17.12.2013 Joulukuun alku on ollut valoisa Kouvolan Kouvoille, joka on noussut kertaheitolla Korisliigan kuntokäyrällä useamman pykälän ylöspäin. Kaksi viimeisintä otteluaan voittaneen Kouvojen uuden nousun takuunimi on paluumuuttaja Ville Kaunisto, 31, joka kertoo tulleensa Suomeen kahden ja puolen menestyksekkään Ranskan kauden jälkeen vain ja ainoastaan voittamaan.




– Ei mitään valittamista. Pari voittoa oli se, mitä tässä alkuun tarvittiin, kuittaa Kaunisto Kouvojen kotivoitot Salon Vilppaasta (90–84) ja Uudenkaupungin Korihaista (92–83), jotka nostivat vaikeuksissa olleen kouvolalaisjoukkueen Korisliigan jumbosijalta kuivalle maalle.
Jyri Lehtosen valmentama Kouvot oli jo viime kaudella Korisliigan nuorin joukkue, joka nuortui kesällä entisestään menetettyään kotimaiset runkopelaajansa Antto Nikkarisen (Bisons), Samuli Vanttajan (KTP), Aleksi Akpason (KTP) ja Atte Pertun (Lappeenranta) muihin liigajoukkueisiin.
Vaikka Kouvojen potentiaalia tunnustettiin laajalti uuden kauden kynnyksellä, voittojen lunastaminen potentiaalilla osoittautui loka-marraskuun aikana juuri niin hankalaksi tehtäväksi kuin kaikki saattoivat arvioida.
19,0 pisteen ja 14,5 levypallon ottelukeskiarvoilla kautensa aloittaneen Kauniston paluu Mansikka-aholle on virvoittanut Kouvot kertaheitolla mukaan liigan voittokahinoihin.
– Mut on palkattu Kouvoihin voittamaan pelejä ja auttamaan nuoria pelaajia. Kun yksi kokeneempi pelaaja ottaa isoimman työn harteilleen, nuoret jätkät saavat oikeanlaisen roolin kehittyä eivätkä joudu kantamaan päävastuuta voittojen hakemisesta, Kaunisto sanailee.
– Joukkue on täynnä motivoituneita pelaajia ja työympäristö miellyttävä. Jokaisella on kova palo kehittyä.
Kaunisto saalisti Kouvojen kanssa Korisliigan pronssia keväällä 2010 ja palkittiin Korisliigan arvokkaimpana pelaajana vuotta myöhemmin, mutta viime vuodet kaarinalaislähtöinen laituri on pelannut Ranskassa.
Johdatettuaan ADA Blois Basketin Ranskan kolmosliigan (NM1) kärkikahinoihin kausina 2011/12 ja 2012/13 Kaunisto pokkasi kahtena vuonna perättäin NM1-liigan arvokkaimman pelaajan palkinnon ja aloitti kuluvan kauden Ranskan kakkosliigassa (ProB), kunnes valmentajanvaihdoksen myötä tapahtuneet olosuhteiden muutokset pakottivat Kauniston poistumaan Ranskasta.
– Uuden valmentajan kanssa kuherruskuukausi kesti runsaan viikon, jonka jälkeen aloimme taas hävitä otteluita ja joukkueessa alkoi ammattilaiskorikselle hyvin ominainen sisäinen valtapeli, Kaunisto kertaa.
– Kun joukkueella menee huonosti, ensimmäisenä liipaisimella on valmentaja ja sitten ulkomaalaispelaajat. Valmentajanvaihdoksen jälkeen meitä ulkomaalaispelaajia kierrätettiin vuorotellen pienemmässä roolissa vähän kuin testatakseen, kuka meistä luovuttaa. Joukkueen vanhimpana päätin, etten halua väkisin tapella vastaan, vaan voin hyvinkin etsiä itselleni uuden työnantajan.
Kauniston edustama Lille aloitti kautensa pitkällä tappioputkella, mutta syy ei ollut suinkaan Kauniston, jonka tehot ProB:ssa olivat lähestulkoon samanlaiset kuin sarjaporrasta alempana.
– ProB:hen oli hyvinkin helppo sopeutua. NM1:ssa pelattiin aika hyvää joukkuepeliä, kun taas ProB oli enemmän ”leikki-NBA”, missä panostettiin yksilösuorituksiin. ProB:ssa tehtäväni oli heittää ja tehdä pisteitä, eli tavallaan tehtäväni oli paljon yksinkertaisempi kuin NM1:ssa.
Kaunisto viritteli verkkojaan ulkomaisten ammattilaiskenttien suuntaan parin viikon ajan, mutta paluu Kouvolaan oli lopulta järkevä vaihtoehto sekä pelillisessä että käytännöllisessä mielessä.
– Saatuamme vaimon kanssa muutettua kamat Suomeen tuntui rankalta ajatukselta lähteä viideksi kuukaudeksi jonnekin pikadiilille. Lisäksi Kouvolasta osoitettiin hyvin nopeasti, että minut todella halutaan tänne. Koin saavani Kouvolasta niin paljon aitoa arvostusta osakseni, että se teki vaikutuksen.
Kouvojen kanssa solmittu sopimus pitää Kauniston Kymenlaaksossa kevätkauden 2014 loppuun asti, jonka jälkeen maajoukkuemies on jälleen vapaa testailemaan kalavesiä.
– Asemani Ranskassa on poikkeuksellisen vahva mihinkään muuhun maahan verrattuna. Suomessa ne muutamat sammakot, jotka olen päästänyt suustani nuorempana, ovat antaneet minulle tietynlaisen maineen, mutta Ranskassa sain aloittaa suoraan puhtaalta pöydältä ja sain keskittyä suoraan pelaamiseen, laituri kertoo.
– Ikää tulee ensi maaliskuussa täyteen 32 vuotta, mutta on täysin subjektiivinen juttu, miten kukin ikänsä kokee. Minä koen kehittyneeni pelillisesti joka vuosi ja niin kauan kuin kroppa kestää ja motivaatio pysyy korkealla, pystyn ihan varmasti pelaamaan ammattilaisena. Ranskassa on kyllä minulle töitä heti ensi syksystä alkaen, jos vain haluan.
Tällä hetkellä Kauniston fokus on kuitenkin tiukasti kotimaassa. Ammattimiestä motivoi Korisliigassa vain menestys.
– En tulisi ikinä pelaamaan mistään rahasummasta joukkueessa, jonka pääsijainen tavoite on pysyä liigassa. Haluan viedä tämän joukkueen playoffseihin ja siellä kiusaamaan isompia. Tällä joukkueella kyllä riittää taitoa ja toivon mukaan nuoretkin pelaajat kehittyvät nopeammin, kun suurimmat menestyspaineet ovat siirtyneet minun kontolleni.
Kouvot pelaa lauantaina 21.12. vierasottelun Tapiolan Honkaa vastaan.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.
Jo vuosien ajan Susijengin tulevaisuuden runkopelaajaksi uumoiltu Mustapha Amzil, 24, teki odotetun maajoukkuedebyyttinsä viime kesänä ja loisti avainroolissa joulukuussa, kun Susijengi kaatoi kotonaan Ranskan. Talven MM-karsintaikkunan alkaessa Amzil kertoo olevansa valmis mihin tahansa rooliin pitkällä matkalla kohti Qatarin MM-parketteja.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Korisliigan kärkijoukkue Salon Vilpasta määrätietoisesti kohti pudotuspelikevättä johtava Samu Adler, 18 vuotta, on toipunut marraskuisen jalkaoperaationsa jäljiltä aikataulussa. Tänään alkavassa maajoukkueikkunassa Adler kertoo tavoitteekseen osoittaa Susijengille arvonsa ja potentiaalinsa ja kilpailla paikasta MM-karsintarotaatiossa.
Helmi Tulonen on pelannut ammattilaisena Euroopan kentillä jo vuodesta 2018 lähtien, mutta joutui vasta tällä kaudella ensimmäisen kerran vaihtamaan joukkuettaan kesken kauden. Slovakialaisseura Slavia Banska Bystricaan helmikuun alussa siirtynyt Tulonen myöntää alkukauteen mahtuneen käänteitä.
Sasu Salin sai kaappiinsa uuden pokaalin, kun Estudiantes juhli Copa Españjan voittoa. Kokeneelle Susijengi-kipparille pokaalit ovat alkaneet iän myötä maistua entistä paremmalle.
Anniina Äijänen vaihtoi tammikuussa seuraa, kun hän siirtyi Espanjan pääsarjan Esteponasta Italian Serie A2:n San Salvatoreen. Äijäsen alkukauteen mahtui haasteita, mutta hän katsoo positiivisin mielin eteenpäin.