21.3.2017 Elina Koskimies kertoo kehittyneensä toisella kaudellaan Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA:ssa erityisesti heittäjänä. Myös vastustajan lukeminen on helpottunut entisestään rapakon takana.
Elina Koskimies saa pallon ilmaan entistä nopeammin NCAA-kokemustensa ansiosta. Myös puolustuspelaamisesta on tullut yliopistokentillä tehokkaampaa. Kuva: Francois Perthuis
American Universityä edustavan Elina Koskimiehen toinen kausi Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA:ssa päättyi konferenssin välieriin. Patriot League -konferenssin voittanut Bucknellin yliopisto oli välieräottelussa parempi 12 pisteellä. Pudotuspelit ovat Amerikan mantereella armottomat: yksi tappio riittää päättämään kerralla koko kauden.
– Päällimmäisenä mielessä oli tietenkin pettymys siitä, että kausi loppui, mutta kokonaisuudessaan kaudesta jäi ihan positiivinen fiilis. Paransimme joukkueena viime kaudesta todella paljon, vaikka emme saavuttaneetkaan tavoitteitamme, 9 pistettä ja 5 levypalloa päätösottelussa urakoinut Koskimies valottaa.
Koskimiehen toinen kausi NCAA:ssa oli pelillisesti pirteä. Hän sai kauden 31 ottelussa peliaikaa ottelua kohden 18.9 minuuttia, joiden aikana hän tilastoi 4.8 pisteen, 2.4 levypallon ja 1 syötön keskiarvot.
Koskimies näkee oman pelinsä parantuneen erityisesti hyökkäyspäässä. Yliopistokentillä ei ole varaa jäädä epäröimään yhtään heittopaikkaa.
– Hyökkäyksessä heiton nopeus ja ilmaan saaminen on parantunut johtuen tilan ja ajan vähäisyydestä. Kun kolmosen viiva on lähempänä ja kolmen sekunnin alue on pienempi, niin tilaa ja aikaa on vähemmän. Pitää pystyä tekemään päätöksiä nopeasti ja jos yhtään epäröi, niin on yleensä jo liian myöhäistä, Koskimies opastaa.
Koskimies osaa lukea vastustajaa myös entistä paremmin puolustuspäässä.
– Me scouttaamme vastustajia paljon enemmän, kuin mihin olin Suomessa tottunut, joten puolustuksessa vastustajan lukeminen ja ennakoiminen sekä vahvuuksien pois ottaminen on tullut helpommaksi.
Koskimiehen mukaan toinen kausi NCAA-parketeilla sujui ensimmäistä paremmin siksi, että USA:n yliopistomaailman ihmettely oli tehty jo avauskaudella.
– Ensimmäinen kausi meni aika lailla totutellessa kaikkeen uuteen kun taas toisella kaudella lähes kaikki oli jo tuttua, ja sen takia pystyi keskittymään enemmän vain pelaamiseen. Meillä oli myös ensimmäisellä kaudella todella nuori joukkue ja se näkyi pelaamisessa. Toisella kaudella joukkuepelaaminen sujui jo paljon paremmin.
Helsingin Wartti Basketin kasvatti Koskimies kertoo harjoittelun yliopistojoukkueessa eroavan hieman suomalaisesta harjoitustyylistä.
– Harjoitukset ovat Suomeen verrattuna pitkiä. Suomessa totuin treenaamaan aamulla ja illalla kerrallaan vähän lyhyemmän aikaa, mutta täällä nämä kaksi treeniä ovat vähän niin kuin yhdistetty ja treenataan vain kerran päivässä.
Koskimies kertoo, että harjoituksissa kentällä vierähtää helposti kolme tuntia, minkä päälle katsotaan lähes joka päivä videota ja käydään punttisalilla muutaman kerran viikossa.
– Mielestäni suurin ero itse treeneissä on puheen määrä. Hiljaisena suomalaisena oli aluksi outoa kun yhtäkkiä treeneissä pitää puhua lähes koko ajan. Jos ei jotain pelillistä, niin sitten kannustamista.
Koskimies muistaa kauden kohokohdaksi jatkoaikavoiton paikallisvastustaja George Washingtonin yliopistosta. American University vei jatkoaikatrillerin joulukuun 7. päivä lukemin 66–61. Koskimies naulasi ottelussa 10 pistettä ja repi 2 levypalloa.
– Heillä on suhteellisen kova jengi ja paikallisvastustaja on aina kiva voittaa, Koskimies hehkuttaa.
American University on Koskimiehen mukaan pieni yliopisto kooltaan. Kampusalueen kävelee kymmenessä minuutissa päädystä päätyyn. Koskimies pitää kuitenkin erityisesti kampuksen sijainnista lähellä pääkaupunki Washingtonin keskustaa.
– Julkisilla pääsee liikkumaan helposti ympäri DC:tä. Akateemisesti tämä on todella hyvä koulu. Opiskelu on sujunut ilman suurempia vaikeuksia.
American University on jäänyt Koskimiehen kausina kahdesti konferenssin pudotuspeleihin. Koskimies kertoo omaksi ja joukkueen tavoitteeksi päästä nauttimaan lähitulevaisuudessa peleistä NCAA:n valtakunnallisessa lopputurnauksessa.
– Totta kai odotan parempaa menestystä joka kaudelta niin joukkueelta kuin henkilökohtaisestikin. Tavoitteena on konferenssin voitto ja sitä kautta NCAA-turnaukseen pääseminen.
Vaikka Koskimiehen koripallokausi päättyikin, opiskelut Yhdysvalloissa jatkuvat. Suomesta hän ikävöi eniten perinteistä asiaa.
– Totta kai perhettä ja kavereita kaikista eniten, mutta jos jotakin suomalaista, niin saunassa käyntiä on kaikista eniten ikävä.
Elina Koskimiehen ja Roosa Lehtorannan Saarlouis Royals joutui taipumaan Saksan Bundesliigan pudotuspelien puolivälierissä. Lopputulosta lukuun ottamatta Koskimiehelle jäi kuitenkin positiivinen maku kaudesta.
Sara Bejedi pelasi vahvan kauden Turkin liigassa Botasin paidassa. Bejedi pääsi haastamaan itseään ja osoitti pärjäävänsä kovissa paikoissa.
Touko Tainamo suuntasi neljän yliopistovuoden jälkeen täksi kaudeksi Euroopan ammattilaiskentille tehdessään sopimuksen tshekkiläisen USK Prahan kanssa. Tainamo on nauttinut suurta vastuuta kauden aikana.
Emir Sulejmanovic lähti nuorena poikana Kaarinan Urasta maailmalle ja on pelannut Espanjan ACB-liigassa jo yli vuosikymmenen.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Helmi Tulonen on pelannut ammattilaisena Euroopan kentillä jo vuodesta 2018 lähtien, mutta joutui vasta tällä kaudella ensimmäisen kerran vaihtamaan joukkuettaan kesken kauden. Slovakialaisseura Slavia Banska Bystricaan helmikuun alussa siirtynyt Tulonen myöntää alkukauteen mahtuneen käänteitä.
Sasu Salin sai kaappiinsa uuden pokaalin, kun Estudiantes juhli Copa Españjan voittoa. Kokeneelle Susijengi-kipparille pokaalit ovat alkaneet iän myötä maistua entistä paremmalle.
Anniina Äijänen vaihtoi tammikuussa seuraa, kun hän siirtyi Espanjan pääsarjan Esteponasta Italian Serie A2:n San Salvatoreen. Äijäsen alkukauteen mahtui haasteita, mutta hän katsoo positiivisin mielin eteenpäin.
Jo muutaman kesän Susijengin vakionimiin ja EM-nelonen Andre Gustavson, 26, joutui odottamaan aina joulukuulle saakka ennen kuin ovet ulkomaille avautuivat. Lopulta seuraksi tuli Belgian mahtiseura Oostende.