Helsinki Seagullsin Gerald Lee jr.: ”Me etenemme peli kerrallaan”

5.12.2016 Korisliigan alkukauden kuumin joukkue on ollut kiistatta Helsinki Seagulls. 12 voittoa kolmestatoista ottelusta ja sarjan piikkipaikka ennen Vilpasta (9/4) ja Katajaa (9/3). Menestyvässä joukkueessa myös yksilöt pääsevät loistamaan, josta todistuksena kaksi kuukauden pelaaja –palkintoa, joista marraskuinen versio kolahti Gerald Lee Juniorin takan reunukselle.

”Junnu” Leen paluu Korisliigan parketeille oli syksyn puhuttavin koripalloaihe koko valtakunnan laajuudella, eikä syyttä. Pitkäaikainen Susijengi-sentteri ehti kaudella 2005-06 pelaamiensa liigaotteluiden jälkeen kiertämään Old Dominion yliopiston kautta viiteen eri Euroopan maahan pelaamaan, kunnes tie johti – ainakin hetkeksi – takaisin kotimaisemiin.

Leen viimeiseen reiluun puoleentoista vuoteen on mahtunut enemmän kuin usean koripalloilijan koko historiikista löytyy. Loukkaantuminen jätti kauden 2015-16 Steauan paidassa vain 13 ottelun mittaiseksi, mutta loukkaantuminen toi nyt 29-vuotiaan sentterille myös paljon hyvää.

- Se toimi ehdottomasti motivaation lähteenä, toteaa Susijengin luottomies.

- Tuli pelattua aika monta, lähes kokonaista kalenterivuotta putkeen koripalloa. Paussi teki hyvää. Pieni breikki teki aivoille todella hyvää ja antoi omalla tavallaan uudenlaisen arvostuksen lajia kohtaan.

Loukkaantumisestaan Lee jr. palasi menneen kesän maaotteluun Ruotsia vastaan. Reilussa 17 minuutissa kahdeksan pistettä ja Suomelle voitto, mutta näytti siltä, että Junnu olisi paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.

- Siinä tuli laihduttua kymmenen kiloa edellisestä kesästä. Lääkäri sanoi, että kun saa painoa polven päältä pois niin se nopeuttaa kuntoutumisprosessia, joten se oli aika itsestäänselvä päätös, Lee jr. pyörittelee.

- Kyllä se kuntoutumista lopulta nopeuttikin huomattavasti. Kaikki meni todella hyvin koko kuntoutumisjakson ajan.

Loukkaantuminen toimi siis samalla myös siunauksena. Jos Junnun ratkaisuarsenaali korirenkaan lähellä oli ennen monipuolinen, on mies saanut nyt pykälän verran nopeutta ja liukkautta tekemiseensä, eikä miehen ja korirenkaan välissä pysyminen ole minkään sortin arkinen askare.

- Ehdottomasti tästä on ollut myös hyötyä. Kaikki liikkeet pystyy tekemään nyt vähän nopeammin ja jaksan juosta kenttää huomattavasti paremmin, Junnu iloitsee.

Espanjan ja Ranskan kautta…

Kauden alla Lee jr. yllätti ensin suomalaisen koripalloväen pääsemällä Espanjalaiseen suurseura Saski Baskonian vahvuuteen harjoituskaudeksi. Viralliselta nimeltään tätä nykyä Baskonia Vitoria Gasteiz selvitti tiensä viime kaudella Euroliigassa, Copa del Reyssa sekä Espanjan ACB liigassa tiensä neljän parhaan joukkoon.

- Se oli todella iso kunnia jo, että seurasta otettiin agenttiin yhteyttä ja mua pyydettiin sinne, Junnu hehkuttaa.

- Saski Baskonian paita päällä harjoitusotteluissa, se oli aika ikimuistoinen fiilis. Ylipäätään se koko Espanjan reissu oli todella opettavainen, hieno kokemus ja iso kunnia.

Pelillisesti ajanjakso Espanjassa meni Junnun osalta vielä omaa loukkaantumisen jälkeistä parastaan etsiessä, mutta ei Korihaiden kasvatti nöyristelemään joutunut. Rooli oli kuitenkin erilainen kuin mihin mies on aikaisemmin tottunut.

- Se meni pelillisesti ihan hyvin kaikkinensa. Se pelityyli Espanjassa on todella organisoitu ja pitää osata toimia omassa roolissaan aika kurinalaisesti, Lee jr. valaisee.

- Hyökkäyspäässä rooli oli pienempi ja se piti vaan oppia hyväksymään. Puolustuspäässä vastuualue oli isompi ja siellä päässä onnistuin varsin hyvin.

Espanjan pysähdys oli kuitenkin vain väliaikainen, kuten sen pitikin olla. Se toimi näyteikkunana Euroopalle ja Espanjasta tie vei Ranskaan. Koripallon Champions Leaguessa pelaava Le Mans Sarthe Basket otti miehen try-outille.

Le Mansin paidassa Junnu pääsi levittämään siipiään myös hyökkäyspäässä, mutta samalla täysin erilaiseen pelitapaan tottuminen vei aikansa.

- Ranskan liigan pelityyli on täysin erilainen muuhun Eurooppaan verrattuna, Junnu muistuttaa.

- Se koko sarja on täynnä hirveän atleettisia pelaajia ja siihen kesti hetki sopeutua. Espanjassa kuitenkin tottui siihen kurinalaiseen ja tarkkaan rooliin, Ranskassa se pelaaminen oli ihan erilaista.

Pelillisesti Le Mansin aika sujui vaihtelevasti, mutta kotivoitossa Pau-Lacq-Orthezia vastaan Junnu maalasi tilastolakanalle vartissa 10 pistettä, 6 levypalloa, 2 koriin johtanutta syöttöä. Susijengin luotto-suden kynnet tekivät tuhoa myös Ranskassa.

- Kyllä se lopulta meni ihan hienosti, vaikka sopeutumiseen menikin aikansa. Aika Le Mansissa oli myös todella opettavainen ja hieno kokemus, Lee jr. niputtaa.

…Helsinkiin ja Seagullsiin

Le Mansin stintin päätyttyä Junnun seuraava matkakohde oli kotoisampi ja tuttuakin tutumpi. Helsinki Seagulls laittoi verkot vesille ja ne verkot toivat Kisahallin parketille 208 senttimetriä Euroopan liigoissa marinoitua sentteriä.

Kauden vahvasti aloittanut Seagulls sai kaivattua leveyttä, mutta ennen kaikkea Korisliigan mittapuulla verratonta laatua korirenkaan läheisyyteen. Yhdeksässä ottelussa Lee jr. on urakoinut keskiarvoikseen 13,6 pistettä ja kolme levypalloa ottelua kohden. Marraskuussa miehen pistekeskiarvo kohosi 17,6 pisteeseen per ottelu.

Henkilökohtaisia tilastoja tärkeämpää on kuitenkin se, että Seagulls on hävinnyt noista yhdeksästä ottelusta vain yhden.

- Meillä on kasassa todella epäitsekäs jengi. Jokaisen pelaajan mielessä on otteluiden voittaminen, ei omat tilastot, Junnu vakuuttaa.

- Etenemme yksi ottelu kerrallaan. Jokaiseen otteluun valmistaudumme samalla tavalla ja samalla vakavuudella.

Seagullsin vahvan pelaamisen ytimestä löytyy hienosti rakennettu, ehjä joukkue. Pelaajien vahvuudet tukevat toisiaan ja koko pakettia pitävät kasassa nuoret, mutta samalla kokeneet takamiehet.

- Antto (Nikkarinen) ja Alex (Vaenerberg) ovat tehneet todella hienoa työtä koko kauden. Molemmat ovat ottaneet harppauksia eteenpäin pelaajina vielä tämänkin kauden aikana, Junnu kehuu 25- ja 24-vuotiaita takamiehiään.

Seagullsin kokoonpanoa katsoessa ainoa kysymysmerkki yksilötasolla voisi olla yhden selkeän levypallorohmun puute, mutta Junnun mukaan se ei ole ongelma. Tilastot tukevat Susijengi-sentteriä, sillä Seagulls on Korisliigan toiseksi paras joukkue hakemaan vastustajan ohiheitot talteen. Parempi puolustuslevypallo-prosentti on vain sarjakakkosella Salon Vilppaalla.

- Se on juuri joukkueemme vahvuus. Yleensä vastustajan parhaat levypallopelaajat löytyvät joko vitos- tai nelospaikalta, Junnu avaa.

- Meidän isojen miesten tehtävänä on pitää ne miehet poissa hyökkäyslevypalloista ja meidän laiturit tai takamiehet hakevat sitten ne marjat pois. Meidän paras levypallopelaajamme taitaa itseasiassa olla Jason Conley (7,7 levypalloa per ottelu).

Näin vahvan ja ehjästi kootun joukkueen tavoite on varmasti kevään isoimmissa peleissä. Mestaruudesta kamppailee tällä kaudella useampikin joukkue, mutta miten Lee jr. näkee tilanteen sarjakärjen paikalta? Mitä pelinsä osa-alueita Seagullsin sitten pitää vielä kehittää kauden aikana ollakseen valmiina kevään kovimpiin taisteluihin?

- Kyllä mä sanoisin, että jokaisella joukkueella se tavoite on lopulta sama. Kuten sanoin, me etenemme kuitenkin ottelu kerrallaan, Junnu rauhoittelee.

- Tasaisuutta me kuitenkin tarvitsemme vielä lisää. Parhaiden ja huonoimpien hetkiemme välinen ero otteluiden sisällä on liian iso. Sitä kuilua pitää saada kavennettua.

Jos viedään ajatusleikki vielä kauemmas, pudotuspelien taakse, ensi kesään ja syksyyn. Jääkö Junnu Leen visiitti Korisliigaan vain yhden kauden mittaiseksi? Missä mies nähdään ensi kaudella?

Miettiikö mies itse asiaa vielä?

- En lainkaan, Junnu pysäyttää.

- Siihen on niin pitkä aika, eikä niitä asioita voi miettiä vielä. Kaikki keskittyminen on tässä joukkueessa, tässä kaudessa ja tässä hetkessä. Peli kerrallaan edetään.