipunmyynti kesän maaotteluihin käynnistynyt!”.

Koripallomiehet viimeistelevät EM-kisakuntoaan kohtaamalla Hartwall Areenan hulppeissa puitteissa olympiakisoja viime vuonna isännöineen Iso-Britannian torstaina 15.8. sekä Latvian keskiviikkona 28.8. Molemmat ottelut alkavat klo 19. Pääsyliput tapahtumiin myy Lippupiste.

Kotimaaotteluidensa jälkeen Susijengi matkaa Sloveniaan 4.-22.9. pelattavaan EM-lopputurnaukseen.

Naisten maajoukkue puolestaan sai järjestettäväkseen kesäkuun 7.-9. päivinä pelattavan EM-karsintaturnauksen, jossa Suomea vastaan asettuvat Belgia ja Puola. Turnauksen ottelut pelataan Töölön Kisahallissa. Suomi ottaa mittaa Puolasta lauantaina 8.6. ja Belgiasta 9.6. otteluissa, jotka käynnistyvät pelipäivinä klo 17. Ottelu Belgia-Puola pelataan perjantaina 7.6. klo 19 alkaen. EM-karsintaturnauksen ennakkolipunmyynnistä vastaa Lippupalvelu.

Liput miesten maaotteluihin 

• Lippujen hinnat alkaen 18 €
• Liput myy Lippupiste, 0600 900 900 (1,98€/min+pvm)
• VIP-liput: Infront Finland, 09 424 71100, myynti@infrontsports.com

Liput naisten EM-karsintoihin

• Lippujen hinnat alkaen 15 €
• Liput myy Lippupalvelu, 0600 10800 (1,96€/min+pvm)

Fenerbahce johti perjantaina Himkiä lukemissa 9-19, mutta peli kääntyi täysin Himkille Koposen asteltua kentälle. Koponen upotti ottelun avauspuolikkaalla 10 pistettä ja johdatti Himkin 49–37-taukojohtoon, ja kun Himkin tähtipelinrakentaja Zoran Planinic sai kolmannella jaksolla neljännen virheensä, otti Koponen uudelleen ottelun haltuunsa ja piiskasi Himkin 99–76-voittoon.

Koponen säkitti ottelussa uudeksi Euroliigan ennätyksekseen 23 pistettä. Koponen upotti kahdeksasta pelitilanneheitostaan seitsemän sekä kaikki kuusi vapaaheittoaan. Lisäksi Koponen jakoi peräti seitsemän koriin johtanutta syöttöä.

Suomalaispelaaja on nimetty Euroliigan viikon MVP:ksi vain kolme kertaa aiemmin. Hanno Möttölä vei kunnianosoituksen nimiinsä kauden 2002/03 ensimmäisellä viikolla sekä kauden 2005/06 18. viikolla, ja Teemu Rannikolle vastaava kunnia lankesi kauden 2006/07 viidennellä viikolla.

Suomalaiset Euroliigan viikon MVP:t

• Kausi 2002/03, viikko 1: Hanno Möttölä (Tau Ceramica) 31 pistettä, 7 levypalloa, 4 riistoa, viime sekunnin ratkaisukori
• Kausi 2004/05, viikko 18: Hanno Möttölä (Scavolini Pesaro): 23 pistettä, 6 levypalloa, 2 riistoa
• Kausi 2006/07, viikko 8: Teemu Rannikko (Union Olimpija) 26 pistettä, 3 syöttöä
• Kausi 2012/13, viikko 22: Petteri Koponen (BC Himki): 23 pistettä, 7 syöttöä

Suomen koripallomaajoukkue eli Susijengi varmisti toisen kerran peräkkäisen EM-kisapaikkansa voittamalla viime syksynä viisi ensimmäistä EM-karsintaotteluaan. Liettuassa 2011 EM-turnauksessa Suomi oli sensaatiomaisesti yhdeksäs pelattuaan EM-koreilla ensi kertaa 16 vuoden tauon jälkeen.

- Susijengi on tarjonnut viime vuosina suomalaiselle urheiluyleisölle hienoja hetkiä. On ilon päivä meille kaikille, että otteet on noteerattu ja koko kansa saa nähtäväkseen tulevat EM-kisaottelut, iloitsee Suomen Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.

- Suomessa on käytössä EU-direktiivien sallima kansallisten tärkeiden urheilutapahtumien lista, joka takaa tapahtumien näkymisen vapailla kanavilla. Koripallo ei Suomen listalla ole, mutta olemme otettuja, että Yle on arvottanut maajoukkueemme edesottamukset samaan kategoriaan, Walldén jatkaa.

- On hienoa, että saamme ohjelmistoomme myös koripallon arvoturnauksen. Susijengi on kiinnostava joukkue ja koripallo lajina kovassa nosteessa. Tämä on siis mainio tilaisuus koriksen ystäville kannustaa kotikatsomoissa maajoukkuetta vapailla kanavilla, sanoo Yle Urheilun tapahtumaurheilun päällikkö Robert Portman.

Suomi pelaa Slovenian EM-kisoissa alkulohkossa D, jossa sillä on vastassaan joukko Euroopan mahtimaita. Rantakaupunki Koperissa 4.-9.9. järjestettävän alkulohkon otteluissa Susijengi ottaa mittaa olympiapronssimitalisti Venäjästä, MM-hopeamitalisti Turkista, EM-kuutonen Kreikasta, tappiottoman kesän EM-karsinnoissa pelanneesta Italiasta sekä länsinaapuri Ruotsista.

Suomen tulevilla EM-kisavastustajilla on palkintokaapeissaan yhteensä 27 arvokisamitalia, ja EM-vastustajista kolme (Kreikka, Venäjä, Turkki) on rankattu maailman seitsemän parhaan joukkoon.

Maajoukkueen odotellessa tulevia EM-kisakoitoksia, on Suomen lippua kansainvälisillä kentillä heiluttanut pelikauden aikana Joensuun Kataja. EuroChallenge-sarjassa yllätyksen toisensa perään takonut Kataja selvitti tiensä puolivälieriin asti, jossa se kohtaa Ranskan kärkijoukkue Gravelines Dunkerquen. Yle on Koripalloliiton myötävaikutuksesta mukana myös Katajan eurokoitoksissa.

Kataja aloitti paras kolmesta –puolivälieräsarjan tiistaina kärsien vierastappion Ranskassa. Toinen osaottelu pelataan Joensuussa torstaina 14.3. ja Yle televisioi ottelun TV1-kanavalla klo 19:00 alkaen. Joensuu Areenalla peli käynnistyy poikkeuksellisesti klo 18:15.

Huff urakoi viime kaudella 15,5 pistettä, 6,8 levypalloa ja 1,0 syöttöä ottelua kohden Italian LegaDuen Forlissa ja ansaitsi sopimuksen saapasmaan kivikovasta pääsarjasta, Serie A:sta.

198-senttisen ToPo-kasvatin peliminuutit jäivät kuitenkin Vanoli Cremonassa vähiin, ja siirtorajan häämöttäessä Huff katsoi parhaaksi hakea pelituntumaa sarjatasoa alempaa.

– Onhan tämä kausi ollut aika pettymys, Huff myöntää.

– Minut pistettiin jo alkukaudesta pelaamaan nelospaikkaa, enkä ole saanut pelata kuin ihan muutamia minuutteja omalla pelipaikallani. Kun pelit eivät lähteneet missään vaiheessa kunnolla käyntiin, päätin etsiä joukkueen, missä pääsen parempaan rooliin ja saan enemmän vastuuta.

Huff pelasi Vanoli Cremonan paidassa 18 ottelua ja kuului 10 kertaa joukkueensa aloitusviisikkoon. Huff pelasi 18,7 minuuttia ottelua kohden 3,9 pisteen ja 3,3 levypallon keskiarvoilla.

Uutena päävalmentajana olympiamitalisti

Urallaan peräti 121 miesten maaottelua pelannut ja viime kesänä Suomelle toista peräkkäistä EM-kisapaikkaa mukana hankkimassa ollut Huff löysi uuden työnantajansa nopeasti.

– Kun tilanteeni selvisi, Capo D’Orlandolta tuli aika nopea tarjous. Tunnen heidän valmentajansa Gianmarco Pozzeccon entuudestaan ja joukkueen tilanne kuulosti valmentajan puheiden perustella minulle sopivasta.

Päävalmentaja  Pozzecco on puolestaan monissa liemissä keitetty konkari. Pozzecco kuului 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Italian maajoukkueeseen ja oli mukana juhlimassa vuoden 2004 olympiahopeaa.

Pozzecco pelasi urallaan peräti 12 kautta Italian ylimmällä tasolla ja oli mm. Hanno Möttölän joukkuetoveri Fortitudo Bolognassa kaudella 2003/04, jolloin joukkue eteni Euroliigan finaaliin.

Sisilialaisjoukkue majailee tällä hetkellä LegaDuen 11. sijalla voiton päässä viimeisestä pudotuspelipaikasta. LegaDuen runkosarjaa on jäljellä kahdeksan ottelua.

– Keskityn nyt hakemaan pelituntumaa ja auttamaan Capo D’Orlandoa parhaani mukaan. Tavoitteena on vielä jonain päivänä pelata Serie A:ta omalla pelipaikallani ja katsoa, mihin taidot riittävät siellä, Huff kaavailee.

Edustettuaan Espoon Honkaa Korisliigassa vuosina 2001–04 pelasi Huff neljä täyttä kautta yliopistokoripalloa USA:n NCAA-liigassa Valparaison riveissä.

Ammattilaisena Huff on pelannut BC Maroussissa (Kreikka, A1), BC Kavala/Panoramassa (Kreikka, A1), Forlissa (Italia, A2) sekä Cremonassa (Italia, A1).

Tuoreen pestin myötä Poikolasta tulee Suomen historian kolmas suomalaisvalmentaja toisen maan miesten maajoukkueen päävalmentajana. Aiemmin suomalaisista Henrik Dettmann on luotsannut Saksan maajoukkuetta (1997-2003) ja Gordon Herbert puolestaan Georgiaa (2005-2007).

Tanskan koripalloliiton julkaisemassa tiedotteessa urheilutoimenjohtaja Hrannar Holm kertoi Poikolan tulleen valituksi 20 kandidaatin joukosta, johon kuului ehdokkaita Espanjasta, Serbiasta, Kroatiasta ja Yhdysvalloista.

- Olen hyvin otettu ja iloinen, että Tanskan liiton valinta kohdistui minuun, kertoi Intiasta tavoitettu Pieti Poikola.

Poikola päätti viime keväänä pitää valmennuksesta sapattivuoden ja parhaillaan 4,5 kuukauden mittaisella kiertueella Intiassa. Hänen on määrä palata Suomeen toukokuussa, jota seuraa pikainen muutto kesäksi Tanskaan.

- Tanskan tavoitteena on pelata EM-kisoissa neljän vuoden sisällä. En olisi lähtenyt projektiin mukaan, ellen uskoisi sen olevan mahdollista. Olen Suomen nuorten maajoukkueiden kanssa saanut monena vuonna todistaa, että Tanska pystyy järjestelmällisesti tuottamaan huipputalentteja, Poikola arvioi.

Mallia Suomesta

Poikola on toiminut Suomen 16- ja 18-vuotiaiden maajoukkueissa pää- ja apuvalmentajana vuosina 2009-12. Poikola aikoo hyödyntää keräämänsä opit Tanskassa.

- Toin haastatteluprosessissa hyvin selkeästi esiin, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Suomessa on viimeisten vuosien aikana tehty Henrik Dettmannin johdolla fantastista työtä maajoukkueohjelman kanssa ja siitä työstä on paljon ammennettavissa myös tanskalaiselle koripallolle. Mielestäni se on myös suuri kunnianosoitus suomalaista koripalloa kohtaan, lataa Poikola.

Suomen maajoukkueohjelmaan on viime vuosien aikana ajettu sisään yhteinen pelitapa nuorten maajoukkueista aikuisiin, jonka lisäksi vaatimustasoa sekä harjoitus- ja ottelumääriä on nostettu.

- Lähtökohdat ovat Tanskassa pitkälti samat kuin joitain vuosia sitten Suomessa. Tietenkin asioita pitää modifioida Tanskan olosuhteisiin sopivaksi, mutta varmasti tulen hyödyntämään asioita prosessista, jota minulla on ollut etuoikeus seurata läheltä useamman vuoden ajan.

”Virtaa riittää taas” 

Tanskan maajoukkueen on määrä kokoontua Poikolan johdolla ensi kertaa kesäkuussa. Tanskalaisten kesä huipentuu elokuuhun, jolloin Tanska osallistuu vuoden 2015 tähtääviin ensimmäisiin EM-karsintoihin.

Karsinnoissa ovat mukana ne maat, jotka eivät ole mukana vuoden 2013 EM-lopputurnauksessa. Jaossa on vain yksi paikka vuoden 2015 kisoihin. Tanskan karsintalohkossa pelaavat Itävalta, Luxemburg ja Sveitsi. Toiset EM-karsinnat vuoden 2015 kisoihin käydään vuonna 2014, jolloin mukana ovat myös vuoden 2013 EM-kisajoukkueet.

Tanskalle ensi elokuun ottelut tietävät paluuta tositoimiin, sillä Tanskan miesten maajoukkue ei ole kolmeen viime vuoteen osallistunut EM-karsintoihin. Tanskan koripalloliitto käynnisti EM-kisaprojektinsa viime syksynä palkkaamalla Holmin urheilutoimenjohtajaksi ja Poikolan kiinnitys oli projektin seuraava askel.

Sapattivuotensa aikana akkujaan ladannut Poikola on valmiina haasteeseen.

- Neljä Pyrintö-vuotta oli antoisa, mutta intensiivinen rupeama, jonka jälkeen oli hetken tyhjä olo ja tarvitsin irtiottoa. Siksi olen Intiassa. Nyt ollaan jälleen virtaa täynnä ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että koripallovalmennus on aika hienoa hommaa – juuri sitä mitä haluan tehdä, insinöörin koulutuksenkin omaava Poikola kertoi.

Nelivuotinen (2+2 vuotta) pesti Tanskan liiton kanssa sitoo Poikolan maajoukkuetehtäviin, mutta vain kesäkuukausiksi. Myös paluu seuravalmennukseen kiinnostaa.

- Ehdottomasti kartoitan vaihtoehdot ja on muutama keskusteluyhteys jo olemassakin.

Kahden Suomen mestaruuden lisäksi Poikola saavutti Pyrinnön kanssa kaksi SM-pronssia ja kaksi Suomen cupin hopeaa. Poikola palkittiin Korisliigan vuoden valmentajana 2010 ja 2011.

Suomi sai vuonna 2011 Kiinan Shenzhenissä pidettyjen Universiadien naisten koripalloturnaukseen kutsun viime tingassa, kun Ranska vetäytyi kisoista. Pikakomennuksella koottu naisten joukkue yllätti turnauksessa mm. Liettuan ja kisaisäntä Kiinan.

Ensio Helimäen luotsaamassa Suomen joukkueessa pelasivat mm. North Carolinan yliopistossa nyt viimeistä kauttaan viettävä Krista Gross sekä naisten maajoukkueesta tutut Vilma Kesänen, Linda-Lotta Lehtoranta, Anni Mäkitalo, Sofia Pelander, Henna Salomaa ja Minna Sten, joka äskettäin valittiin naisten SM-sarjan helmikuun pelaajaksi.

Suomen ”haastajamaajoukkuetta” Kiinassa tähdittivät muun muassa Roope Ahonen, Antto Nikkarinen ja Matti Nuutinen, jotka vuonna 2012 debytoivat miesten maajoukkueessa ja olivat saavuttamassa EM-kisapaikkaa Sloveniassa ensi syyskuussa järjestettävään EM-lopputurnaukseen. Kokemustaan kartuttivat myös miesten maaotteluita pelanneet Petri Heinonen, Antti Kanervo ja Carl Lindbom.

Ari Tammivaaran valmentaman Suomen jalkoihin turnauksessa jäivät Israel, Meksiko, Romania ja Unkari. Suomi kohtasi Kiinan turnauksen alkulohkossa USA:n, jonka riveistä Marcus Denmon, Draymond Green, John Jenkins, Orlando Johnson ja Darius Miller tulivat varatuksi NBA:han vuonna 2012.

Lohkoarvonnat 6.4.

Suomen ohella vuoden 2013 Universiadien molempiin koripalloturnauksiin saivat kutsun Euroopasta ainoastaan kisaisäntä Venäjä sekä Ruotsi, Tshekki ja Ukraina. Miesten turnauksessa pelaa 24 ja naisten turnauksessa 16 joukkuetta. Lohkoarvonnat suoritetaan 6. huhtikuuta Kazanissa.

Kazanin kisat ovat Universiadi-historian 27. kesäkisat. Historian saatossa Universiadien koripalloturnauksissa ovat pelanneet muiden muassa NBA-legendat Charles Barkley, Larry Bird, Allen Iverson, Karl Malone, Kevin McHale, Wes Unseld sekä nykytähdistä Tim Duncan, Kevin Durant

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISU:n (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen, maailman toiseksi suurin monilajinen urheilutapahtuma olympialaisten jälkeen.

Suomalaisurheilijat Universiadeihin lähettää Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) yhteistyössä lajiliittojen kanssa.

– Olen harjoitellut nousujohteisesti jo useamman kuukauden ja nyt kroppa on siinä kunnossa, että pystyn pelaamaan ja into kentälle on kova, Möttölä hymyilee.

– On todella mukavaa päästä taas pelaamaan virallisia otteluita. Jatkaminen ToPossa oli hyvin luonnollinen päätös, ja toivottavasti pystyn auttamaan ToPoa kevään otteluissa, jatkaa Möttölä.

Möttölä kuului Suomen maajoukkueen avainpelaajiin syyskesän 2012 EM-karsinnoissa, joista Susijengi selvitti tiensä Slovenian vuoden 2013 EM-kisoihin. Möttölä pelasi seitsemän ottelua 8,6 pisteen ja 3,0 levypallon keskiarvoilla.

Viime kaudella Möttölä urakoi Korisliigan ToPossa 28 ottelua 12,2 pisteen ja 5,1 levypallon keskiarvoilla.

– Upeaa saada tämän tason ammattilainen joukkueeseen. Hannon harjoittelu joukkueen kanssa on kehittynyt koko ajan, ja vaikka hän on jo löytänyt oman paikkansa kentältä, yhteistyö joukkueen sisällä tulee paranemaan vielä huomattavasti ennen playoffsien alkua, ToPon päävalmentaja Mikko Mantere muotoilee.

ToPo on tällä hetkellä sijoittunut miesten Divisioona A:n toiselle sijalle. Divisioona A:n runkosarjassa ToPo kohtaa vielä kotikentällään SäyRin, Hongan ja Huiman sekä vieraskentällä BC Nokian, Ura Basketin ja Porvoon Tarmon.

Divisioona A:n runkosarjan neljä parasta joukkuetta pelaavat pudotuspeleissä yhdestä paikasta Korisliigaan kaudelle 2013/14.

HNMKY:sta Utahiin, NBA:sta Euroliigaan

Hanno Möttölä aloitti kotimaan pääsarjatasolla kaudella 1994/95, jolloin hänet valittiin miesten SM-sarjan vuoden tulokkaaksi. Möttölä ehti edustaa Helsingin NMKY:a kahden pääsarjakauden ajan ennen siirtymistään USA:n yliopistokentille.

Vuosina 1996–2000 Möttölä edusti Rick Majeruksen valmentamaa Utahin yliopistoa NCAA-liigassa ja kuului mm. sittemmin pitkät NBA-urat luoneiden Keith Van Hornin, Andre Millerin ja Michael Doleacin kanssa joukkueensa avainpelaajistoon.

Utah selvitti neljänä keväänä tiensä NCAA:n valtakunnalliseen lopputurnaukseen ja pelasi keväällä 1998 Kentuckya vastaan NCAA:n finaalissa. Möttölä viimeisteli parhaana NCAA-kautenaan 17,0 pistettä ja 4,8 levypalloa ottelua kohden, ja hänet nimettiin WAC-konferenssin tähdistöviisikkoon 1998/99 sekä MWC-konferenssin tähdistöviisikkoon 1999/2000.

Kesällä 2000 Möttölä varattiin NBA:han toisen kierroksen 40. varauksena. Möttölä pelasi itselleen sopimuksen Atlanta Hawksiin hyvillä kesäliigaotteillaan ja edusti Hawksia NBA:ssa vuosina 2000–02 kaikkiaan 155 ottelun verran 4,6 pisteen ja 2,9 levypallon keskiarvoilla.

Kahden NBA:ssa vietetyn vuoden jälkeen Möttölä pelasi kuusi vuotta ammattilaisena Euroopan kovimmissa sarjoissa. Möttölä pelasi Euroliigaa TAU Ceramica Vitorian (Espanja 2002/03), Skipper Bolognan (Italia 2003/04), Scavolini Pesaron (Italia 2004/05), Zalgiris Kaunasin (Liettua 2006/07) ja Aris Thessalonikin (Kreikka 2007/08) riveissä sekä ULEB EuroCupia Moskovan Dynamon kanssa (Venäjä 2005/06).

Möttölä nimettiin Euroliigan viikon arvokkaimmaksi pelaajaksi 2002 ja 2005, ja keväällä 2004 hän pelasi Skipper Bolognan paidassa Euroliigan loppuottelussa Maccabi Tel Avivia vastaan. Tilastojen valossa Möttölän paras kokonainen Euroliiga-kausi oli 2004/05, jolloin hän viimeisteli 22 ottelussa Scavolini Pesarolle 13,7 pistettä sekä 5,1 levypalloa ottelua kohden.

Mestaruuksia Möttölä pääsi juhlimaan ULEB EuroCupissa (2006), Liettuan cupissa (2007) sekä Liettuan liigassa (2007). Hänet valittiin lisäksi Italian, Liettuan ja Baltian liigojen All Stars-otteluihin.

Kotimaan pääsarjaan Möttölä palasi kaudelle 2009/10, ja hän on sittemmin edustanut ToPoa kolmen liigakauden ajan. Möttölä on hakenut ToPon kanssa SM-hopeaa (2010), Suomen cupin hopeaa (2010) sekä SM-pronssia (2012).

Miesten maajoukkueessa Möttölä on vuosien 1995–2012 aikana ehtinyt pelata kaikkiaan 140 ottelua, joissa hän on heittänyt muhkeat 1761 pistettä. Möttölä on upottanut miesten maajoukkueen kaikkien aikojen 5. korkeimman yhteispistemäärän sekä pelannut kaikkien aikojen 10. eniten maaotteluita.

Möttölä on edustanut Suomea vuosien 1995 ja 2011 EM-lopputurnauksissa, ja hän juhli ”Susijengin” kanssa Pohjoismaiden mestaruutta kesällä 2011.

Möttölän kauden ensimmäinen ottelu Torpan Pojat – Säynätsalon Riento Töölön Kisahallissa perjantaina 15. helmikuuta klo 18:30 alkaen.

Vuoden koripalloilija –titteli on Koposelle kaikkiaan uran kolmas, sillä hänet palkittiin vuoden 2011 lisäksi myös vuonna 2008. Kautta aikain eniten valintoja – kahdeksan – on tilillään Hanno Möttölällä. Koposen nuoruusvuosien esikuva, nykyinen maajoukkuekaveri Teemu Rannikko on palkittu Vuoden koripalloilijana viidesti.

Koponen pelasi kuluneen vuoden alkupuoliskon Italiassa. Perinteikkään Virtus Bolognan kapteenina toiminut MaSu Basket –kasvatti viimeisteli runkosarjassa keskimäärin 13,8 pistettä ja jakeli 2,6 syöttöä. Puolivälierissä Koponen kuritti korisukkaa peräti 19,7 pisteen edestä.

Pian kauden päätyttyä Koposen eteen pisti vastustamattoman tarjouksen venäläinen Euroliiga-joukkue BC Himki, jonka kanssa suomalainen solmi kolmivuotisen sopimuksen.

Ennen muuttoaan Venäjälle Koponen johti Susijengin peliä EM-karsinnoissa, joissa Suomi käytännössä hankki EM-kisaliput itselleen voittamalla viisi ensimmäistä otteluaan. Toinen peräkkäinen EM-kisapaikka toi Susijengille ehdokkuuden Vuoden joukkueeksi ja päävalmentaja Henrik Dettmannille ehdokkuuden Vuoden valmentajaksi.

194-senttinen Koponen oli karsinnoissa paitsi Suomen paras myös koko karsintasavotan kuudenneksi paras korintekijä 19,9 pisteen ottelukeskiarvollaan. Lisäksi hän jakeli 4,8 koriin johtanutta syöttöä.

Suoraan EM-karsinnoista keskelle Himkin harjoituskautta hypännyt Koponen on kauden 2012-13 edetessä parantanut tasaisesti otteitaan ja haalinut lisävastuuta. Urallaan 84 miesten maaottelua pelannut Koponen nakutti viikonvaihteessa uudeksi Himki-ennätyksekseen 20 pistettä.

Vuoden koripalloilija on palkittu urheilutoimittajien toimesta vuodesta 1948 lähtien. 

• Lappeenrannan Catzille naisten cupin mestaruus
• Joensuun Katajalle miesten cupin mestaruus toisen kerran perättäin
• Anni Mäkitalon Kara Trutnoville Keski-Euroopan liigan mestaruus
• Jeb Iveyn kolmosputki pääsarjahistorian ennätyskirjaan
• Salinille 12 pistettä ja Slovenian cupin mestaruus

• Erotuomari Jungebrand jo viidensiin olympialaisiinsa
• FoKoPolle divarin mestaruus
• Shawn Huffille 12 pistettä Italian LegaDuen All Stars-ottelussa
• ToPo:lle seurahistorian 1000. voitto
• Kaunistolle NM1-liigan piste- ja levypallokuninkuudet

   

• Korpivaara Liga Femenina 2:n korikuningatar

• Nilan Bisons ensimmäisenä liigavuotenaan mestariksi

• Alex Murphy Suomen 20-vuotiaiden miesten maajoukkueeseen

• Suomalaisjunioreille kolme Pohjoismaiden mestaruutta

• Jämsén naisten vuoden pelaaja, Haakana vuoden valmentaja

  
   

   

• Bisons putsasi palkintopöydän, Sami Lehtoranta vuoden pelaaja

• Petteri Koponen unelmasopimuksella Euroliiga-joukkue Himkiin

• ”Susijengi 2.0”-video julkaistu

• Olympiakävijä Latvia suli Naarassusien juhannussaunassa

• Alex Murphy riehui debyytissään

   

   

• Suomen naiset pelasivat kaikkien aikojen 500. ottelunsa

• Suomen miehille kaikkien aikojen 900. maaottelu

• Susijengi yllätti Puolan EM-karsintojen vierasavauksessa

• Suomi nuiji Belgian kanveesiin Dettmannin juhlapelissä

• Suomi EM-kisoihin kuudella EM-karsintavoitolla

  
   

   

• Susijengi EM-karsintojen paras kaukoheittojoukkue

• Salmi, Hakola ja Karhunen Suomi-koriksen Hall of Fameen

• Izmirin kolmosralli takasi Katajalle historiallisen EuroChallenge-paikan

• Teemu Rannikko paluusta Euroliiga-kentille: ”Tuntuu hyvältä päästä takaisin!”

• Olimpijan suomalaistakakenttä säkenöi Euroliiga-avauksessa

  
   

   

• KTP jäädytti Larry Poundsin pelipaidan

• Damon Williams tripla-tuplillaan Suomen ennätysmieheksi

• Virtanen rummutti Katajan karkumatkalle EuroChallengen avauksessa

• Himki vierasvoittoon Panathinaikosista, Koponen joukkueensa parhaimmistoa
  

• Koposen Himki kohtasi Salinin ja Rannikon Olimpijan Euroliigan suomalaismittelössä 

   

• Taru Tuukkanen Espanjan liigan viikon 5 arvokkain pelaaja

• Susijengi huippuseuraan vuoden 2013 EM-kisoissa

• Kataja taisteli EuroChallengen 16 parhaan joukkoon

• Mestari-Bisonsille ja Susijengille Urheilugaala-ehdokkuuksia

• Lea Hakalan upealle uralle tunnustusta valtiolta

• Koposen Himki kaatoi TsSKA:n, Lee jr mätti 23 pistettä Zagrebissa

Urheilugaala listasi kolmen divisioonakauden ja liiganousun jälkeen nimensä ja markkinointi-ilmeensä vaihtaneen Nilan Bisonsin ”Vuoden urheilumarkkinointiteko” –ehdokkuuden seuraavin saatesanoin:

”Nilan Bisons on onnistunut markkinointikokonaisuus, joka on vahvistanut pienen paikkakunnan tunnettuutta ja lisännyt yhteisöllisyyttä urheilullisen menestyksen ohella, luonut lyhyessä ajassa ympärilleen vahvan fanikulttuurin matkalla koripallon sarjanousijasta suoraan Suomen mestariksi.”

Bisonsin kanssa markkinointipalkinnosta kisaavat jääkiekon MM-kisojen ”Brandbook” sekä luistelija Kiira Korven ja Valion välinen yhteistyö.

Loimaalaispalloilun upean vuoden kruunasi Hurrikaanien finaalipaikka. Yhdessä Bisonsin kanssa Hurrikaanit selviytyivät 35 ehdokkaan listalta nettiäänestyksen perusteella ”vuoden sykähdyttävin urheiluhetki” –kategoriassa kymmenen suosituimman tapahtuman joukkoon. Pienen paikkakunnan poikkeuksellista menestysbuumia voi äänestää jatkossa puhelinäänestyksellä.

Koripallolla ehdokkaat vuoden urheilijaksi, joukkueeksi ja valmentajaksi

Tammikuun 15. päivänä Helsingissä järjestettävässä Urheilugaalassa palkitaan paitsi Urheilugaalan palkintoraadin asettamien kategorioiden ohella Suomen urheilutoimittajain liiton valitsemana vuoden urheilija, joukkue ja valmentaja.

 Koripallo on vahvasti esillä myös toimittajien äänestyslistoilla. Vuoden urheilijaksi ovat ehdolla Euroliiga-parketeille siirtynyt maajoukkuekoripalloilija Petteri Koponen sekä EM-kisoihin selviytynyt koripallomaajoukkue eli Susijengi sekä Suomen mestari Nilan Bisons. Susijengi ja Bisons ovat ehdolla myös vuoden joukkueeksi.

Vuoden valmentaja –äänestyksessä ehdolle on asetettu kyseisten joukkueiden valmentajat eli Susijengin Henrik Dettmann ja Bisonsin Greg Gibson.

Susijengin kanssa Slovenian EM-kisojen D-lohkoon arvottiin lajin suurmaiksi luettavat, yhteensä peräti 27 arvokisamitalia vuosien saatossa kahmineet Venäjä, Kreikka, Italia ja Turkki. Lisämausteensa suomalaisittain tuo Ruotsin päätyminen lohkon kuudenneksi joukkueeksi.

- Oli oletettavaa, että saamme vastaamme Venäjän ja Kreikan kaltaiset suurmaat ensimmäisestä ja toisesta arvontakorista. Mutta Suomen ja Turkin saaminen neljännestä ja viidennestä teki lohkostamme koko kisojen tasaisimman. Selviytyminen toiselle kierrokselle siitä on todella vaikeaa, kommentoi Italian ja Euroliiga-joukkue Fenerbachen päävalmentaja Simone Pianigiani Italian koripalloliiton nettisivuilla.

Siinä missä Pianigianilla on tuoreessa muistissa maaottelut Suomea vastaan vuosilta 2009-12, myös Kreikan maajoukkuekapteeni Nikos Zisisiltä tulee nopeasti analyysi Susijengistä.

- Kohtasimme Suomen Liettuan kisoissa. Heillä on oma, run ’n’ gun –tyyppinen (juokse ja heitä)  pelitapansa, koska Suomella ei ole isoja pelaajia niin kuin esimerkiksi meillä ja Turkilla on. Sen vuoksi Suomen pitää pelata nopeasti, luonnehti Zisis Kreikan koripalloliiton sivustolla.

D-lohkon ehdottomana ennakkosuosikkina pidettävä, olympiapronssia voittanut, Venäjä ei halua tulla Sloveniassa yllätytetyksi.

- Päädyimme todella vahvaan lohkoon. Haluamme menestyä ja meidän on päästävä lohkosta jatkoon. Kreikka ja Turkki ovat kenties kovimmat vastustajamme. Myös Italialla on hyvä joukkue ja Suomi ja Ruotsi pystyvät varmasti yllättämään. Meidän pitää vain varmistaa, ettei se tapahdu Venäjää vastaan, linjasi Venäjän koripalloliiton puheenjohtaja Alexander Krasnenkov liiton nettisivuilla. 

”Parasta mitä ruotsalaiselle koripallolle voi tapahtua” 

Ruotsille EM-kisoihin pääsy oli unelmien täyttymys, sillä länsinaapurit olivat edellisen kerran selviytyneet EM-koreille karsintojen kautta vuoden 1995 kisoihin.

- Meidän täytyy olla nöyriä ja myöntää, että olemme haastajia. Mutta se sopii meille. Lohko on kova, mutta uskon siitä löytyvän joukkueita, jotka pystymme yllättämään, arvioi Ruotsin maajoukkuetoiminnan päällikkö Jonte Karlsson Ruotsin koripalloliiton sivuilla.

Ruotsin kamaralla alettiin heti herkutella D-lohkon tulevilla hegemoniaotteluilla, joihin kuuluu Suomi-Ruotsi-kamppailun ohella mm. ottelu Kreikka-Turkki.

- Ja Venäjä ja Italia ovat koripallon suurmaita, jotka ovat kohdanneet useasti. Meille kiinnostavin mittapuu on luonnollisesti Suomi, sanoi Ruotsin päävalmentaja Brad Dean.

Ruotsin lähtökohta EM-kisoihin on pitkälti sama kuin missä Suomi oli vuosi sitten selviydyttyään EM-kisoihin 16 vuoden tauon jälkeen. Ja Ruotsi haluaa kulkea samoja jalanjälkiä kuin Susijengi, joka venyi Liettuan EM-kisoissa 2011 upeasti yhdeksänneksi.

- Suomi ei ole vielä suurmaa, mutta se on noussut kohti Euroopan kärkeä ja me haluamme seurata heidän kannoillaan. EM-kisoissa näemme olemmeko jo Suomen tasolla tai jopa menneet ohi, Dean jatkoi.

Ruotsalaismediassa asenne tulevaa EM-savottaa kohtaan on kohdallaan. Aftonbladet revitti isolla otsikolla lohkoarvontatuloksen olevan ”parasta mitä ruotsalaiselle koripallolle voi tapahtua”.

- Heti arvonnan jälkeen blogeihin ja Twitteriin alkoi ilmestyä kommentteja Ruotsin ”kovasta arpaonnesta”. Totta hemmetissä arpaonni on kova Ruotsille, koska me olemme Ruotsi ja kyseessä on Euroopan mestaruuskilpailut. Totta kai lähdemme haastajina joka otteluun. Mutta siitähän on pienen maan kohdalla kyse. Maa karsii koko kesän päästäkseen haastamaan parhaita ja päästäkseen testaamaan itseään korkeimmalla tasolla, kirjoitti Aftonbladet.  

Slovenian EM-kilpailut pelataan 4.-22.9.2013. D-lohkon pelipaikkana toimii Koperin kaupunki. 

Lue myös artikkelit

• Susijengi huippuseuraan ensi vuoden EM-kisoissa
• Susijengin tähdet huokuvat itseluottamusta EM-arvontojen jälkeen
• Suomen EM-kisavastustajilla 27 arvokisamitalia

Suomen EM-kisavastustajiksi D-lohkoon arvottiin sunnuntaina huippumaat Venäjä, Kreikka, Italia ja Turkki sekä nousua tekevä Ruotsi. D-lohkon ottelut käynnistyvät 4.9.2013 Slovenian rantakaupunki Kopterissa.

Lohkovastustajien menestys viime vuosilta ja viime vuosikymmeniltä ovat komeaa luettavaa. Lohkon neljä suurta ovat voittaneet mitaleja niin olympia-, MM- kuin EM-tasolla.

Venäjän menestys on tuoreinta sen voitettua Lontoon olympialaisissa sekä viime EM-kisoissa pronssia. Kreikka puolestaan venyi MM-hopealle vuonna 2006 ja Turkki kotikisoissaan vuonna 2010. Italian olympiahopeasta (2004) on vierähtänyt kohta kymmenen vuotta, mutta sen meriittilistalta löytyy myös 11 muuta arvokisamitalia.

Kansainvälisen koripalloliiton maailmanlaajuisessa rankingissa Kreikka, Venäjä ja Turkki majailevat sijoilla 4, 6 ja 7. Italia löytyy samaisesta rankingista sijalta 21 ja Suomi sijalta 48. Ruotsi saa ranking-pisteitä vasta pelattuaan Slovenian EM-kisoissa ja on siten jaetulla 83. sijalla muiden pisteettömien maiden kanssa.

Seuraavassa katsaus Suomen tuleviin EM-kisavastustajiin joukkue kerrallaan sekä yhteiseen maaotteluhistoriaan. 

Venäjä

• FIBA-ranking (maailma/Eurooppa): 6./4.
• Olympiamitalit: Pronssia 2012
• MM-mitalit: Hopeaa 1998, 1994
• EM-mitalit: Kultaa 2007, hopeaa 1993, pronssia 2011, 1997
• Maaottelut Suomea vastaan: 7 ottelua, 5 voittoa, 2 tappiota 

NBA-miesten Andrei Kirilenkon, Timofey Mozgovin ja Aleksei Shvedin, TsSKA:n Viktor Kryapan sekä Petteri Koposen seurakavereiden Vitali Fridzonin ja Sergei Monian johtama Venäjä rohmusi Lontoon olympialaisista pronssia. Alkusarjassa se kaatoi mm. hopealle lopulta venyneen Espanjan. Venäjää viimeiset seitsemän vuotta valmentanut David Blatt jätti tunteikkaat jäähyväiset muutama viikko sitten, eikä hänen seuraajaansa ole vielä nimetty.

Viimeksi Suomi on kohdannut Venäjän vuoden 2011 EM-kisojen jatkosarjassa. Huomattavasti kookkaampi, mutta silti erinomaisen liikkuvaa pelaamista esittänyt Venäjä voitti Susijengin lukemin 79-60.

Suomi on historian saatossa onnistunut kahdesti kaatamaan isoveli-Venäjän. Suomi järisytti ensimmäisen kerran koriksen valtarakenteita marraskuussa 1993 yllättämällä venäläiset Helsingin Urheilutalolla 98-96 Kari-Pekka Klingan (23/4/5 syöttöä), Sakari Pehkosen (22/3) ja Pekka Markkasen (21/8) johdolla. Kuuluisaksi noussut voitto petasi Suomen tien 1995 EM-lopputurnaukseen.

Toisen kerran Venäjä on kaatunut suomalaiskäsittelyssä vajaa kymmenen vuotta sitten, kun Teemu Rannikko järjesti kesäisessä Töölön Kisahallissa vuonna 2003 oman show’n. Rannikko upotti edelleen miehen maaotteluennätyksenä komeilevat 33 pistettä ja johdatti Suomen 97-81-voittoon.

Kreikka 

• FIBA-ranking (maailma/Eurooppa): 4./2.
• MM-mitalit: Hopeaa 2006
• EM-mitalit: Kultaa 2005, 1987, hopeaa 1989, pronssia 2009, 1949
• Maaottelut Suomea vastaan: 21 ottelua, 14 voittoa, 7 tappiota 

Liettuan EM-kisoissa kuudenneksi sijoittunut ja olympiakarsintoihin päässyt Kreikka jäi niukasti Lontoon olympialaisten ulkopuolelle hävittyään karsintojen ratkaisuottelussaan Nigerialle pisteellä.

Vuoden 2011 EM-kisoissa Suomi ja Kreikka olivat samassa alkulohkossa.  Suomi taipui Alytusissa Kreikan korinalusvoiman edessä Ioannis Bourousisin takoessa 19 pistettä.

Parhaimmillaan Kreikka pystyy kokoamaan erittäin nimekkään joukkueen Euroliiga-parketeilta. Maan tähtipelaajiin lukeutuvat mm. Vassileios Spanoulis, Dimitris Diamantidis, Nikolas Zisis, Konstantinos Papanikolaou, Antonio Fotsis, järkälemäinen Sofoklis Schortsanitis ja vielä ilman sopimusta oleva Theo Papaloukas.

Viimeksi Suomi on onnistunut voittamaan Kreikan vuonna 1984, jolloin Martti Sajantila (20) ja Pertti Marttila (18) heittivät Suomen Kisahallissa EM-karsintavoittoon 78-73-lukemin. Historian valossa temppu oli melkoinen, sillä kolme vuotta myöhemmin Kreikka voitti Euroopan mestaruuden.

Italia  

• FIBA-ranking (maailma/Eurooppa): 21./11.
• Olympiamitalit: Hopeaa 2004, 1980
• EM-mitalit: Kultaa 1999, 1983, hopeaa 1997, 1991, 1946, 1937, pronssia 2003, 1985, 1975, 1971
• Maaottelut Suomea vastaan: 21 ottelua, 19 voittoa, 2 tappiota 

Italia oli viime kesänä EM-karsintojen paras maa voitettuaan kaikki kahdeksan karsintakamppailuaan. Joukkueen tehomiehenä hääri NBA-tähti Danilo Gallinari. Suomelle vuosien 2008-10 karsinnoista tutut NBA-miehet Andrea Bargnani ja Marco Belinelli jättivät viime kesänä maaotteluedustukset väliin, mutta mm. Pietro Aradori ja Luigi Datome vastasivat huutoon ja kantoivat vastuuta Italian tehomiehinä.

Suomi otti EM-karsinnoissa 2009 ensimmäisen voittonsa Italiasta 44 vuoteen, kun Susijengi rynni Porto San Giorgiossa, Petteri Koposen 26 pisteen siivittämänä, 95-89-vierasvoittoon.

Viimeksi maajoukkueet kohtasivat menneen kesän valmistautumisjaksolla Italian voittaessa kotiturnauksessaan Trentossa 79-71.

Turkki 

• FIBA-ranking (maailma/Eurooppa): 7./5.
• MM-mitalit: Hopeaa 2010
• EM-mitalit: Hopeaa 2001
• Maaottelut Suomea vastaan: 26 ottelua, 15 voittoa, 11 tappiota 

Vuoden 2010 MM-hopeamitalisti Turkki joutui tekemään täyden päivätyön selviytyäkseen Slovenian EM-kisoihin. Ilman NBA-tähtiään pelannut Turkki varmisti kisalippunsa vasta voittamalla kahdessa viimeisessä karsintapelissään Portugalin ja Tshekin.

Turkilla pelaa NBA:ssa Ersan Ilyasova, Ömer Asis, Eners Kanter ja Hidayet Türkoglu, jonka lisäksi maa pystyy ammentamaan Euroopan rahakkaimpiin sarjoihin lukeutuvasta pääsarjastaan tukun tähtimateriaalia, mm. Semih Erdenin, Ömer Onanin, Emir Preldzicin ja Kerem Tuncerin muodossa.  

Suomi kohtasi Turkin viime kesän valmistautumisjaksolla kahdesti. Istanbulin turnauksessa Turkki voitti 88-77, mutta joutui taipumaan kymmenen päivää myöhemmin Bambergissa 98-82, kun Susijengi äityi kolmosralliin 18 pistettä heittäneen Mikko Koiviston johdolla. Voitto oli Suomen ensimmäinen Turkista 20 vuoteen.

Ruotsi  

• FIBA-ranking (maailma/Eurooppa): 83./26.
• Ei arvokisamitaleja
• Maaottelut Suomea vastaan: 133 ottelua, 58 voittoa, 75 tappiota 

Ruotsi selviytyi viimeisenä joukkueena mukaan Slovenian EM-kisoihin päädyttyään kolmen joukkueen tasapistetilanteessa karsintalohkonsa kakkoseksi Bulgarian ja Azerbaidzanin nenän edestä. Tilanne on ruotsalaisille käytännössä sama kuin viime vuonna Suomella, jonka tuhkimotarina Liettuan EM-kisoissa alkoi selviytymisestä kisoihin lisäkarsintojen kautta.

NBA-pelurit Jonas Jerebko ja Jeffery Taylor johtavat Ruotsin potentiaalista sikermää, johon kuuluu joukkueellinen ammattilaisia ympäri Euroopan.

Ruotsi on tulevista EM-kisavastustajista ainoa, jota vastaan Suomella on historian saatosta voitokas saldo keskinäisistä kohtaamisista. Suomi ja Ruotsi ovat vuosien varrella kohdanneet peräti 133 kertaa, joista Suomi on vienyt nimiinsä 75. Tiuhasta ottelutahdista huolimatta Suomi ja Ruotsi ovat iskeneet aiemmin yhteen EM-kisoissa ainoastaan kerran, vuonna 1953 Moskovassa.

Suomi voitti Ruotsin Sundsvallin PM-kisoissa 2011, joka on joukkueiden tuorein keskinäinen mittelö. Susijengi juoksi tuolloin 85-63-voiton Gerald Lee Juniorin hassuttaessa ruotsalaispuolustusta ennätyspisteidensä (27) arvoisesti ja voitti Pohjoismaiden mestaruuden. Ruotsin aliarvioimiseen ei ole Suomella varaa, eikä siihen ole syytäkään; Ruotsi on kahdeksasta viimeisestä Suomi-kohtaamisesta napsinut viisi voittoa.

Lue myös artikkelit

• Susijengi huippuseuraan ensi vuoden EM-kisoissa
• Susijengin tähdet huokuvat itseluottamusta EM-arvontojen jälkeen

Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann ennakoi ennen arvontatilaisuutta, että arvonnoissa on tarjolla vain kahdenlaista onnea: vastustajat ovat joko sopivia tai hyviä.

- Aika hyviä taisi tulla, naurahti Dettmann arvonnan päätyttyä.

- Iloisena haasteena otamme lohkon ja kovat vastustajat vastaan. Pitää onnitella arpojia – oli onnistuneet arvonnat ja lopputuloksena todella tasaisia lohkoja.

Ensiarvioiden perusteella Suomen D-lohko sekä kisojen C-lohko muodostavat kisojen kovimman seulat alkusarjavaiheessa. Euroopan koripallomaiden tasaisuutta kuvaa hyvin se, että 24 joukkueen kisoissa ainoastaan A-lohkoon arvotut maat voivat puhua suotuisasta arpaonnesta.

EM-kisat tulevat tarjoamaan pohjoismaiselle penkkiurheilijalle todellisen unelman, sillä Suomi ja Ruotsi kohtaavat EM-kisoissa ensi kertaa sitten vuoden 1953. Kisaturistien iloksi D-lohkon ottelut pelataan Slovenian rantakaupunki Koperissa.

”Tasaisia suorittajia ja nousevia joukkueita” 

Arvonnoissa Suomen D-lohkoon nosti arvontakorista Espanjan maajoukkuelegenda Jorge Garbajosa. Jo aiemmin lohkoon oli nostettu arvontakoreista viime EM-kisojen ja olympialaisten pronssimitalisti Venäjä, EM-kuutonen Kreikka sekä tappiottoman kesän EM-karsinnoissa pelannut Italia. Suomen jälkeen D-lohkoon arvottiin MM-hopeamitalisti Turkki sekä länsinaapuri Ruotsi.

- Venäjä ja Kreikka ovat aina kovia ja tasaisia suorittajia. Sekä Italia että Ruotsi ovat pelanneet viime aikoina nousujohteisesti. Turkki on ollut jonkinasteisessa murrosvaiheessa, mutta pitää muistaa, ettei sillä ollut viime kesänä parhaita pelaajiaan mukana, Dettmann arvioi tulevia EM-vastuksiaan.

Viime EM-kisoissa Liettuassa Suomi eteni sensaatiomaisesti alkulohkostaan jatkoon Euroopan 12 parhaan joukkoon. Kun kunkin alkulohkon kolme parasta etenee jatkosarjaan, on ennakkoon selvää, että uusiakseen Liettuan kisojen temppunsa, tulee Suomen kaataa EM-kisoissa vähintään yksi, mielellään kaksi Euroopan perinteisiin korismahteihin kuuluvista maista.

- Turha asiaa on vielä suuremmin pohtia. Niin paljon on kiinni siitä, ketkä ovat kullakin joukkueella kunnossa ja terveenä, miten kisavalmistautuminen sujuu, millainen on joukkueen päivän kunto. Erot ovat tällä tasolla pieniä ja pienet asiat ratkaisevat, puntaroi Dettmann.

- Tilanne on meille hyvä; olemme tuttuja keskenämme ja olemme kohdanneet kaikki tulevat vastustajamme.

Suomen edustaman D-lohkon ottelut pelataan siis Koperin kaupungissa, Slovenian lyhyellä länsirannalla. Kisojen A-lohkon muodostavat Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Ukraina, Belgia ja Israel pelitantereenaan Ljubljanan Tivoli Areena. Jesenicessä ottelunsa pelaavaan B-lohkoon nostettiin Makedonia, Liettua, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina, Latvia ja Serbia. C-lohko pelataan Celjessä hallitsevan Euroopan mestarin Espanjan, kisaisäntä Slovenian, Kroatian, Puolan, Georgian ja Tshekin voimin.

EM-alkulohkossa Suomi pelaa tiiviissä tahdissa viisi ottelua 4.-9.9.2013. EM-kisat jatkuvat 11.9. Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa ja Stozice Areenalla, joka toimii sekä EM-jatkosarjan että pudotuspelien näyttämönä. Euroopan mestari on selvillä 22.9.2013.

EM-kisojen 2013 alkulohkot

• Lohko A (Ljubljana): Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Ukraina, Belgia, Israel
• Lohko B (Jesenice): Makedonia, Liettua, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina, Latvia, Serbia
• Lohko C (Celje): Espanja, Slovenia, Kroatia, Puola, Georgia, Tshekki
• Lohko D (Koper): Venäjä, Kreikka, Italia, Suomi, Turkki, Ruotsi

Suomen otteluohjelma EM-kisoissa

• 04.09.2013 Turkki – Suomi
• 05.09.2013 Suomi – Ruotsi
• 07.09.2013 Italia – Suomi
• 08.09.2013 Suomi – Venäjä
• 09.09.2013 Kreikka – Suomi

– Eihän tämä ihan helpoin mahdollinen alkulohko ole, kun mukana on MM-hopeamitalisti ja olympiapronssimitalisti, mutta saadaan ainakin tosi kovia pelejä heti kisojen alkuun, Euroliigaa pelaavan BC Himkin Petteri Koponen arvioi.

Susijengin kanssa samaan lohkoon arvottiin Koposen mainitsemien MM-hopeamitalistin (Turkki) ja olympiapronssimitalistin (Venäjä) kanssa perinteiset koripallomaat Kreikka ja Italia sekä ensimmäiset EM-kisansa kymmeneen vuoteen pelaava Ruotsi.

– Kaikki tietävät, minkä tason joukkue Venäjä on. Heillä on paljon pitkiä, urheilullisia ja taitavia pelaajia, mutta päävalmentaja David Blattin lähdön myötä ei ole vielä tiedossa, ketkä kaikki runkopelaajat jatkavat. Italia on puolestaan tullut monta kertaa vastaan viime vuosina, ja heillä on todella kova jengi koossa, jos kaikki NBA-miehet ovat mukana, Koponen arvioi kahden viimeisimmän kotimaansa maajoukkueita.

– Kreikan ja Turkin tason tietävät myös kaikki. Ruotsi on pakko voittaa, mutta enemmänkin voittoja olisi tarkoitus hakea.

Rannikko: ”Olemme pelanneet hyvin isoja maita vastaan” 

Euroliigan Union Olimpija Ljubljanan Teemu Rannikko pitää EM-kisojen alkulohko D:ta hyvänä haasteena. Vastassa on kovatasoisia maita, mutta Susijengi on näyttänyt iskukykynsä viime vuosina.

– Kova lohko, mutta se oli odotettua, sillä huonoja joukkueita EM-kisoissa asti ei ole. Vastassa on Ruotsi ja neljä perinteisempää korismaata, ja uskon ihan täysin meidän mahdollisuuksiimme. Olemme pelanneet aiemminkin hyvin isoja maita vastaan. Esimerkiksi jätkät kaatoivat Turkin viime kesänä.

Kokeneen Rannikon kirjoissa lohkon ennakkosuosikin viitta kuuluu yksinoikeudella Venäjän harteille.

– Venäjä on papereissani todella kova ja lohkomme ehdoton ykkössuosikki. Pari vuotta sitten Liettuan kisoissa meillä ei oikeastaan ollut heitä vastaan mitään sanansijaa. Jos joukkue voittaa olympiapronssia, se kertoo aika paljon.

Jatkopaikan lunastaakseen Suomen on haettava alkulohkossaan vähintään kaksi tai kolme voittoa. Vaikka vastus on kova, Rannikko ei haastetta pelästy.

– Kun kerran kisoissa asti ollaan, pelaamme tietenkin jatkopaikasta maksimaalisella suoritustasolla joka ottelussa. Toivotaan, että suomalaisfaneja saapuu Sloveniaan meidän tueksemme ja auttamaan meitä jatkopaikan lunastamisessa.

Ruotsi herättää tunteita

Susijengin päätyminen samaan alkulohkoon Ruotsin maajoukkueen kanssa kutkuttaa Suomen eturivin tähtiä. Kaksi vuotta sitten Susijengi raateli PM-kisojen finaalissa Ruotsin pistein 85–63, mutta Ruotsin odotetaan saavan Slovenian kisoihin jalkeille nuori ja näyttävä joukkue, jota tähdittävät Detroit Pistonsin Jonas Jerebko ja Charlotte Bobcatsin Jeffery Taylor.

– Ruotsilla on paljon hyviä pelaaja ja voisi sanoa, että he eivät ole pelanneet viime vuosina niin hyvin kuin mihin heillä olisi potentiaalia, Koponen arvioi.

– Kiva saada Ruotsi samaan lohkoon, hymyilee Rannikko.

Myös Susijengin pitkäaikainen kapteeni Hanno Möttölä otti tiedon Ruotsin päätymisestä samaan lohkoon innolla vastaan.

– Hieno lohko Susijengille! Ruotsia käy sääliksi, Möttölä latasi Twitterissä.

Sloveniassa 4.-22. syyskuuta 2013 pelattavien EM-kilpailuiden lohkoarvontaa jännitetään hulppeissa puitteissa; Slovenian suurimmassa turistikohteessa, Postojnan 20.570 metriä pitkässä luolastossa ja sen sisään rakennetussa 10.000 henkeä vetävässä konserttihallissa.

EM-kisoihin selviytyneiden 24 maajoukkueen kohtalot ovat kirjaimellisesti legendaarisissa käsissä, sillä arvontakoreista joukkueet tulee poimimaan joukko eurokoripallon suuruuksia. Slovenian EM-kisalähettiläinä toimivat, maan omat maajoukkuelegendat Ivo Daneu, Rasho Nesterovic ja Peter Vilfan saavat seuraa Aljosa Zorgasta (Slovenia), Ukrainan Alexander Volkovista, Espanjan Jorge Garbajosasta sekä Turkin Ibrahim Kutluayasta.

Lohkoarvonta käynnistyy klo 19 Suomen aikaa ja sitä voi seurata suorana FIBA Europe TV:stä, osoitteessa www.fibatv.com/europe.

”Kahdenlaista onnea tarjolla”

Suomen leirissä tunnelmat ovat lohkoarvonnan aattona levolliset.

- Onnella on urheilussa merkitystä. Sunnuntaina on tarjolla kahdenlaista onnea – meidän vastustajiksi voidaan arvontakoreista nostaa hyviä tai sopivia vastustajia. Katsotaan kumpi onni odottaa, veisteli Suomen maajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann.

Sanakäänteillään Dettmann viittaa siihen, että Suomi on arvontatuloksesta riippumatta valmis haasteeseen. ”Sopivat” vastustajat antaisivat paremmat mahdollisuudet edetä toistamiseen EM-alkusarjasta jatkoon, kun ”hyvät” vastustajat puolestaan tarjoaisivat Suomelle mahdollisuuden mittauttaa tasoaan Euroopan huippumaita vastaan. Melkoisen ponkaisun viidessä vuodessa kohti Euroopan kärkeä tehnyt ja pitkäjänteisesti pelitasonsa kehittämiseen tähtäävä Suomi ei ole kaihtanut huippuvastustajien kohtaamista, vaan hakenut otteluista oppia ja siinä samalla tukun yllätysvoittoja.

Suomi on lohkoarvontojen neljännessä arvontakorissa. Kustakin kuudesta korista arvotaan EM-kisojen neljään alkulohkoon yksi joukkue. Ykköskoria tähdittää Euroopan mestaruutta puolustava ja olympiafinaalissa esiintynyt Espanja, kakkoskorissa ovat mm. Liettua ja kisaisäntä Slovenia ja kolmoskorissa huippukova nelikko Italia, Kroatia, Saksa ja Montenegro. Suomea vastaan alemmista arvontakoreista voidaan vetää mm. MM-hopeamitalisti Turkki sekä vuoden 2009 EM-hopeamitalisti Serbia.  

EM-kisojen alkulohkot pelataan Jesenicessä, Koperissa ja Celjessä sekä Ljubljanan Tivoli Areenalla. Jatkosarjan ja pudotuspelien näyttämönä toimii Ljubljanan uusi Stozice Areena, joka vetää lehtereilleen koripallo-otteluihin 12.480 katsojaa.

Suomi pelasi Liettuan EM-kisoissa 2011 edeten ”Balkanin lohkosta” sensaatiomaisesti Euroopan 12 parhaan joukkoon. Suomen lopullinen sijoitus kisoissa oli yhdeksäs siitä huolimatta, että edellisestä EM-visiitistä oli vierähtänyt 16 vuotta. Sijoitus oli Suomen paras sitten EM-kotikisojen 1967, jonka jälkeen Euroopan kartalle on ilmestynyt lähes 20 uutta kilpailijamaata mm. Jugoslavian, Neuvostoliiton ja Tshekkoslovakian pirstoutumisen myötä. 

EM-kisojen 2013 arvontakorit 

• Kori 1: Espanja, Ranska, Venäjä, Makedonia
• Kori 2: Liettua, Kreikka, Slovenia, Iso-Britannia
• Kori 3: Italia, Kroatia, Saksa, Montenegro
• Kori 4: Suomi, Puola, Ukraina, Bosnia-Hertsegovina
• Kori 5: Georgia, Belgia, Latvia, Turkki
• Kori 6: Tshekki, Serbia, Israel, Ruotsi