11.5.2001 Hongan Roope Mäkelä ja Pussihukkien Heli Roukanoja kaappasivat uriensa ensimmäiset Vuoden pelaaja -tittelit, kun koripallon SM-sarjajoukkueiden valmentajat ja kapteenit arvostivat kaksikon ylitse muiden. Sekä Mäkelä että Roukanoja keräsi reilun äänivyöryn äänestyksessä.
Mäkelälle valinta lohkesi huikealla erolla, kun hän sai 22 ääntä 26:sta mahdollisesta.
27-vuotiaan Roope Mäkelän kausi oli kokonaisuudessaan vakuuttava. Hän oli runkosarjan otteluissa mm. koko katraan paras kotimainen korintekijä 17,3 pisteen keskiarvolla. Monipuolisesta heittovalikoimastaan tunnettu Mäkelä kunnostautui myös syöttelijänä - hän tarjoili keskimäärin 4,04 tekopaikkaa joukkuetovereilleen. Pudotuspeleissä Mäkelän tahti jatkui, ja hän muodosti takamiesparinsa Lonnie Cooperin kanssa pelätyn kaksikon. Kuin kruununa hienolle pelikaudelleen Roope Mäkelä heitti kolmannessa SM-finaalissa 6,9 sekuntia ennen päätössummeria kolmen pisteen heiton, joka varmisti Hongalle Suomen mestaruuden.
Roukanojan kaudesta jäi mitalit uupumaan, mutta henkilökohtaisella tasolla hän pelasi häikäisevän monipuolisesti. Hän sijoittui peräti kuudessa eri SM-runkosarjan tilastokategoriassa kymmenen parhaimman joukkoon. 186-senttinen Roukanoja voitti runkosarjan levypallokuningattaruuden keskiarvollaan 11,9, jonka lisäksi hän sjoittui neljänneksi sekä pisteissä (20,4) että koriinjohtaneissa syötöissä (2,70). Muut kärkipään sijoitukset 27-vuotias Roukanoja nappasi 34,4 peliminuutillaan (5:s), 0,70 torjunnallaan (7:s) ja 1,97 riistollaan (10:s).
Mäkelä on aiemmin urallaan voittanut Vuoden kehittyneimmän pelaajan palkinnon vuosina 1994 ja 1995. Roukanoja arvostettiin vuonna 1993 I divisioonan parhaaksi pelaajaksi.
Roukanojan jalanjäljillä kuluneella kaudella kulki karkkilalaista Componenta Girlsiä edustanut Pilvi Heinonen. 19-vuotias Heinonen tehtaili I divisioonassa keskimäärin 16,2 pistettä. Hän lukeutui joukkueensa ehdottomiin avainpelaajiin, kun karkkilalaisseura nousi naisten mestaruussarjaan.
Miesten I divisioonassa tahtipuikkoa heilutti niinikään vasta 19-vuotias Ville Kaunisto. 204-senttinen pussitti divisioonan runkosarjassa joukkueelleen Namika Turulle keskimäärin 22,9 pistettä ja repi huimat 16,1 levypalloa. Levyrilukema on kaikkien aikojen paras keskiarvo, jonka suomalaispelaaja on divisioonassa pystynyt kirjauttamaan.
| Miesten SM-sarja | Valitut |
| Vuoden pelaaja | Roope Mäkelä, Honka |
| SM-finaalien paras pelaaja | Lonnie Cooper, Honka |
| Vuoden ulkomaalaisvahvistus | Damon Williams, Pyrbasket |
| Vuoden puolustuspelaaja | Tero Minetti, Pyrbasket |
| Vuoden tulokas | Kimmo Muurinen, Pantterit |
| Vuoden kehittynein pelaaja | Timo Riihelä, BC Nokia |
| Paras kuudes pelaaja | Pasi Kauha, Korihait |
| Vuoden valmentaja | Jarmo Laitinen, Pyrbasket |
| Naisten SM-sarja | Valitut |
| Vuoden pelaaja | Heli Roukanoja, Pussihukat |
| SM-finaalien paras pelaaja | Kenya Robinson, Pantterit |
| Vuoden ulkomaalaisvahvistus | Kenya Robinson, Pantterit |
| Vuoden puolustuspelaaja | Auli Nyman, Peli-Karhut |
| Vuoden tulokas | Saara Lind, Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat |
| Vuoden kehittynein pelaaja | Susanna Rinta, Pantterit |
| Paras kuudes pelaaja | Anu Päivärinta, Äänekosken Huima |
| Vuoden valmentaja | Mikko Kurki, Pantterit |
| Muut valinnat | Valitut |
| Miesten I divisioonan paras pelaaja | Ville Kaunisto, Namika Turku |
| Naisten I divisioonan paras pelaaja | Pilvi Heinonen, Componenta Girls |
|
Juniorisarjojen lupaavin kaukoheittäjä |
Juuso Pöyhönen, Pussihukat |
| Vuoden pyörätuolikoripalloilija | Jari Ranta, Tapiolan Honka |
| Vuoden erotuomari, miesten SM-Koris | Janne Muurinen |
| Vuoden erotuomari, naisten SM-sarja | Kati Nynäs |
| Vuoden koripallojohtaja | Jarmo Hakanen, Pyrbasket |
| Vuoden organisaatio, SM-Koris | Salon Vilpas |
| Vuoden yleisö, SM-Koris | Pyrbasket |
| Vuoden MTV3-joukkue, SM-Koris | Lappeenrannan NMKY |
| Fair Play -palkinto, miehet (Framin pytty) | Namika Lahti |
| Fair Play -palkinto, naiset (Karénin kannu) | Peli-Karhut |
| Paras toimitsijapöytä, miehet | Pantterit |
| Paras toimitsijapöytä, naiset | Äänekosken Huima |
Slovenian Postojnassa järjestettävä FIBA Euroopan suurin tyttökoristapahtuma kerää Euroopasta tyttöpelaajien lisäksi naisvalmentajia ja -erotuomareita viisipäiväiselle leirille 11.7.-15.7. Entinen naisten maajoukkuepelaaja Tiina Sten toimii tapahtumassa isossa roolissa.
Tähän juttuun on koottu FIBA:n sääntömuutoksen tärkeimmät kohdat. Muutokset astuvat Suomessa voimaan 1.9.2018.
Koripalloliitto on mukana Et ole yksin -palvelussa, joka tarjoaa puhelimessa ja chatissa tukea, apua ja neuvontaa urheilua harrastaville nuorille, aikuisille, vanhemmille ja huoltajille. Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteishankkeella pyritään takaamaan, että jokainen voi harrastaa urheilua turvassa.
Suomalaiselle koripallolle alumniverkoston osaaminen ja asiantuntemus ovat tärkeitä resursseja, joka voi hyödyttää niin lajin kokonaisvaltaista kehittymistä kuin esim. pelaajien ammattimaisten harjoitusmahdollisuuksien paranemista ja työelämävalmennuksen saamista peliuran ohessa. Alumnitoiminta mahdollistaa myös alumnien tehokkaamman verkottumisen keskenään. Alumnitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun antaa lajille takaisin omaa panostaan.
Koripalloliiton #Hi5 on valtakunnallinen hanke, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä. Jaa nyt seurasi onnistumiset ja kerro myös muille, miksi teillä on hyvä meno!
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on hyväksynyt sääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan kauden 2017/18 alusta. Alla yhteenvetoa askelsäännön sekä epäurheilijamaisen virheen tuomitsemisen muutoksista.
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
20-vuotiaiden miesten koripallon EM-kisat pelataan Helsingissä, Helsingin jäähallissa ja Pasilan urheilutalolla 16.-24.7.2016. Kisaorganisaatio etsii n. 200 vapaaehtoista erilaisiin ottelu- ja tapahtumatoteutuksen tehtäviin. Hakuaikaa on 8.4. saakka.
Mitä Sinä teet heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa? Nyt sinulla on mahdollisuus kokea kansainvälinen ja korkeatasoinen koripallotapahtuma ja olla itse mukana järjestämässä sitä vapaaehtoisena.
Suomalainen koripalloperhe on kasvanut lisenssimäärillä mitattuna isommaksi kuin koskaan aiemmin. Pelikaudella 2015-16 on lunastettu tähän mennessä 17 110 koripallolisenssiä, jonka myötä lähes 20 vuotta vanha ennätys siirtyi historiaan.