Möttölä ja Rannikko hinkuvat Suomi-paitaan

Suomen maajoukkue karsiutui aikaisessa vaiheessa vuoden 2003 EM-kisoista, eikä ole pelannut EM-karsintoja reiluun vuoteen. Niinpä Hanno Möttölälle, Teemu Rannikolle ja muulle maajoukkueryhmälle jäi viime kertaisesta EM-karsintaurakasta paljon hampaankoloon. Sekä Möttölä että Rannikko ilmoittavat halunsa Suomi-paitaan koviksi.

- Olen maajoukkueen käytettävissä, mikäli en pelaa NBA:ssa, ilmoitti Möttölä ykskantaan.

- Viimeksi olen pelannut maajoukkueen kanssa varsinaisesti EM-kisapaikasta vuonna 1996. Siitä on tultu pitkä matka. Erittäin mielelläni vedän Suomi-paidan ylleni ja avitan maajoukkuetta niin paljon kuin pystyn, Möttölä jatkoi.

Upeaa kautta Italiassa pelaavan Teemu Rannikon halut maajoukkuepaitaan ovat myös kovat, sillä hän ei loukkaantumisiltaan ja seuravelvoitteiltaan ole pystynyt viimeisten EM-karsintaotteluiden jälkeen Suomea edustamaan.

- Siitä pitkä aika, kun olen viimeksi pelannut maajoukkueessa. Hinku maajoukkuepaitaan on kova. Suomi-paidan päälle vetäminen on aina kunnia-asia, jonka lisäksi olisi kiva päästä näyttämään, että olemme parempi joukkue kuin viime EM-karsinnoissa annoimme ymmärtää, kertoi Rannikko.

Ammattilaisuus kantava teema

Möttölä ja Rannikko ovat maajoukkueen valovoimaisimmat tähdet ja kovanluokan ammattilaisia molemmat. Ammattilaisuus onkin kantavana teemana nykypäivän maajoukkueessa. Suomen maajoukkueryhmästä reilu joukkueellinen pelaa jo ulkomailla. Osa heistä ansaitsee euroja Euroopan kentillä ja osa hankkii kannuksia Yhdysvaltojen yliopistosarjassa, jossa harjoittelua ja muuta toimintaa pyöritetään varsin ammattimaisesti.

- Meillä on noin 15 kaveria ulkomailla, joka on erittäin tärkeä asia maajoukkueelle. Vaikutus on sama kuin jalkapallossakin. Mitä enemmän pelaajia on ulkomailla, sen kovempi maajoukkue. Maaottelut ovat niin kovia pelejä, että kansainväliseen pelirytmiin totuttautuminen on elintärkeää. Onneksi pääosa maajoukkuepelaajista saa tarvittavaa kokemusta ulkomailla pelatessaan kovissa ammattilaisliigoissa, pohdiskeli maajoukkueen ykköspelintekijä Rannikko.

Samoilla linjoilla Rannikon kanssa on Möttölä.

- Ammattilaisuus on elinehto maajoukkueelle. Ammattilaiselta odotetaan joka päivä jotain, joka vie eteenpäin ja ammattilaisliigojen pelit tuovat kovuuden lisäksi varmuutta. Seuraamme tällä hetkellä jalkapallon ja jääkiekon viitoittamaa tietä. Kun meillä on tuplamäärä ammattilaisia Euroopassa, on meillä todella kova maajoukkue koossa. Silloin ei edes kaikki euroammattilaiset ole automaattisesti maajoukkueessa ja sisäinen kilpailu kiristyy, visioi Möttölä.

Nuoren joukkueen ’primetime’ 2007 ja sen jälkeen

Kaiken kaikkiaan Suomi saisi jo nyt kokoon erittäin kilpailukykyisen sikermän, jossa löytyy rutinoitunut ammattilainen jokaiselle pelipaikalle. Pelintekijänä Rannikko, toisena takamiehenä Jyri Lehtonen, laitureina Markku Larkio ja Möttölä sekä sentterinä Valparaison yliopistosta ensi kesänä valmistuva ja maajoukkueen käyttöön vapautuva Antti Nikkilä. Siinä saattaa olla monen korisfanin unelmaviisikko. Erilaisia mahdollisuuksia on kun muistetaan, että ulkomailla pelaavat mm. Martti Kuisma, Jussi Kumpulainen, Jukka Matinen ja Mikko Noopila.

- Joukkueen runko on Hanno Möttölän, Teemu Rannikon ja Antti Nikkilän johdolla vielä suhteellisen nuori. Ensi syksynä käynnistyvistä EM-karsinnoista lähdetään luonnollisesti tavoittelemaan kisapaikkaa. Taustalla on kuitenkin myös pidemmän ajan suunnitelma. Parhaimmillaan nykyinen maajoukkue on varmasti vuosien 2007 ja 2009 kisoissa, mietiskeli maajoukkueen päävalmentaja Ari Tammivaara.

Tammivaara valitsee kevään aikana maajoukkueen kesäharjoitteluryhmän, jossa on mukana paitsi Suomen tämänhetkiset tähdet myös tulevaisuuden nimiä. Syksyllä nimetään 24 pelaajan EM-karsintaryhmä, josta valitaan lopullinen joukkue EM-karsintaotteluihin.