27.2.2007 Kulttuuriministeri Tanja Saarela on myöntänyt suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille yhteensä 345 ansioristiä ja -mitalia. Muun muassa Työväen Mailapoikien (TMP) koripalloilevia jäseniä muistettiin aktiivisesta toimimisesta seurassa. Kultaisen ansioristin vastaanotti koripallolegenda Raimo ”Spike” Lindholm.
Ansioristi tai -mitali voidaan myöntää paikallisissa urheiluseuroissa, alueellisissa liikuntajärjestöissä, valtakunnallisissa lajiliitoissa tai liikunnan kansainvälisissä tehtävissä aktiivisesti toimineelle henkilölle.
Viime marraskuussa 75-vuotispäiviään juhlistaneen ”Spike” Lindholmin koripalloura hakee vertaistaan. Lindholm on paitsi ensimmäinen sata maaottelua saavuttanut suomalainen koripalloilija myös ainoa suomalaiskoripalloilija, joka on ollut pelaamassa kaksissa olympialaisissa, vuonna 1952 Helsingissä ja 1964 Tokiossa. Lindholm pelasi maaotteluita kaikkiaan 116. SM-sarjassa Lindholm tahkosi 301 ottelua ja teki niissä 5307 pistettä (keskiarvo 17,6). Kuudesti Lindholm edusti Suomea EM-lopputurnauksessa ja tuli valituksi urheilutoimittajain toimesta vuoden koripalloilijaksi peräti kuudesti (1950, 1951, 1953, 1955, 1957, 1958).
Peliuransa ohella Lindholm on toiminut sekä Lahden Sammon että TMP:n naisten joukkueiden valmentajana. Hän on ollut aktiivisesti mukana myös järjestötoiminnassa. TMP:n hallituksen jäsen Lindholm on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1955. Koripalloliiton hallituksen jäsenenä Lindholm oli 1960-, 1970 ja 1980-luvuilla toimien varapuheenjohtajana neljän vuoden ajan 1978-81.
Kultaisia ansioristejä myönnettiin tänä vuonna 23, ansioristejä 50, ansiomitaleja kultaisin ristein 123 ja ansiomitaleja 260 kappaletta.
Ansioristin saivat TMP:n jäsenistä Sirkka ”Tipsu” Muranen sekä Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikössä viime vuosina toiminut Markku Torkkeli. Ansiomitali kultaisin ristein annettiin puolestaan Anja ”Mandi” Iloselle ja Anja Leismalle.
Ansioristillä muistettiin myös Ylivieskan Kuulan monitoimimies, urheilutoimittaja Markku Huuhtasta sekä Joensuun Katajassa pitkään toiminutta ja nykyisin Koripalloliiton hallituksessakin istuvaa Eero Oksavaa. Lappeenrannan NMKY:n pitkäaikaisille puuhamiehille Heikki Kaarnalle ja Mika Turuselle myönnettiin ansiomitali kultaisin ristein.
Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja on jaettu vuodesta 1947. Opetusministeriön käytännön mukaisesti huomionosoituksia ei myönnetä alle 40-vuotiaille.
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 17.5. Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Elo. Lisäksi liittohallitukseen saatiin uusi jäsen, kun Timo A. Järvinen valittiin jäseneksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
Vuoden hauskinta koulupäivää vietettiin aurinkoisessa säässä Hyvinkäällä
Kesäkuussa joukko 2011-12 syntyneitä nuoria koripalloilijoita tassuttelevat ensimmäiset askeleensa Sudenpolulla, Suomen Koripalloliiton maajoukkueohjelmassa. Tyttöjen ja poikien Susi All Stars -pelaajat 2025 on kutsuttu leireille ympäri Suomen.
Linda-Lotta Lehtoranta on noussut uransa aikana yhdeksi suomalaisen koripalloilun kirkkaista menestystarinoista. Hän on pelannut tärkeässä roolissa maajoukkueessa, monessa seurajoukkueessa pitkin Eurooppaa ja voittanut kuusi Suomen mestaruutta. Tai ehkä seitsemän. Se riippuu täysin, keneltä asiaa kysyy
Tampereen koululaiset pääsivät viettämään vuoden hauskinta koulupäivää
Vuoden hauskinta koulupäivää pääsivät viettämään lahtelaiset koululaiset
Taru Tuukkanen veti koristossut jalkaan ensimmäisen kerran 37 vuotta sitten. Sen jälkeen tie vei kotimaan kenttien kautta Yhdysvaltoihin ja Euroopan huippusarjoihin – ja päättyi lopulta tänä keväänä SM-hopeaan kasvattajaseuran ToPon paidassa. Päätös lopettamisesta tuli yllätyksenä, jopa Tuukkaselle itselleen.
Susijengin matka kohti Qatarin syyskesän 2027 MM-kisoja käynnistyi tiistai-iltana Suomen aikaa MM-karsintalohkojen arvionnoilla. Susijengi saa marras-joulukuussa käynnistyvien MM-karsintojen G-lohkossa seurakseen Ranskan, alkavan kesän kaksinkertaisen maaotteluvastustajansa Belgian sekä elokuussa pelattavien MM-esikarsintojen B-lohkon (Pohjois-Makedonia, Romania, Unkari) kakkosen.
Lappeenrannassa vietettiin vuoden hauskinta koulupäivää auringoisessa säässä.