4.12.2007 Kouvojen kapteeni, ikitaistelija Tuomas Iisalo on ollut viimeiset viikot tulisilla hiilillä. Iisalo on seurannut Kouvojen viimeisimmät ottelut vaihtopenkiltä käsin loukattuaan nilkkansa marraskuun puolessavälissä. Syyskauden huipennuksen, Suomen cupin finaalin lähestyessä Iisalon halu palata kentälle on tulenpalava.
- Nilkasta irtosi pieni luunsiru ja toipumisennuste oli tuolloin neljä viikkoa. Cupin finaali pelataan tarkasti laskettuna kolme ja puoli viikkoa loukkaantumisen jälkeen, eli teoriassa minulla on mahdollisuus pelata. Periaatteessa nilkka tuntuu hyvältä, enkä missään nimessä tahtoisi jättää tätä ottelua väliin, kertoo Iisalo.
Kouvot aloitti syyskauden ryminällä, voittamalla kahdeksasta ensimmäisestä ottelustaan kuusi. Runkosarjavoittojen lisäksi myös Kouvojen cup-taival tuotti tulosta, kun Kymenlaakson ylpeys jätti taakseen vieraskentillä niin Team Componentan (91-71), Hongan (91-88) kuin ToPonkin (62-54).
- Positiivisuus on ollut tämän joukkueen voimavara, kertoo Iisalo.
- Jo harjoituskauden aikana kaikki menestyksen merkit olivat ilmassa. Etenkin cupin vierasvoitot Hongasta ja ToPosta olivat hyvä esimerkki tämän joukkueen taistelutahdosta. Yleisesti ottaen olemme saaneet myös liigaan hyvän vireen päälle, vaikka emme ole vieläkään olleet lähelläkään parastamme.
Marraskuun puolenvälin jälkeen Kouvojen tahti on ollut hitaampaa, kun Iisalo ja monipuolinen amerikkalaisvahvistus Corey Smith loukkaantuivat. Kaksikkoa tuuraamaan tuli tuttu kasvo, kun 195-senttinen, 33-vuotias Sami Laaksonen palasi Kouvojen mustapaitoihin.
- Samin saaminen takaisin oli todellinen onnenpotku tässä vaiheessa. Toinen vaihtoehto olisi ollut pestata ulkomaalaispelaaja määräaikaisella sopimuksella, mutta siihen olisi liittynyt liikaa riskejä ja kysymysmerkkejä. Sami on kokenut ja ammattimainen pelaaja, jonka läsnäolo merkitsee meille paljon myös henkisellä puolella, Iisalo hymyilee.
Iisalo ei hätkähdä sitä, että ennakkokaavailuissa Kouvoja pidetään altavastaajana cup-finaalin lähestyessä. Runkosarjassa joukkueet ovat kohdanneet kerran. Lappeenrannassa pelatussa ottelussa kotijoukkue vei voiton kolmella pisteellä.
- Lappeenranta pysähtyy samoin keinoin kuin muutkin joukkueet tähän asti. Joukkuepuolustuksemme taso pitää olla korkealla ja siirtymisten hyökkäyksen ja puolustuksen välillä pitää sujua ongelmitta. Tahdomme pitää energiatason korkealla, koska intensiivisessä pelissä olemme parhaimmillamme.
Iisalo luonnehtii cupin finaalia myös urheilussa aina yhtä herkullisesta "Daavid vs. Goljat" -asetelmasta.
- Lappeenranta on varsin erilainen joukkue kuin me. Meillä ei ole kovinkaan nimivahva nippu, kun taas Namikan suhteen tilanne on aivan päinvastainen; joukkuehan on täynnä "tähtiä". Uskon, että kun molempien joukkueiden kannattajat pääsevät vauhtiin, Vantaalle saadaan ihan aitoa urheilujuhlan tuntua.
Lipunmyynti Suomen cupin finaaleihin käy kuumana. Lipunmyyntiin tästä. Lue myös artikkeli "Miesten Suomen cup –finaalin ABC".
Vaikka Lappeenrannan NMKY:n tähtäin on suunnattu kuluvalla kaudella vakaasti europeleihin, ensimmäistä kauttaan Saimaan kultahietikon kupeessa pelaava turkulaistakamies Juha Stenin sytyttää myös ajatus Suomen cupin mestaruudesta.
Menestysnälkäinen Jukka Matinen haluaa joukkueineen toistaa sen tempun, jonka Lappeenrannan NMKY teki viime kaudella kotimaisilla koripallokentillä: voittaa tuplan, eli Suomen mestaruuden ja cupin. Suomen cupissa isketään lauantaina (11.11.) yhteen välierien merkeissä. Matisen Honka kohtaa KTP:n ja LrNMKY saa vieraakseen Kouvot.
Saksan cupin neljän joukkueen lopputurnaus pelataan viikonloppuna ja suomalaispelaajista mukana nähdään Angels Nördlingenin joukkuetta edustava Roosa Lehtoranta. Lehtoranta lähtee viikonloppuun toiveikkain mielin.
Susi Training Centerissä Lohjan Kisakalliossa kuuluu myöhään perjantai-iltana tossujen kirske ja pelin lomasta kuuluva esimerkillinen puhe pelaajien välillä. Kyseessä ei ole maajoukkue eikä seurajoukkue, vaan joukko valmentajia, jotka ovat kokoontuneet Lohjalle eri puolilta Suomea. Yksi heistä on vielä hiljattain treenannut samalla parketilla susilogo rinnassa.
Alexander Madsen, 29, on hyvässä paikassa koripalloilijana. Susijengin ison pään kouvolalaislähtöinen luottomies on saanut räjähtävän startin alkuvuoteen 2024 Espanjan liigassa CB Andorran paidassa. Samaan aikaan Susijengissä Madsenin rooli on vanha tuttu ja hän uskoo, että paras tulos tulee, kun pidetään kiinni perusasioista.
Susijengin tarkkakätinen laituri Remu Raitanen, 26, esiintyi ennakkoluulottomasti ja kellotti tehokkaat peliminuutit myöhään perjantai-iltana, kun Susijengi haastoi MM-hopeamitalisti Serbian sen kotihallissa Belgradissa. Raitasen mukaan Susijengi pystyi Belgradin kuurouttavassa metelissä haastamaan Serbian niin kauan kuin pysyi pelisuunnitelmassaan.
Jos Susijengi haluaa pelata voitosta Serbiaa vastaan myöhään tänä iltana Belgradissa, on sen onnistuttava puolustuspäässä täydellisesti ja käytettävä vapaat heittopaikkansa tuloksellisesti, kun niitä tarjoutuu. Haasteen ottaa innolla vastaan Tampereen Pyrinnön kasvatti Topias Palmi, 29, joka pelaa ammattilaisuransa parasta kautta Karhu Basketissa.
Kohta jo vuosikymmenen ajan isoja minuutteja Espanjan ACB-liigassa kellottanut Sasu Salin on tällä kaudella joutunut totuttelemaan uuteen rooliin, kun minuutit Lenovo Teneriffan seurajoukkueen kanssa ovat jääneet odotettua vähemmälle. Susijengissä Sasu on kuitenkin jälleen paljon vartijana, kun joukkue hakee EM-karsinnoissa Tanskan ja Serbian päänahkaa.
Euran Veivin kasvatille Elias Valtoselle, 24, kuuluu hyvää. Haastavan viime kauden jälkeen ”Euran Jordani” löysi rytminsä Okinawan MM-kisakesänä ja kuluvalla kaudella hän on paaluttanut paikkansa Espanjan liigan pudotuspelipaikkaa jahtaavan Manresan rotaatiossa. Susijengi-ikkunaan Valtonen palaa ilon kautta ja hakemaan onnistumisia.
Historian valossa Susijengillä kulkee aina, kun sen pelinrakentajalla kulkee. Helmikuun EM-karsintaikkunaan lähdettäessä onkin hyvä merkki, että Ranskan liigan Le Portelin putoajan paikalta pudotuspeliviivalle johdattanut Edon Maxhuni, 25, on elämänsä vireessä.