30.1.2015 Joonas Cavénin alkukausi NBA:n kehitysliigassa (D-League) oli kivikkoinen, mutta Tampereen Pyrinnön kasvatin ensimmäiset ottelut uudessa joukkueessaan, Delaware 87ersissa, lupaavat hyvää. D-liigan rutiineihin viime kuukausina hiljalleen totutellut Cavén, 22, kertoo alkukauden olleen monella tapaa haastava, mutta uskoo kevättalven tuovan hyvää tullessaan.
Cavén joutui viime kesänä käsivamman johdosta sivuun MM-kisoihin valmistautuneesta Susijengistä ja joutui keskittymään kuntoutukseen, kun Euroopan liigojen siirtomarkkinat olivat täydessä käynnissä.
Vallitseva tilanne pakotti 211-senttisen laiturin kokeilemaan onneaan ”ison veden takaa”, NBA:n kehitysliigasta. Sacramento Kingsin farmijoukkue Reno Bighorns varasi Cavénin D-liigan draftitilaisuuden kymmenentenä pelaajana ja juuri ennen marraskuussa alkaneen runkosarjakauden alkua Cavén nimettiin Bighornsin pelaavaan kokoonpanoon kaudelle 2014/15.
Lähtö Yhdysvaltoihin oli Cavénille monella tapaa hyppy suureen tuntemattomaan, mutta vertailukohtaa ei tarvinnut etsiä kauaa: vain kolme vuotta ja puoli vuotta aiemmin, 18-vuotiaana, Cavén pakkasi laukkunsa ja otti suunnakseen Katalonian, missä hän edusti suurseura Joventut Badalonaa ja sen farmijoukkue CB Prat Joventutia vuodet 2011–14.
– Ennen tänne lähtöä tunne oli kuin silloin 18-vuotiaana. Ei ollut oikein mitään tietoa, minne oli matkalla ja mitä odotti. Aiemmin olin käynyt jenkeissä vain runsaan viikon ajan Pyrinnön B-poikajoukkueen kanssa Floridassa, Cavén kertailee.
– Kolme Espanjan vuotta kuitenkin opettivat itsenäistymään ja tietenkin tuttu englannin kieli helpottivat asettumista tänne.
Cavén sai Reno Bighornsissa säästeliäästi peliaikaa – 12 ottelua 11,4 minuutin ottelukohtaisella keskiarvolla. Delaware-pelaajasiirron jälkeen Cavénin ensimmäinen ottelu meni vielä totutteluun, mutta viimeisimmässä ottelussaan hän sai 87ers-valmentaja Rod Bakerilta luottoa 17 peliminuutin arvosta Sioux Falls Skyforcea vastaan.
Cavén kiitti valmentajaansa luottamuksesta upottamalla 15 pistettä hyvin prosentein sisältä ja kaukaa.
– Onhan pelitapa täällä erilainen kuin Euroopassa. Renon pelien perusteella oli vaikea arvioida omia suorituksia, kun pelisysteemi oli ”streetballia” ja oma rooli oli erittäin pieni. Reilun yhden Delawaren viikon jälkeen kuitenkin jo huomaa, että tässä sarjassa pärjää, kun vain saa mahdollisuuden ja roolin joukkueessa, siirtoonsa tyytyväinen laituri kiittelee.
D-liigaa Cavén kuvailee kolmen kuukauden kokemuksella eräänlaiseksi pienois-NBA:ksi.
– NBA pyörii sen verran suuremmalla budjetilla, että liigojen toimintatavoissa on tietysti isot erot. Pelaajista pidetään kuitenkin hyvin huolta ja katsomossa on mukavasti urheiluhulluja amerikkalaisia tukemassa omiaan. Jokaisessa joukkueessa on NBA-kokemusta omaavia pelaajia ja katsomossa NBA:n scoutteja, kuvailee Cavén.
– Pelimatkat kuljetaan pääsääntöisesti reittilennoilla, muutamia bussimatkoja lukuun ottamatta. Jos on tottunut NBA:n ylellisyyksiin, D-liiga tuntuu varmasti aika karulle, mutta itse olen kaikkeen tyytyväinen.
Muutettuaan 18-vuotiaana Espanjaan Cavén sitoutui suunnitelmaan, jossa hänen fyysisiä ja pelitaidollisia valmiuksiaan kehitettiin pitkäjänteisesti kolmen vuoden ajan. Ensimmäiset kaksi kauttaan Cavén otti tuntumaa eurokoripalloon Espanjan kolmosliigaa pelanneen CB Prat Joventutin roolipelaajana, kunnes viime kaudella hän nousi avainrooliin mestaruutta juhlineen CB Pratin aloitusviisikossa ja sai ensimmäiset peliminuuttinsa ACB-liigaa pelanneen FIATC Joventut Badalonan kokoonpanossa.
D-liigassa Cavén joutuu jälleen nostamaan rimaa, sillä nimestään huolimatta D-liiga on pitkälti ”valmiiden”, neljä vuotta yliopistokoripalloa pelanneiden pelaajien näyteikkuna NBA:han ja Euroopan suuriin sarjoihin. Poikkeavasta taustastaan johtuen Cavén on kuitenkin saanut joukkueidensa valmentajilta henkilökohtaisia harjoittelusuunnitelmia jatkon varalta.
– Omalla kohdallani fysiikkaan kiinnitetään huomiota, mutta muut pelaajat käyvät punttisalilla hyvä jos kerran viikossa. Badalonassa punttia sai vääntää viidesti viikossa, mutta täällä siihen ei ole pelirytmin vuoksi aikaa.
Cavén ilmoittautui viime kesänä ehdolla NBA:n varaustilaisuuteen, mutta veti nimensä pois ennen määräaikaa. Tästä johtuen Cavén on automaattisesti ehdolla ensi kesän draftissa. Kun D-liigan runkosarjaa on täsmälleen puolet pelaamatta, Cavénin usko oman osakkeensa arvonnostoon ensi kesää ajatellen on vankkumaton.
– En näe D-liigaa ensi kauden pelipaikkanani. Tarkoitukseni on kehittää henkilökohtaisia taitojani ja saada peli kulkemaan niin, että minun nimeni huudetaan kesän 2015 NBA-draftissa.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Helmi Tulonen on pelannut ammattilaisena Euroopan kentillä jo vuodesta 2018 lähtien, mutta joutui vasta tällä kaudella ensimmäisen kerran vaihtamaan joukkuettaan kesken kauden. Slovakialaisseura Slavia Banska Bystricaan helmikuun alussa siirtynyt Tulonen myöntää alkukauteen mahtuneen käänteitä.
Sasu Salin sai kaappiinsa uuden pokaalin, kun Estudiantes juhli Copa Españjan voittoa. Kokeneelle Susijengi-kipparille pokaalit ovat alkaneet iän myötä maistua entistä paremmalle.
Anniina Äijänen vaihtoi tammikuussa seuraa, kun hän siirtyi Espanjan pääsarjan Esteponasta Italian Serie A2:n San Salvatoreen. Äijäsen alkukauteen mahtui haasteita, mutta hän katsoo positiivisin mielin eteenpäin.
Jo muutaman kesän Susijengin vakionimiin ja EM-nelonen Andre Gustavson, 26, joutui odottamaan aina joulukuulle saakka ennen kuin ovet ulkomaille avautuivat. Lopulta seuraksi tuli Belgian mahtiseura Oostende.
Veera Pirttinen on pelannut Euroopassa ammattilaisena aiemmin Islannissa, Saksassa, Espanjassa sekä Slovakiassa ja otti uuden suunnan siirtyessään Iso-Britanniaan Manchester Basketballin joukkueeseen. Pirttinen on sopeutunut hyvin uuteen haasteeseen, vaikka yllättäviä ongelmiakin on ollut.
Mustapha Amzil, 24, vietti edelliset viisi kautta USA:n yliopistosarjassa Daytonissa ja New Mexicossa, mutta palasi takaisin vanhalle mantereelle tänä kesänä. Amzil on aloittanut ammattilaisuransa vahvasti Kosovon tuplamestari Trepcan joukkueessa.
Susijengin takamies Perttu Blomgren joutui odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka ennen kuin uusi joukkue löytyi. Odotus kuitenkin kannatti, sillä Blomgren sai hakemansa siirryttyään Saksan hallitsevan cup-mestari Mitteldeutscherin joukkueeseen.
Lilli Onnela otti tällä kaudella ensimmäisen askeleensa ulkomaille, kun hän siirtyi italialaisseura Faenzaan. Onnela on päässyt heti joukkueeseen ja maahan hyvin sisään ja ottanut ison roolin.