EM-kilpailut 1967 (osa 8): Suomi-Belgia

5.10.2017

Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.

 

Ennen viimeistä kierrosta Suomen tilanne oli se, että tietenkin Belgia oli voitettava ja lisäksi Puolan piti voittaa Jugoslavia ja Romanian Tshekkoslovakia. Suomi ja Puola hoitivat oman osuutensa mutta Tshekkoslovakia ei antanut Romanialle mitään mahdollisuuksia vaan voitti 75-58. Suomi voitti Belgian 82-62 tietoisena Tshekkoslovakian voitosta. Joukkue suuntaisikin alkulohkon jälkeen matkansa Tampereelle palaamaan sijoista 5-8.

 

Jugoslavialle kävi lopulta kehnosti. Jos se olisi voittanut Puolan, olisi se päässyt pelaamaan mitaleista. Tappion myötä joukkueen kohtaloksi tuli pelata sijoista 9-12. Raaka oli järjestelmä tuolloin.

 

Suomi oli lopulta lohkon kolmas Tshekkoslovakian ja Puolan jälkeen ja sai vastaansa Tampereen lohkon nelosen Israelin. Tampereen lohkon vakuuttava ykkönen oli puhtaalla pelillä Neuvostoliitto, Bulgaria oli kakkonen ja Italia kolmas.

 

Belgia-ottelussa Suomen pelaajista korintekoon pääsivät kaikki muut paitsi Uolevi Manninen ja Olli Ahonen. Lars Karell heitti 17 pistettä, Kari Liimo 14, Jorma Pilkevaara 11 ja Pertti Laanti sekä Martti Liimo 10 mieheen. Kovin oli Belgian arvostus pientä lehdissä. Joukkuetta kutsuttiin kisojen värikkäimmäksi ”teatteriseurueeksi”.

 

EM-kisoissa 1967 tilastoitiin pisteet, levypallot, virheet ja heittoprosentit sekä pidettiin heittokarttaa. ”Ne olivat kuitenkin ensimmäiset EM-kisat, joissa tilastointi oli luotettavalla tasolla”, kertoo Pentti Salmi. Nyt 50 vuotta myöhemmin on kaiketi kaikille selvää, että koripallo on mitä parhain tilastopeli, ja jopa junioriotteluissa tilastoidaan enemmän asioita kuin 50 vuotta sitten.

 

Mutta Helsingin ja Tampereen kisoissa tilastointi ihmetytti. ”Eikös pitäisi merkitä myös pelaajien sisään- ja uloshengitysten määrä”, virnuili eräs veikkonen. Se toki myönnettiin, että valmentajille tuo informaatio oli tuiki tarpeellista mutta ”tavallinen katsoja on siitä tuskin kovin kiinnostunutta”.

 

Ja kun kerran tilastoista puhutaan, niin kerrottakoon, että alkulohkon seitsemän ottelun jälkeen Kari Liimo oli tehnyt 96 pistettä, Pilkevaara 90, Laanti 67,Vainio 53, Karell 49, Martti Liimo 44, Finneman 35, Lahti 17, Immonen 16, Rönnholm 10 ja Ahonen 2. Uolevi Mannisen kohtaloksi tuli jäädä Helsingin lohkon 96:ta pelaajasta ainoaksi, joka ei saanut nimeään pistetilastoon.

 

Kisojen levypallotilastossa Kari Liimo oli tässä vaiheessa ykkönen. Hän oli kahminut 82 irtopalloa, Espanjan Martizez 81 ja Veikko Vainio 73.


Martti Liimo korinteossa Belgiaa vastaan.