13.8.2009 Miesten maajoukkueen kapteeni Hanno Möttölä, 32, näkee päävalmentaja Henrik Dettmannin tavoin Suomen maajoukkueen kehityskaaren olleen selkeän nousujohteinen viimeisten vuosien aikana. Möttölän mukaan kehityksen suunnan pitäminen vakaana on täysin mahdollista myös tulevina vuosina.
Miesten maajoukkue on viimeisen kahden vuoden aikana antanut suomalaisille koripalloihmisille aihetta uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Vaikka kesän 2008 EM-karsinnat sujuivat nousijajoukkueelle ominaisella epätasaisuudella, joukkue antoi osviittaa potentiaalistaan muun muassa kukistamalla seitsemän vuoden takaisen maailmanmestari Serbian ja ansaitsemalla paikkansa paraikaa pelattaviin EM-jatkokarsintoihin.
Kesästä 1995 saakka maajoukkueessa pelannut Möttölä näkee, että Suomen tähänastisen kehityksen olennainen tekijä on ollut luontainen jatkuvuus; maajoukkueen pelaajamateriaali on laajentunut tasaisesti ja vanhojen pelaajien astuessa syrjään ovat uudet astuneet isompiin saappaisiin menestyksekkäästi.
- Käytännössä meidän koko runkomme on pelannut maajoukkuetasolla yhdessä jo useita vuosia. Sen lisäksi joukkueeseen nousee joka vuosi uusi jätkä vähän isompaan rooliin, kuten Mikko Koivisto viime vuonna ja Gerald Lee ja Samuel Haanpää tänä vuonna. Sama pätee seurajoukkuetasollakin - ne joukkueet pärjäävät parhaiten, joiden ei tarvitse käyttää ensimmäistä paria treenikuukautta tutustuttaakseen pelaajia ja valmentajia toisiinsa, Möttölä painottaa.
Vaikka maajoukkueella on käytössään varsinaisia kansainvälisten sarjojen huippupelaajia varsin vähän, joukkueen tasaisuus ja hioutunut yhteispeli ovat kantaneet pitkälle.
- Tällä tasolla pelaaminen vaatii sen, että käytössä on vähintään kahdeksan jätkää, jotka pystyvät pelaamaan isoja minuutteja. Nyt meillä on joukkueessa ainakin kymmenen pelaajaa, joita voi kierrättää kentällä ilman, että pelin taso tippuu, arvioi Möttölä.
Varsinaisia taktisia muutoksia maajoukkueen toimintaan ei viimeisinä vuosina ole tullut. Möttölän mukaan maajoukkueen pelitapa on pikemminkin rakentunut luontaisesti uusien pelaajien ehdoilla.
- Mitä perusasioihin tulee, aika samoilla eväillä tässä on oikeastaan pari vuotta menty. Uudet pelaajat ovat kuitenkin tuoneet oikeaan paikkaan uusia asioita mukanaan. Esimerkiksi Petteri Koposen kehityksen myötä hyökkäyspelimme on muuttunut hieman. Kokonaisuutta muokataan pelaajien vahvuuksien kautta.
Viimeisen vuoden EM-karsinnat ovat osoittaneet, että noususuhdanteesta huolimatta Suomella on edelleen tietä kuljettavanaan päästäkseen EM-kisojen vakiokävijäksi. Möttölän mukaan seuraavan askeleen ottaminen vaatii kahta asiaa: maajoukkueen runkopelaajien yhä yleistyvää ammattilaisuutta sekä joukkueen A-divisioonapaikan vakiinnuttamista.
- Suomessa resurssit ja pelaajamateriaali eivät ole samalla tasolla kuin Euroopan huippumailla. En kuitenkaan näe, että pelaajien tason suhteen eromme esimerkiksi Italiaan on mahdottoman suuri, väittää Möttölä.
- Euroopassa on satoja loistavia pelaajia, joista ei tiedetä mitään heidän kotimaansa ulkopuolella. Kun Italian rivipelaajia katsoo, eivät he ole taitonsa, urheilullisuutensa tai fysiikkansa puolesta meitä kummoisempia. Heidän kotimaassaan vaatimustaso ja kilpailu ovat kuitenkin niin kovaa, että heille on kehittynyt aivan eri tavalla itsevarmuutta ja kokemusta kuin meille.
Esimerkkinä Möttölä mainitsee maajoukkuetoverinsa Samuel Haanpään.
- "Santtu" pelasi viime vuonna Ranskan kolmossarjaa, ja sitten heitti EM-karsintamatsissa 21 pistettä NBA-jätkiä vastaan. Moni suomalainen voisi taitojensa puolesta pelata Serie A:ssa. Kun käyttää 8-9 kuukautta vuodestaan siihen, että pelaa ammatikseen korista ja ansaitsee palkkansa antamalla joka treeneissä kaikkensa, ammattilaisuus kehittää itsestään.
Myös ansaitun A-divisioonapaikan säilyttäminen jatkossa on kehityksen turvaamisen kannalta ensiarvoisen olennaista. Paluuta kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa maajoukkueen osaamista mittasivat Islannin, Luxemburgin ja Itävallan tasoiset maat, ei Möttölän mukaan enää ole.
- Mitä enemmän me saadaan matseja Italian ja Ranskan tasoisia joukkueita vastaan, sitä valmiimpia me ollaan tulevaisuudessa. Ei me voida olla kovin tyytyväisiä tähän, että pelataan pari tasaista matsia EM-karsinnoissa. Kun kaikki jätkät saavat sekä seura- että maajoukkuetasolla pelata mahdollisimman kovia matseja, sitä suuremmat valmiudet meillä on pelata EM-kisapaikasta.
Maajoukkueella on vielä teoreettiset mahdollisuudet selvitä jatkokarsintalohkostaan viimeiseen karsintavaiheeseen, jossa ratkaistaan viimeinen paikka Puolan EM-kisoihin. Vaikka Suomi on tällä hetkellä voitottomana karsintalohkonsa viimeisenä, Möttölä lupaa, että maajoukkue tähtää voittoon kahdessa seuraavassa ottelussaan.
- Ranskaa vastaan on jo kerran pelattu. Nyt me tiedämme paremmin, miten ne pelaavat, ja että pärjäämme niitä vastaan.
Suomi kohtaa Ranskan maanantaina 17.8. Vantaan Energia Areenalla. TV Viisi tarjoilee ottelun suorana lähetyksenä kotikatsomoihin.
Lauri Markkasen ensimmäinen kausi NBA:n Chicago Bullsissa on kääntynyt loppusuoralleen. Tulokaskausi on ollut vasta 20 vuotta täyttävälle Markkaselle ikimuistoinen, mutta jyväskyläläisen HoNsUn kasvatin tavoitteena on pitkä ammattilaisura maailman parhaassa koripalloliigassa ja tulokaskausi on siinä vain ensimmäinen luku.
Susijengin sunnuntain MM-karsintaottelu Bulgariaa vastaan nousee arvoon arvaamattomaan, kun joukkueet paaluttavat lähtöasemiaan ensimmäisen karsintavaiheen huipentumaan ensi kesänä. Susijengin kapteeni Shawn Huff toivoo yleisön löytävän tiensä Helsingin Jäähallin lehtereille illalla sankoin joukoin auttamaan työvoiton hakemisessa.
Euroopan MM-karsintojen jatkumiseen on enää kaksi yötä, ja Susijengi jatkaa helmikuun karsintaleiritystään Helsingissä tutulla miehistöllä. Maanantai-iltana Ranskasta Suomeen saapunut pelinrakentajaveteraani Jamar Wilson juhlii torstaina 34-vuotispäiväänsä ja toivoo syntymäpäivälahjakseen voitokasta iltapuhdetta perjantaina Reykjavikissa.
Susijengi kohtaa tulevana viikonloppuna helmikuun MM-karsintaotteluissaan Islannin ja Bulgarian. Joukkue kokoontui maanantaina yhteen hiomaan valmiuttaan perjantain ja sunnuntain koitoksiin ja avainpelaajan manttelia sommitellaan viidettä vuottaan Susijengiä edustavalle Erik Murphylle, 27, joka on viettänyt alkuvuoden kotikonnuillaan Yhdysvalloissa.
Perjantaina julkistetussa Susijengin helmikuun MM-karsintaringissä kuopuksen paikan vie helsinkiläistä HBA-Märskyä miesten divarissa edustava 18-vuotias Euran Veivin kasvatti, 198-senttinen Elias Valtonen. Kunnioittavan uran nuorten maajoukkueissa tehnyt Valtonen ottaa paikan Susijengissä vastaan nöyrästi, mutta ennakkoluulottomasti.
Suomen naisten maajoukkueen valmentaja Jussi Räikkä näkee, että nuori joukkue on mennyt marraskuusta paljon eteenpäin, mutta kaipaa parketille vielä lisää pelirohkeutta.
Susiladiesin Elina Arike pelasi lauantaina vasta toisessa virallisessa naisten maaottelussaan. Pirteästi taistellut HBA-laituri uskoo saavansa maajoukkueryhmityksessä kehitystä pelikovuudessa ja pelin lukemisessa.
Yksi kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijoista Taru Tuukkanen, 40, palasi kuunvaihteessa takaisin Suomen kotikamaralle kahden Espanjassa vietetyn kuukauden jälkeen. Hyvinkään Pontevan tähtipelaaja valmistautuu kohtaamaan Susiladiesin paidassa lauantaina 10. helmikuuta Töölön Kisahallissa Romanian EM-karsintaottelussa, jonka ainoana tavoitteena on Tuukkasen mukaan voitto.
Koperin hurmos Slovenian kisoissa, Susijengin fani-ilmiön räjähdysmäinen lisääntyminen Bilbaon MM-kisoissa, koko Suomen yhdistäneet EM-kisat Helsingissä – Susijengi on kokenut kuluvalla vuosikymmenellä ikimuistoiset kisat toisensa perään. Kapteeni Shawn Huff, 33, pitää Kiinan vuoden 2019 MM-kisoja luontevana jatkumona arvokisaputkelle ja Susijengin tarinalle.
Susiladiesin kulmakivi Linda-Lotta Lehtoranta, 26, teki lauantaina paluun parketeille puolentoista vuoden tauon jälkeen, kun Peli-Karhut voitti Espoo Basket Teamin vieraskentällä. Euroopan ammattilaissarjoissa marinoitunut Lehtoranta oli ottelun jälkeen äärimmäisen iloinen, että pääsi jälleen pelaamaan