Risto Piipari: ”Nyt on nuorempien aika”

23.8.2005 Risto Piipari on valmentanut naisten koripallomaajoukkuetta kahteen otteeseen. Yhteensä kokemusta naisten peräsimessä hänelle on kertynyt kymmenen vuoden ajalta.

Ensimmäinen rupeama oli vuosina 1989–1993 ja nyt viimeiset kuusi vuotta on vierähtänyt maajoukkueen kanssa. Koris.net haastatteli päävalmentajaa ja kyseli kuulumiset hänen ensimmäisenä ns. vapaapäivänään maajoukkueesta. Piipari ilmoitti jo ennen EM-jatkokarsintojen alkua jättävänsä tehtävänsä maajoukkueen vastuuvalmentajana.

Mihin maajoukkue on mielestäsi menossa? 

Maajoukkueen valmistautumisessa ja harjoitusotteluissa oli paljon hyvää. Meillä ei ole mikään toivoton tilanne maajoukkueen kanssa. Kesän aikana saimme paljon yhteistyötarjouksia maailmalta, joka on osoitus siitä, että tasomme riittää. Esimerkiksi Puolan kanssa oli puhetta 10 päivän yhteisestä harjoitusleiristä Puolassa, jonka aikana osallistuisimme kahteen turnaukseen.

Tärkeintä on kuitenkin jatkaa työn tekemistä ja saada lisää harjoitteluaikaa pelaajille. Kun koko maajoukkue on terveenä ja pelaajat saavat harjoitella tarpeeksi, eli kahdesti päivässä, niin suunta on oikea ja kehitystä tapahtuu varmasti.

Maajoukkue nuorentui radikaalisti ja teimme paljon virheitä otteluissa, mutta seuraavan kerran pelaajat ovat vuoden kokeneempia.

Miten koripallo on kehittynyt valmentaja urasi aikana?

Kyllä olen sitä mieltä, että naisten koripallo on kehittynyt valtavasti siitä, kun aloitin. Koripallo on kehittynyt niin Suomessa kuin muuallakin. Muualla tosin mennään ehkä kovempaa eteenpäin, sillä ammattilaisuus on paljon pidemmällä muualla.

Juttelin Puolan päävalmentajan kanssa viimeisen ottelumme jälkeen ja olimme vahvasti samaa mieltä siitä, että ammattilaisuus on ratkaiseva asia joukkueen kehittymisessä. Esimerkiksi naisten Euroliigaa pelaavat pelaajat ovat rutiini tasoltaan niin paljon korkeammalla kuin muut pelaajat.

Suomen joukkue on ottanut näissä karsinnoissa yhden tärkeän askeleen eteenpäin, sillä kaikissa otteluissa levypallopeli on ollut tasaista tai Suomi on jopa voittanut otteluita tässä sarakkeessa. Aikaisemmin useimmiten levypalloissa olimme huonompia kuin vastustajat.

Nyt pistävin ongelma oli nuorten pelaajien kokemattomuus ja rutiinin puuttuminen, joka näkyi kovissa otteluissa pallonmenetyksinä sekä huonoina heiton valintoina, joista vastustajat pääsivät ylivoimahyökkäyksiin. Sellaisen maltin taitaminen on tuleva haaste.

Uskon kyllä vahvasti, että seuraavissa karsinnoissa nämä tytöt ovat paljon valmiimpia koviin ratkaiseviin otteluihin. Esimerkiksi tänä vuonna Riikka Terävä joutui ehkä hieman yllättäen isoon rooliin ja onnistuikin todella mallikkaasti, mutta ensi vuonna on vielä parempi tilanne. Pelaajat tietävät, mitä tulee vastaan kovissa ratkaisevissa otteluissa.   

Huippuhetkesi maajoukkueen päävalmentajana?

Vaikka nyt eivät tulokset EM-karsinnoissa ole kovin hyvät, niin haluan sanoa, että olen todella vaikuttunut tämän maajoukkueen halusta tehdä kovaa työtä. Satsaus näihin pelaajiin tulee kannattamaan ja se on viesti, jonka haluan kertoa eteenpäin. On tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka vievät näitä tyttöjä eteenpäin.

Ketkä pelaajista sinulle on erityisesti jäänyt mieleen?

Tietysti voit heti kirjoittaa Auli Nymanin. Hän on esimerkillinen ja kova voittajatyyppi, jota maajoukkue tarvitsi ja mielellään hänet olisin nähnyt nytkin mukana.

Toisena hyvänä esimerkkinä Suomen sarjoissa pelaaville voisin mainita Sanna Jämsenin. Hän on pelannut Suomessa ja kovalla työllä raivannut tiensä maajoukkueen vaihtopenkille ja sitä kautta avainpelaajaksi. Oli todella harmi, että Sanna ei loukkaantumisen takia ollut mukana.

Tietysti mielessä on nämä nykyisen maajoukkueen nuoret pelaajat, joiden asenne on ollut kohdallaan. Myös jo uransa lopettaneissa pelaajissa on ikoneja, kuten Lea Hakala. Mutta korostaisin tätä nuorta ikäluokkaa. Minä uskon, että tulemme lähivuosina näkemään Suomen ensimmäisen naispelaajan WNBA:ssa.

Taru Tuukkasen tarina on tietysti aivan oma juttunsa. Taru menee koko ajan urallaan eteenpäin.

Aiotko olla jatkossa seuraamassa naisten EM-karsintoja?

Varmasti olen mukana seuraamassa miten tyttöjen käy ja olen ilmoittanut, että mikäli voin jotenkin auttaa, niin olen käytettävissä. Valmennuspuolen jätän kuitenkin pois. On pidemmän päälle kuitenkin aika vaativaa matkustaa paljon ja leireillä oman työn ohessa. Näin vanhempana se alkaa jo tuntua. Nyt on nuorempien aika.