10.9.2011 Suomen miesten maajoukkueen monivuotisen tutkaparin Hanno Möttölä-Teemu Rannikko osapuolet juhlivat perjantaina syntymäpäiviään poikkeuksellisissa merkeissä. Kaiken nähnyt parivaljakko pelaa yhteisen maajoukkuetaipaleensa ensimmäisiä EM-kisoja ja nauttii jokaisesta hetkestä.
Tuttu näky vuosien varrelta: Hanno Möttölä (vas.) ja Teemu Rannikko (oik.) pelaavat yhteen.
Syyskuun 9. päivänä syntyneillä Rannikolla (vas.) ja Möttölällä (oik.) on koossa yhteensä 234 maaottelua ja 24 maajoukkuevuotta. Kuvassa keskellä Petri Virtanen.
Perjantaina Möttölä (kuvassa) ja Rannikko pääsivät juhlistamaan synttäreitään EM-kisaympyröissä.
Kakkukahveilla juhlittiin Möttölän ja Rannikon syntymäpäivien lisäksi Henrik Dettmannin 300. ja Shawn Huffin 100. maaottelua.
Lauantaina Suomi palaa välipäivän jälkeen tositoimiin ja kohtaa Georgian, jota vastaan Rannikko ja kumppanit aikovat juosta. Kuvat: Ville Vuorinen.
Möttölä, 35, ja Rannikko, 31, ovat olleet miesten maajoukkueen näkyvimmät keulakuvat aina 1990-luvun lopulta lähtien, jolloin Möttölä vietti vielä yliopistovuosiaan Utahissa ja Rannikko kirjoitti ylioppilaaksi Aurajoen urheilulukiosta.
Möttölä-Rannikko-duo on nähnyt maajoukkuevuosinaan niin Suomi-koriksen aallonpohjat kuin -harjatkin ja auttanut Suomea kampeamaan tiensä B-divisioonaparketeilta voittoihin Serbian, Ranskan, Italian ja Israelin kaltaisista huippumaista. Nyt kaksikko viettää ehkä uransa ikimuistoisimpia syntymäpäiviään Liettuan EM-kisoissa Euroopan 12 parhaan maan joukossa.
- Tämä on elämäni ensimmäinen kerta EM-kisoissa. Kova tavoite oli pitkään, että synttäreitä tulisi vietettyä EM-kisoissa. Mieluusti olisin niitä viettänyt jo useammankin kerran, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kertoi Rannikko.
Suomen maajoukkueen saavutusta Liettuasta voidaan hyvällä omallatunnolla luonnehtia historialliseksi. Joukkue pelaa näinä päivinä ensimmäistä kertaa Euroopan huippusijoista 44 vuoteen samalla, kun Israel, Italia, Latvia, Kroatia ja Puola muiden muassa joutuvat katsomaan kisahuipennusta katsomosta käsin.
Historiallisuuden painoarvoa lisää se, että maailma on muuttunut paljon sitten vuoden 1967 kotikisojen, joissa Suomi oli kuudes. Käynnissä olevien EM-kisojen 12 parhaan joukkoon selvinneistä 12 maasta seitsemää ei ollut tuolloin olemassakaan.
- Tämän kaiken tajuaa varmasti vasta myöhemmin, mutta jo jatkosarjaan ja Vilnaan selviytyminen toivat mukanaan uudenlaisen EM-kisafiiliksen. Kai se tulee siitä, kun puitteet ovat viimeisen päälle, kaikki joukkueet asuvat samassa hotellissa ja siellä näkee muiden maiden pelaajia, Rannikko jatkaa.
- Nyt ollaan mukana oikeasti isoissa ympyröissä, tiivistää Möttölä.
EM-kisoja Möttölä ja Rannikko luonnehtivat odotetun kovatasoisiksi. Helppoja pelejä ei kisoihin ole mahtunut, ja etenkin alkulohkossa kaikki joukkueet osoittivat tasonsa pelaamalla vahvasti ristiin toistensa kanssa.
- Sen paremmin EM-kisojen taso kuin meidän menestyminen eivät ole yllättäneet. Jos meillä olisi viime kesänä ollut kaikki terveenä, olisimme napsineet karsinnoissa tarvittavat voitot, Möttölä arvioi.
Möttölän mukaan EM-kisojen laajennuspäätös 24 joukkueen suuruiseksi sekä päätös poistaa karsintavaiheesta A- ja B-divisioonat ovat jo todistanut tarpeellisuutensa EM-kisojen aikana. Tuekseen Möttölä nostaa mielenkiintoisen yksityiskohdan.
- Kun aloitimme aikanaan B-divisioonassa, niin samassa lohkossa meidän kanssa oli Georgia ja Makedonia. Nyt me kaikki kolme olemme Euroopan 12 parhaan joukossa. Tämä osoittaa sen kuinka vääristynyt vanha järjestelmä (divisioonajakoineen) oli, sanoo Möttölä.
Suomella on kisoissa jäljellä vielä vähintään kaksi ottelua, jatkosarjapelit Georgiaa ja Sloveniaa vastaan. Syntymäpäiväsankarit odottavat Georgiaa vastaan fyysistä taistoa.
- Georgia-ottelusta tulee intensiivinen ottelu, kun molemmat joukkueet tuntevat toisensa niin hyvin. Ilman (loukkaantunutta NBA-sentteriä) Zaza Pachuliaa Georgia on hieman liikkuvampi ja ulkopeliorientoitunut. Sillä riittää tulivoimaa ja taitoa, Möttölä luonnehtii.
Voiton napatakseen Suomen on petrattava tappiollisesta Venäjä-ottelusta niin puolustuspelin aggressiivisuuttaan kuin hyökkäyspelin malttiaan.
- Venäjä otti meidät aikalailla pois pelistä. Georgiaa vastaan meidän on taas aggressiivisen puolustuksen kautta päästävä juoksemaan ja saatava pallo liikkeelle. Luulen ja tiedän, että Georgian puolustus ei ole Venäjän tasoinen. Meidän on hyödynnettävä hyökkäysosaamistamme, joka on kuitenkin yksi joukkueemme vahvuuksista. Venäjä-ottelun heittoprosenteilla ei voiteta mitään, päättää Rannikko.
Elämys Group vastaanotti parhaan kuluttajatapahtuman palkinnon Evento Awards -gaalassa.
Suomalainen koripalloperhe sai rutkasti aihetta juhlaan torstai-iltana Suomen Urheilugaalassa, kun yhteisvoimin ja suurella sydämellä rakennetut EM-kotikisat nimettiin vuoden urheiluilmiöksi ja kotiyleisön hurmannut Susijengi vuoden joukkueeksi. Susijengin ja Chicago Bullsin Lauri Markkanen palkittiin vuoden nuorena urheilijana sekä vuoden läpimurtona.
Asiakastyytyväisyyskyselyissä huippuarvosanoja keränneet koripallon EM-kotikisat olivat menestys myös taloudellisia vaikuttavuuslukemia tarkasteltaessa. Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) teettämän tutkimuksen mukaan EM-kisat toivat Helsinkiin 41,3 miljoonan euron suuruisen vaikutuksen.
2017 jää historiaan vuotena, jolloin koripallo nousi Suomessa koko kansan huulille. Lauri Markkasen uroteot Arizona Wildcatsissa ja Chicago Bullsissa, Susijengin hurmokselliset otteet EM-kotikisoissa sekä suomalaisen koripallohistorian ensimmäinen kansainvälinen arvokisamitali 16-vuotiaiden poikien olympiafestivaaleilla olivat tapahtumarikkaan koripallovuoden kohokohdat.
Susijengi ja sen pääyhteistyökumppani PostNord pyrkivät yhteistyössä jatkuvasti tilanteeseen, jossa molemmat voittavat. Yhteistyössä vallitseva hyvä tiimihenki on ollut avain hyviin tuloksiin molemmin puolin.
Helsingissä pelattujen koripallon EM-kotikisojen asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kävijöistä peräti 99,2 prosenttia suosittelisi Susijengin ottelutapahtumaa ystävälleen. EM-kisaotteluiden tunnelma hipoi asiakkaiden mielestä täydellisyyttä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutti Sport Business School Suomen Koripalloliiton toimeksiannosta.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Viime sunnuntaina Istanbulissa päättyneiden koripallon EM-kilpailuiden katsojatilastot olivat suomalaisittain ilahduttavaa luettavaa. Helsingin EM-huumassa koettiin muun muassa kisojen korkein yleisömäärä. Kaikkiaan Susijengin EM-kotikisoja seurasi Hartwall Arenalla 87.806 katsojaa.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.
Ammattilaisuriensa aikana pitkän päivätyön Italiassa tehneet pitkäaikaiset Susijengi-takamiehet Teemu Rannikko ja Petteri Koponen kertovat joukkueensa tekevän lauantaina kaikkensa saadakseen Italian pelaamisen mahdollisimman vaikeaksi. Ottelun voittaja etenee EM-kisojen kahdeksan parhaan joukkoon, minne Suomi on viimeksi yltänyt 1967.