Henrik Dettmann: ”MM-kisat ja olympiakarsinnat ovat täysin mahdolliset”

Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmannin johtamat joukot saavuttivat toisen peräkkäisen EM-kisapaikkansa viime viikolla päättyneistä EM-karsinnoista. Lisäksi Dettmann nousi Kalevi ”Kallu” Tuomisen rinnalle Suomen kaikkien aikojen voitokkaimmaksi maajoukkuevalmentajaksi. Dettmannin, 54, katse on kuitenkin jo tulevaisuudessa ja kovenevissa tavoitteissa.

Susijengi varmisti EM-kisapaikkansa käytännössä jo avaamalla karsinnat viidellä peräkkäisellä voitolla, mukaan luettuna kahden pisteen trillerivoitto Puolasta sekä mykistävät Belgia-murskajaiset Helsingin Jäähallin sudenpesässä. Kun karsinnoista on kulunut viikko, on Dettmann hyvillään kesän 2012 annista.

– Tuloksellisesti karsinnat menivät hyvin. Se, että kisapaikka oli käytännössä selvä viiden pelin jälkeen, oli tietenkin hieman yllättävää. Kesään lähtiessä ilmassa oli kuitenkin paljon kysymysmerkkejä joukkueen terveyden ja pelivalmiuden suhteen, Dettmann miettii.

Teemu Rannikon poissaoloon erinomaisesti sopeutuneen maajoukkueen taivaalle ilmestyi pilviä hetkeksi vierasotteluissa Sveitsiä ja Albaniaa vastaan.

– Siinä tapahtui kaikenlaista. Petteri Koponen loukkasi Sveitsi-pelissä kyynärpäätään, siihen tuli tulehdus ja se haittasi hänen harjoitteluaan. Albania-matkalta tuliaisiksi tarttui kuuluisa vatsatauti. Kundit halusivat Puola-kotipelissä näyttää, ettei yksi mahatauti meitä kaada, mutta kyllähän se iskukykyämme verotti, arvioi Dettmann Susijengin kohtaamia haasteita.

– Tulee muistaa, että vaikka EM-kisoissa pelirytmi on tiiviimpi, ovat karsinnat paljon haastavammat kaikkine matkustamisine ja taukoineen. Kisoissa virettä on itse asiassa helpompi pitää yllä, kun otteluita tulee kuin liukuhihnalta.

Marraskuussa tarvitaan arpaonnea

Vuoden 2012 EM-karsinnat olivat ensimmäiset sen jälkeen, kun kansainvälinen koripalloliitto (FIBA Europe) päätti uuden puheenjohtajansa johdolla hajottaa eurooppalaisten maiden jaon A- ja B-divisioonaan. Vaikka karsinnoissa vältyttiin suuryllätyksiltä, joutuivat esimerkiksi vuoden 2009 EM-hopeamitalisti Serbia sekä vuoden 2010 MM-hopeamitalisti Turkki taistelemaan EM-kisapaikoistaan viimeiselle karsintakierrokselle asti.

– Karsintatulokset kertovat ennen kaikkea eurooppalaisen koripallon tasosta. Marginaalit ovat Euroopassa todella pieniä, miettii Dettmann, jonka luotsaama Susijengi pelasi Euroopan B-divisioonassa vuosina 2004–05 samassa lohkossa Makedonian ja Georgian kanssa. Kaikki kolme joukkuetta sijoittuivat vuoden 2011 EM-kisoissa Euroopan 12 parhaan joukkoon.

Slovenian vuoden 2013 EM-kisojen lohkoarvonnat suoritetaan 18. marraskuuta kuluvana vuonna. Suomi petasi päättyneissä EM-karsinnoissa tiensä hyviin arvonta-asemiin, mutta Dettmann muistuttaa, että arpaonnella on suuri merkitys.

– Arvontakorien sijoittelujen selvittely on vieläkin vähän kesken, kun olympiakisat olivat tuossa välissä sekoittamassa. On lopputulos mikä tahansa, onnella on suuri merkitys. Kisoista voi tulla vastaan lohko, jossa on Espanjaa, Liettuaa, Serbiaa ja Montenegroa tai sitten suotuisampi lohko, pyörittelee Dettmann.

– Sovitaan niin, että koko suomalainen urheiluväki laittaa 18. marraskuuta sormet ja varpaat ristiin ja toivoo, että meille käy arpaonni.

Tavoitteet kovenevat menestyksen myötä

Suomen Susijengin harjoitusrinki on kasvanut hiljalleen viimeisen kahdeksan vuoden aikana, ja uusi koripalloilijasukupolvi tekee taas tuloaan: tänä kesänä Susijengi-debyyttinsä tekivät nuoret Matti Nuutinen (s.1990), Roope Ahonen (1990), Antto Nikkarinen (1991) sekä Carl Lindbom (1991). Tämä vastaa Dettmannin pitkän tähtäimen visiota.

– Kun aikanaan aloitin Saksan maajoukkueen päävalmentajana, tavoitteeni oli, että meillä olisi kolme kilpailukykyistä viisikkoa käytössämme. Alkuun meillä oli vaikeaa saada 8-9 pelaajaa kasaan, mutta lopulta pääsimme kolmen viisikollisen tasolle. Suomessa olemme jo aika lähellä tätä, ja kilpailutilanne vain kohenee jatkossa.

Kotimainen urheiluväki on seurannut erityisesti Suomen passilla pelaavien amerikkalaisten Murphyn veljesten mahdollista liittymistä Susijengiin. Duken yliopistossa tulokaskautensa aloittava Alex Murphy (204 cm, 1993) debytoi Suomen 20-vuotiaiden miesten maajoukkueessa päättyneenä kesänä, kun taas Floridan yliopistossa opintonsa päättävä Erik Murphy (208 cm, 1990) lukeutuu miesten maajoukkuekandidaattien joukkoon EM-kisakesänä 2013.

– Isä-Murphylta (entinen NBA-pelaaja Jay Murphy) tuli sähköpostionnittelut heti EM-kisapaikan varmistuttua. Erik Murphy lopettaa koulunsa ensi keväänä, joten ensi kesän tilanne on hänen kohdaltaan hyvä, mutta Alex Murphyn suhteen kisojen ajankohta on haasteellinen, koska koulut ovat silloin jo alkaneet USA:ssa, selventää Dettmann.

– Olen kuitenkin varsin luottavainen siihen, että ainakin toinen Murphyn veljeksistä pelaa ensi vuonna kanssamme. Ja katsotaan, missä aikataulussa Joonas Cavénista tulee peluri, lähettää Dettmann terveisensä Badalonassa korkoa kasvavalle 211-senttiselle Tampereen Pyrinnön kasvatille.

Slovenian ensi syyskuun EM-kisoja odotellessa Dettmann asettaa jo pidemmän tähtäimen tavoitteita tulevaisuudelle: Susijengin pyrkimys on pelata arvoturnauksissa joka vuosi. Tavoite on kova, sillä Suomi on edellisen kerran saavuttanut kaksi peräkkäistä EM-kisapaikkaa vuosina 1965 ja 1967.

– Päättyneissä karsinnoissa näkyi, että meillä on jo hieman rutiinia, ja se on tärkeä asia. Havahduin tiedostamaan rutiinin merkityksen ensimmäisen kerran Saksan kanssa, kun selviydyimme EM-menestyksen kautta MM-kisoihin ja sitä kautta seuraaviin EM-kisoihin, Dettmann punoo.

– Kun joukkue pelaa joka vuosi arvoturnauksessa, saavat pelaaja ja joukkue tärkeää kokemusta, jolloin rutiini kasvaa. Tämä voisi olla meidän tavoitteemme: pelata arvoturnauksessa joka vuosi. Se vaatii toki kovia urotekoja, mutta MM-kisat ja olympiakarsinnat ovat meille täysin mahdolliset.

Lue myös artikkeli: Valmentajalegenda Tuominen: ”Nykymaajoukkueen pelaamista mielettömän kiva katsoa”