29.8.2011 Suomen koripallomaajoukkueen taisto Liettuan EM-kisojen C-lohkossa käynnistyy keskiviikkona ottelulla Kroatiaa vastaan. ”Balkanin lohko” on joidenkin asiantuntijoiden arvioissa Suomelle kahdesta tarjolla olleesta lohkosta suotuisampi. Suotuisa on kuitenkin suhteellinen käsite, sillä Suomella on edessään tuima otteluiden sarja Euroopan huippumaita vastaan, joista voittoja on vuosien saatossa saalistettu harvakseltaan.
Marko Popovic johdattaa Kroatian Suomea vastaan EM-kisojen avausottelussa.
Euroliigan tähdistöönkin valituksi tullut Ionnis Bourosis lukeutuu Kreikan nimimiehiin.
Mirza Teletovicin tähdittämä Bosnia & Hertsegovina on kaatanut kesän aikana mm. kolmella NBA-pelurilla ryyditetyn Italian.
Bo McCalebb on Makedonian takalinjoilla vauhdinpitäjänä.
Montenegrolta löytyy kokoa ja näköä. Kuvassa 229-senttinen Slavko Vranes.
Kimmo Muurinen (vas.), Petteri Koponen (oik.) ja kumppanit ahertavat kiivastahtisissa kisoissa viisi peliä kuudessa päivässä. Kuvat: Ville Vuorinen & Tomi Kaminen.
EM-kisojen alkulohkoista kolme parasta etenee Vilnassa pelattavaan jatkosarjaan, kun rannalle jäävät maajoukkueet lähetään kotimatkalle.
Alla etukäteisarviot Suomen EM-kisojen alkulohkon vastustajista pelijärjestyksessä.
Kroatialaisen koripallon huippuvuodet nähtiin heti maan itsenäistyttyä Jugoslaviasta. Kesällä 1993 Kroatia juhli EM-pronssia, jota seurasivat MM-pronssi 1994 ja toinen EM-pronssi 1995.
Joukkueella on paraikaa meneillään pitkä, mitaliton putki, vaikka pelaajien henkilökohtainen taitotaso on vuodesta toiseen taattua koripallofanaattisen Balkanin laatua. Elo-syyskuun EM-kisoissa Kroatialta on lupa odottaa suuria ainakin valmistavien maaotteluiden perusteella. Aiemmin kesällä Kroatia sijoittui toiseksi entisten Jugoslavian maiden cupissa, jonka lisäksi Kroatia on hakenut vakuuttavat voitot Lontoon turnauksessa Serbiasta, Iso-Britanniasta ja Kiinasta.
Kroatian nimimiehistä sivussa on Fenerbahce Ülkerin takamies Roko-Leni Ukic, mutta ryhmästä löytyy kasapäin sekä veteraaneja että nuoria jokaiselle pelipaikalle. Mikäli Kroatia mielii mitalikantaan, ainakin Sasu Salinin kanssa Union Olimpija Ljubljanassa pelaavan Damir Markotan (210 cm), vuoden 2011 EuroCupin finaalien MVP:ksi valitun Marko Popovicin (185 cm) ja Adrianmeren liigan MVP:ksi vuonna 2009 valitun Ante Tomicin (218 cm) on yllettävä parhaaseensa. Joukkueen peliä pyörittää kesällä Kroatian kansalaisuuden saanut 180-senttinen vauhtikone Dontaye Draper.
Kreikka on kuulunut vuosikausia eurooppalaisen koripallon jättiläismaihin, josta viimeisimpiä osoituksia ovat mm. vuoden 2005 Euroopan mestaruus, vuoden 2006 MM-kisojen hopeasija sekä vuoden 2009 EM-pronssi. Viime kesän MM-kisoissa Kreikka tipahti kuitenkin 11. sijalle, ja tähän kesään lähdettäessä tilanne on ollut entistä hankalampi, kun nimimiehet Vassilis Spanoulis, Sofoklis ”Baby Shaq” Schortsanitis, Theodoros Papaloukas, Dimitris Diamantidis ja Loukas Mavrokefalidis ovat syystä tai toisesta kieltäytyneet kunniasta.
Nimimiehien poissaolosta huolimatta Kreikka on ollut tänä kesänä enemmän kuin vakuuttava: nuorentuneen, vauhtipeliin uskovan kreikkalaiskoneen satimeen ovat jääneet mm. Turkki, Saksa, Venäjä sekä Puola. Joukkueelle takaavat tulivoimaa mm. Kreikan koripallohistorian kaikkien aikojen mitalikuningas Nikolaos Zisis (197 cm), korinalusmuuri ja maajoukkuekapteeni Antonis Fotsis (210 cm), Denver Nuggetsin jätti Kosta Koufos (213 cm) sekä Euroliigan tähdistöviisikkoon vuonna 2009 valittu Ioannis Bourousis (213 cm).
Asiantuntijoiden ennakkoarvioissa Kreikalle ei ole povattu ruusuista turnausta, mutta perinteet velvoittavat: paikka 12 parhaan tuskin vielä tyydyttää.
Jugoslavian itsenäistyttyä Bosnia & Hertsegovina sai maajoukkuehistoriansa käyntiin oikealla jalalla sijoituttuaan vuoden 1993 EM-kisoissa kahdeksanneksi. Seuraavan 12 vuoden ajan bosnialaiset sijoittuivat jatkuvasti kisojen häntäpäähän, ja vuosina 2007 ja 2009 joukkue ei selvinnyt A-divisioonan EM-karsinnoista kisoihin asti.
Menestys on saattanut odotuttaa itseään, mutta Bosnia & Hertsegovina on perinteikäs koripallomaa, joka on pystynyt hakemaan joka kesä päänahkoja kovemmista maista. Tänä kesänä bosnialaisten saaliiksi on jäänyt mm. kolmella NBA-pelaajalla vahvistettu Italia.
Tavalliselle koripallofanille Bosnia & Hertsegovinan maajoukkueen nimilista ei näytä merkilliseltä, ja joukkue menetti aimo annoksen johtajuutta 217-senttisen Ratko Vardan vetäydyttyä maajoukkuetehtävistä. Silti bosnialaisilla on marssittaa kentälle Nemanja Gordicin (192 cm), Mirza Teletovicin (206 cm) ja Henry Domercantin (193 cm) tasoisia Euroliigan rotaatiopelaajia, jotka tietävät täsmälleen, mitä tehdä kentällä ja mitä jättää tekemättä.
Makedonialaisessa koripallossa elettiin juhlahetkiä kaksi vuotta sitten, jolloin miesten edustusjoukkue saavutti ensimmäisen EM-kisapaikkansa kymmeneen vuoteen. Kisat olivat makedonialaisittain historialliset, sillä joukkue haki voitot sekä Israelista että Saksasta ja ylsi aina yhdeksännelle sijalle asti. Saavutus oli mannaa koripallohullulle kansakunnalle.
Makedonia aloitti kesän 2011 maaottelunsa kehnosti, mutta amerikkalaissyntyisen pelinrakentaja Lester ”Bo” McCalebbin (183 cm) palaaminen ryhmän takalinjoille aiheutti ryhtiliikkeen, jonka seurauksena Makedonia haki kotiturnauksessaan voitot Montenegrosta ja Uudesta-Seelannista. Värikäs McCalebb on makedonialaisten ehdoton moottori, jonka kokemus eurokentiltä on joukkueelle korvaamaton.
Bosnialaisten tavoin makedonialaiset eivät juhli tähtipelaajien määrällä, mutta työjuhtia ryhmästä joutuu enemmän kuin tarpeeksi. Salinin kanssa Ljubljanan takakentillä viihtynyt Vlado Ilievski (188 cm), korinalusjätti Predrag Samardziski (214 cm) sekä joukkueen isähahmo ja kapteeni Pero Antic (210 cm) tuovat kokemuksellaan huikean annoksen iskukykyä ryhmään.
Piskuinen, 600 000 asukkaan Montenegro on tehnyt itsenäistymisensä jälkeen selvää jälkeä eurooppalaisilla koripalloparketeilla. Joukkue selvitti tiensä B-divisioonasta A-divisioonaan puhtaalla pelillä ja osoitti viime kesänä terävyytensä muiden muassa Suomelle selvittämällä kertaheitolla tiensä EM-kisoihin. Tänä kesänä Montenegro on pelannut alle odotusten hakemalla ainoat voittonsa Makedoniasta ja Uudesta-Seelannista.
Montenegro häikäisi viime kesän EM-karsinnoissa erityisesti tuomalla parketille joukkueen, joka pystyi tukkomaan minkä tahansa vastustajan hyökkäyksen koollaan: hiidenkiven kokoinen Nikola Pekovic (209 cm) ja jättiläismäinen Slavko Vranes (229 cm) kuuluvat Montenegron puolustuspelin kulmakiviin. Lisäksi ryhmän ”pienemmät” pelaajat, kuten Vladimir Dasic (208 cm), ovat kooltaan korinalusjättien luokkaa, mutta liikkuvat takamiehen ketteryydellä ja osaavat viimeistellä läheltä ja kaukaa.
Montenegron kysymysmerkki on takamiesosasto, joka on kärjeltään terävä, mutta ohut. Viime kesän peleissä joukkue ei kaatunut takamiehiinsä, koska sekä Omar Cook (188 cm) että Goran Jeretin (192 cm) ovat monissa liemissä keitettyjä veteraaneja, jotka urakoivat ylitöitä joukkueen menestyksen eteen.
Suomi on pelannut EM-kisojen alkulohkovastuksiaan vastaan vuosien varrella yhteensä 33 maaottelua. Niistä Suomen voittoon on päättynyt vain kahdeksan. Seuraavassa yhteenveto maaotteluista joukkue joukkueelta:
Elämys Group vastaanotti parhaan kuluttajatapahtuman palkinnon Evento Awards -gaalassa.
Suomalainen koripalloperhe sai rutkasti aihetta juhlaan torstai-iltana Suomen Urheilugaalassa, kun yhteisvoimin ja suurella sydämellä rakennetut EM-kotikisat nimettiin vuoden urheiluilmiöksi ja kotiyleisön hurmannut Susijengi vuoden joukkueeksi. Susijengin ja Chicago Bullsin Lauri Markkanen palkittiin vuoden nuorena urheilijana sekä vuoden läpimurtona.
Asiakastyytyväisyyskyselyissä huippuarvosanoja keränneet koripallon EM-kotikisat olivat menestys myös taloudellisia vaikuttavuuslukemia tarkasteltaessa. Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) teettämän tutkimuksen mukaan EM-kisat toivat Helsinkiin 41,3 miljoonan euron suuruisen vaikutuksen.
2017 jää historiaan vuotena, jolloin koripallo nousi Suomessa koko kansan huulille. Lauri Markkasen uroteot Arizona Wildcatsissa ja Chicago Bullsissa, Susijengin hurmokselliset otteet EM-kotikisoissa sekä suomalaisen koripallohistorian ensimmäinen kansainvälinen arvokisamitali 16-vuotiaiden poikien olympiafestivaaleilla olivat tapahtumarikkaan koripallovuoden kohokohdat.
Susijengi ja sen pääyhteistyökumppani PostNord pyrkivät yhteistyössä jatkuvasti tilanteeseen, jossa molemmat voittavat. Yhteistyössä vallitseva hyvä tiimihenki on ollut avain hyviin tuloksiin molemmin puolin.
Helsingissä pelattujen koripallon EM-kotikisojen asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kävijöistä peräti 99,2 prosenttia suosittelisi Susijengin ottelutapahtumaa ystävälleen. EM-kisaotteluiden tunnelma hipoi asiakkaiden mielestä täydellisyyttä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutti Sport Business School Suomen Koripalloliiton toimeksiannosta.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Viime sunnuntaina Istanbulissa päättyneiden koripallon EM-kilpailuiden katsojatilastot olivat suomalaisittain ilahduttavaa luettavaa. Helsingin EM-huumassa koettiin muun muassa kisojen korkein yleisömäärä. Kaikkiaan Susijengin EM-kotikisoja seurasi Hartwall Arenalla 87.806 katsojaa.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.
Ammattilaisuriensa aikana pitkän päivätyön Italiassa tehneet pitkäaikaiset Susijengi-takamiehet Teemu Rannikko ja Petteri Koponen kertovat joukkueensa tekevän lauantaina kaikkensa saadakseen Italian pelaamisen mahdollisimman vaikeaksi. Ottelun voittaja etenee EM-kisojen kahdeksan parhaan joukkoon, minne Suomi on viimeksi yltänyt 1967.