16.10.2017 FIBA:n ja Euroliigan välinen kädenvääntö Euroliiga-pelaajien edustusoikeudesta marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoissa on nostanut kahden merkittävän koripallotoimijan väliset kiistat otsikoihin myös Suomessa. Mutta mistä koko jupakassa on kysymys?
Teemu Rannikko pelasi Euroliiga-joukkue Olimpija Ljubljanassa kausilla 2005–2007.
Kädenvääntö juontaa juurensa vuosituhannen taitteeseen, jolloin Euroopan suuret koripalloseurat perustivat oma kattojärjestönsä ULEB:n (Union of European Leagues of Basketball) ja sen alaisuuteen Euroliigan toimintaa pyörittävän kaupallisen yhtiön ECA:n (Euroleague Commercial Assets).
Euroopan suurseurojen organisoituminen syntyi protestina FIBA Worldin passiivisuuteen kehittää Euroliigan markkinointia sekä seuroille epäedullisiin tv-sopimuksiin. Euroliigan aluevaltausta helpottivat FIBA:n 1990-luvun lopun merkittävät taloudelliset vaikeudet. FIBA pyristeli yhden kauden ajan vastaan omalla Suproliigallaan, joka jäi kuitenkin auttamattomasti altavastaajaksi Euroliigan rinnalla.
Väliaikaisen linnarauhan saavuttamiseksi vastaperustettu FIBA Eurooppa typistikin maajoukkuetoiminnan kokonaisuudessaan heinäkuun lopun ja syyskuun alun väliselle ajanjasolle. Aiemmin karsintaikkunoita oli ollut vuoden mittaan useampia niin, että seurajoukkuekausi katkesi kaksi tai kolme kertaa kauden aikana karsintaotteluiden vuoksi.
2000-luvun edetessä ULEB ja ECA kehittivät Euroliigaa omaksi brändikseen, joka vahvisti vähitellen jalansijaansa muiden palloilulajien eurooppalaisten huippusarjojen rinnalla. Syvimmästä lamastaan selvinneenä FIBA puolestaan käynnisti vuonna 2006 oman laajamittaisen organisaatiouudistuksensa vahvistaakseen asemiaan maailman johtavana koripallotoimijana sekä saadakseen vuosituhannen alussa menettämäänsä vaikutusvaltaa takaisin.
Turkin MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä FIBA Worldin maailmankokouksessa vuonna 2010 ilmoitti Euroliiga koko koripalloyhteisön hämmästykseksi pidemmän tähtäimen tavoitteekseen synnyttää Eurooppaan NBA:n veroinen ammattilaissarja. Tämä ”Euroopan NBA” toimisi suurseurojen yhteenliittymänä, eivätkä sen joukkueet välttämättä enää pelaisi kansallisten liittojen ja sitä kautta FIBA:n hallinnoimissa kansallisissa sarjoissa.
FIBA vastasi Euroliigan liikkeeseen syksyllä 2010 ilmoittamalla kasvattavansa EM-kisoihin osallistuvien joukkueiden määrää 16:sta 24:aan taatakseen lajin suosion leviämisen ”perinteisten” koripallomaiden ulkopuolelle. Seuraava liike nähtiin marraskuussa 2012, jolloin FIBA ilmoitti Kuala Lumpurin maailmankokouksensa jälkeen tuovansa vanhat maaotteluikkunat takaisin seurajoukkuekauden aikaiseen kilpailukalenteriin syksyllä 2017.
Vuonna 2014 FIBA:n jäsenmaat hyväksyivät yksimielisesti sääntömuutokset, jotka antoivat FIBA:lle oikeudet ohjeistaa entistä tarkemmin maakohtaisten lajiliittojen toimintaa. Tämän seurauksena myös FIBA Euroopan asema muuttui itsenäisestä eurooppalaisesta toimijasta FIBA Worldin alaiseksi yksiköksi.
Seuraavasta aluevaltauksestaan FIBA ilmoitti syksyllä 2015, jolloin se ilmoitti perustavansa Eurooppaan oman Mestarien Liigansa pyrkimyksenään palauttaa eurooppalaisten seurojen huippukoripallo oman sateenvarjonsa alle.
FIBA:n Mestarien Liigan perustaminen oli viimeinen pisara Euroliigalle, joka haastoi FIBA:n oikeuteen helmikuussa 2016. Siitä lähtien FIBA ja Euroliiga ovat kommunikoineet keskenään lähinnä juristien välityksellä eri oikeusasteissa.
FIBA:n ja Euroliigan välisessä arvovaltakiistassa kädenvääntö Euroliiga-pelaajien edustusoikeudesta marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoissa on vain viimeisin luku.
Yhdysvaltojen naisten yliopistosarja NCAA:ssa Elsa Lemmilä tilastoi Ohio Staten voitossa 5 syöttöä ja 6 torjuntaa, jotka ovat molemmat hänen yliopistouransa kärkilukemat. Albina Syla taas hurjasteli 23 pisteen ja 11 levypallon tupla-tuplan. Pistemäärä on Sylan yliopistouran korkein.
Yhdysvaltojen miesten yliopistosarja NCAA:n viimeisen viikon suomalaisonnistujiin lukeutuvat kahdesti kaksinumeroiset pistelukemat säkittäneet Miro Little ja Viljami Vartiainen sekä 21 pistettä heittänyt Eemeli Yalaho.
Galatasaray varmisti jatkopaikan Euroliigassa ja on tiukasti kiinni lohkovoitossa. Awak Kuier loisti jälleen sekä Euroliigassa että Turkin liigassa. Sara Bejedi oli jälleen vaikeasti pideltävä ja Veera Pirttinen heitti Manchesterin voittoon Englannissa.
Jo muutaman kesän Susijengin vakionimiin ja EM-nelonen Andre Gustavson, 26, joutui odottamaan aina joulukuulle saakka ennen kuin ovet ulkomaille avautuivat. Lopulta seuraksi tuli Belgian mahtiseura Oostende.
Yhdysvaltojen naisten yliopistosarja NCAA:ssa viimeisen viikon suomalaisonnistujiin lukeutuvat 19 levypalloa kahteen peliin kerännyt Elsa Lemmilä ja 12 pistettä Rhode Islandille nakuttanut Albina Syla.
Yhdysvaltojen miesten yliopistosarja NCAA:ssa viimeisen viikon suomalaisonnistujiin lukeutuvat loukkaantumisen jälkeen pelikentille palannut Miro Little, 16 pistettä nakuttanut Viljami Vartiainen ja 19 pistettä heittänyt Olavi Suutela.
NBA:ssa Utah Jazz voitti vieraissa Cleveland Cavaliersin 112-123. Lauri Markkanen keräsi 28 pisteen ja 12 levypallon tupla-tuplan.
Alexander Madsenin kreikkalaisseura Karditsa eteni Mestarien liigan Play-in –vaiheesta jatkoon. Edon Maxhuni heitti isot pisteet Ranskassa ja Ilari Seppälä taituroi tupla-tuplan Unkarissa.
Awak Kuier pääsi taistelemaan Turkin cupin voitosta, mutta jäi vielä ilman pokaalia. Lilli Onnela merkkautti kovan tupla-tuplan Italiassa ja Veera Pirttinen oli tehokkaana Englannissa.
NBA:ssa Utah Jazz sai katkaistua viiteen venyneen tappioputkensa, kun utahilaiset kaatoivat Dallas Mavericksin 116-114. Lauri Markkanen tilastoi Jazzille 33 pistettä, 7 levypalloa ja 4 syöttöä.