4.7.2013 15:00 Eurooppalaisten huippukoripalloliigojen yhteistyöjärjestö ULEB on ilmoittanut, että Euroopan toiseksi kovin koripalloliiga EuroCup pelataan kaudella 2013/14 peräti 48 joukkueen voimin. Mukana joukossa on viimeisen kahden kevään Suomen mestari Nilan Bisons, joka on ensimmäinen suomalaisjoukkue Euroopan kakkostasolla 14 vuoteen.
Mestaruutta tuulettelevat Ville Mäkäläinen ja Mikko Koivisto edustavat Bisonsia Euroopan kakkostasolla (Eurocup) kaudella 2013/14.
Mestarivalmentaja Greg Gibson luonnehtii Eurocup-paikkaa "unelmien täyttymykseksi".
Bisonsin vastustajaksi on Eurocupissa tyrkyllä mm. Sasu Salinin Union Olimpija Ljubljana.
Bisons-GM Ari Hannulan mukaan Biisoneiden faneille on tiedossa kuljetus kaikkiin Bisonsin Eurocup-kotipeleihin. Kuvat: Tytti Nuoramo & Getty Images/AllOver Press.
Bisonsin kahtena perättäisenä keväänä mestaruuteen johtanut päävalmentaja Greg Gibson pitää Eurocup-paikkaa unelmana, joka on tullut toteen.
– Ennen kaikkea on todellinen kunnia tulla edes mainituksi osana Eurocupin kaltaista organisaatiota. Toiseksi pelaaminen Eurocupissa on iso haaste. Se on ollut haaveemme jo jonkin aikaa, ja nyt meillä on mahdollisuus toteuttaa se, Gibson hehkuttaa.
Eurocupia pelaa kaudella 2013/14 peräti 48 joukkuetta. Kaikki liigaan osallistuvat 48 joukkuetta jaetaan kahdeksaan kuuden joukkueen lohkoon, ja jokaisen lohkon kolme parasta etenee Eurocupin 24 parhaan joukkoon. Lisäksi alkuvaiheessa joukkueet jaetaan kahteen konferenssiin niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.
Bisonsin vastustajaksi Eurocupissa on tyrkyllä mm. Sasu Salinin Union Olimpija Ljubljana. Lisäksi Euroliigaan karsiva Petteri Koposen BC Himki saattaa pelata Eurocupia, mikäli joukkue ei voita kahdeksan joukkueen karsintavaihetta ja selviydy siten Euroliigaan. Ajatus Euroopan jättiläisjoukkueiden kohtaamisesta hykerryttää Bisons-manageri Ari Hannulaa.
– Noin 350 kilometrin päässä Kehä III:sta sijaitsee yli viiden miljoonan asukkaan kaupunki, johon kulkee loistavat juna- ja laivayhteydet. Tulee sieltä sitten vastaan joukkueita Pietarista, Moskovasta tai Vilnasta, tiedossa on aivan varmasti ison luokan mediatapahtumia, johon on odotettavissa rutkasti vierasjoukkueidenkin kannattajia, Hannula iloitsee.
Hannulan mukaan Bisonsin osallistuminen Eurocupiin on taloudellisesti vaativa hanke, mutta vastaavasti kansainväliset kentät kasvattavat myös seuran – ja koko Suomi-koriksen – markkinapotentiaalia.
– Tähän hankkeeseen ei missään nimessä kannattaisi lähteä ilman taloudellisia edellytyksiä. Suomalaiset yritykset kuitenkin tiedostavat jo koripallon markkina-arvon Euroopassa ja uskon, että koripallon näkyvyys tulee kasvamaan entisestään suomalaisjoukkueiden europelien myötä, miesten Susijengiä unohtamatta, Hannula kanavoi.
Hannula kertoo Bisonsin budjetin kasvavan merkittävästi Eurocup-paikan myötä. Kasvaneesta budjetista merkittävä osa koostuu pelaajakuluista.
– Pelaava kokoonpanomme tulee laajenemaan sen verran, että täytämme tavoitteemme ja pystymme pelaamaan EuroCupia mahdollisimman pitkälle niin, ettemme ole takki tyhjänä, kun kotimaan pudotuspelit alkavat. Kokoonpanoomme on tulossa niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin lisävahvistuksia.
Päävalmentaja Gibson on Hannulan kanssa samoilla linjoilla: Eurocup-hanke vaatii ennenkin leveällä rotaatiolla pelanneelle loimaalaisjoukkueelle lisää tulivoimaa ja leveyttä.
– Olemme toistaiseksi tehneet erinomaista työtä joukkueen kasaamisessa. Nyt, kun tieto on virallinen, voimme syöksyä pelaajamarkkinoille vieläkin ennakkoluulottomammin ja kasata joukkueen, joka on paitsi kilpailukykyinen, myös voittava Euroopan kakkostasolla.
Loimaan fanaattisella kotiyleisöllä on ollut merkittävä rooli Bisonsin perättäisissä mestaruuksissa. Vaikka ULEB:n säännöt ajavat Bisonsin Loimaalta isommille areenoille Eurocup-pelejä varten, Hannula korostaa, että joukkueen juuret ovat syvällä Varsinais-Suomen savessa ja identiteetti loimaalainen.
– Pelataan pelit sitten pääkaupunkiseudulla tai jossain muualla, takaamme loimaalaisfaneille ilmaisen bussikuljetuksen jokaiseen Eurocupin kotipeliin. Busseja tulee lähtemään 6-10 joka otteluun ja lipun hinta on faneillemme sama kuin Korisliigan otteluissa Loimaan Liikuntahallilla.
Samalla Bisons pyrkii Eurocup-hankkeensa myötä eräänlaiseksi ”minimaajoukkueeksi”, jota koko suomalainen koripalloväki voi kannustaa.
– Tavoitteemme on olla Eurocupissa ”koko kansan Biisonit” ja uskomme, että Eurocup vetää yleisöä lehtereille, pelaamme sitten pääkaupunkiseudulla tai jossain muualla, kertoo Hannula.
Hannulan mukaan Bisons tiedottaa uusista pelaajasopimuksista lähiaikoina.
Eurocup (tunnettu ennen myös nimillä ULEB EuroCup ja ULEB Cup) on Euroliigan jälkeen Euroopan toiseksi korkeatasoisin kansainvälinen koripalloliiga. Eurocupia pelattiin ensi kerran kaudella 2002/03, kun Saporta Cup (entinen kakkosliiga) ja Korac Cup (yhdistettiin).
Edellinen Euroopan kakkostasolla pelannut suomalaisjoukkue on ToPo, joka pelasi vuosina 1997–99 silloisen Saporta Cupin kotipelinsä Hartwall Areenalla ja eteni talvella 1998 sarjassa jopa 16 parhaan joukkoon. ToPo veti tuolloin Hartwall Areenalle pudotuspeliottelussaan venäläistä Samaraa vastaan lähes 10 000 ihmistä.
Viimeiset kolme Eurocupin mestaruutta ovat matkanneet Venäjälle. Lokomotiv Kuban nosteli Eurocup-pokaalia 2013, Petteri Koposen nykyinen seura BC Himki vuotta aiemmin ja UNICS Kazan 2011. Lisäksi Hanno Möttölä tuuletteli Eurocupin kultaa Moskovan Dynamon paidassa keväällä 2006.
Nykymuotoisessa Eurocupissa ovat Möttölän (2005/06) lisäksi pelanneet Teemu Rannikko, Jukka Matinen, Shawn Huff sekä viimeksi Gerald Lee jr, joka viimeisteli viime kaudella montenegrolaiselle KK Buducnostille 8,8 pistettä ja 3,4 levypalloa ottelua kohden.
Eurocupissa on esiintynyt vuosittain monia Euroopan perinteikkäimpiä koripalloseuroja. Viime kaudella Euroopan kakkostasolla ottivat mittaa toisistaan mm. Valencia (Espanja), Galatasaray Istanbul (Turkki), Belgradin Punainen Tähti (Serbia) sekä Pietarin Spartak (Venäjä).
Korisliigan kotimaisten kärkipelaajien joukkoon viime vuosina rymistellyt Susijengin sentteri Hannes Pöllä, 211 cm ja 27 vuotta, vaihtaa seuraa. Viimeisellä kahdella liigakaudella Kataja Basketia vahvistanut Pöllä on solminut yksikautisen sopimuksen perinteikkään kotkalaisjoukkue KTP-Basketin kanssa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Kauhajoki on solminut vuoden sopimuksen takamies Fiifi Aidoon kanssa. 189-senttinen Visa-Basketin kasvatti siirtyy Kauhajoelle Nokialta, jossa hän on pelannut kaksi edellistä kautta ja oli voittamassa BC Nokian kanssa mestaruutta keväällä 2024.
Salon Vilppaan Samu Adler voitti päättyneellä Korisliiga-kaudella sekä Vuoden tulokkaan että Vuoden kuudennen pelaajan palkinnot. Miten saavutus oikein onnistui nuorukaiselta, joka ei ole vielä ehtinyt edes täysi-ikäiseksi?
Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen etsii uransa huipulla seuraavaa ammattilaissopimusta mutta valmistautuu samalla myös urheilu-uran jälkeiseen elämään. Aloittelevaa oikeustieteiden opiskelijaa kiinnostavat edelleen ulkomaiden koripalloparketit.
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Helsinki Seagullsin Shawn Hopkins kävi pohjalla ja kuluneen vuoden aikana syntyi uudelleen. Nyt hän pääsi juhlimaan mestaruutta Kauhajoella, josta kehityksen polku sai alkunsa.
"Ei tämä ole ihan niin helppoa ollut kuin miltä se on saattanut näyttää", totesi kultamitalin pokannut pelinjohtaja Lassi Nikkarinen, kun Helsinki Seagullsin ja Kauhajoen välinen finaalisarja ratkesi otteluvoitoin 4–0.
Kauhajoki isännöi Helsinki Seagullsia tiistaina kotikentällään IKH Areenalla. Helsinkiläiset johtavat ottelusarjaa 3–0 ja ovat voiton päässä seurahistorian toisesta Suomen mestaruudesta.
Helsinki Seagulls otti Korisliiga-finaaleissa 3–0-johtoaseman. Seuraava, mahdollisesti ratkaiseva, ottelu pelataan tiistaina Kauhajoella.