7.10.2013 10:40 Loimaan Liikuntahallilla elettiin lauantaina historiallisia hetkiä, kun Nilan Bisonsin toinen perättäinen mestaruusviiri nousi hallin kattoon ennen kauden voittoisaa avauspeliä KTP-Basketia vastaan. Kahden mestaruuden takuumies Ville Mäkäläinen, 28, uskoo, että rutkasti viimeisestä kahdesta kaudesta rutkasti uudistunut joukkue parantaa otteitaan kierros kierrokselta.
Vaikka hallitsevan mestarin miehistö on uudistunut merkittävästi niin amerikkalais- kuin suomalaisrintamalla, Bisonsin lauantaisen avausvoiton takuumiehinä kunnostautuivat loimaalaisyleisölle kahden mestaruuskauden aikana niin tutuksi käyneet kasvot.
Kun Bisons lopulta karkasi KTP:lta, nousivat loimaalaisten tehopelaajiksi Ville Mäkäläinen, Matti Nuutinen ja Mikko Koivisto – kahden kultamitalin miehet keväiltä 2012 ja 2013.
KTP-voitto olikin Mäkäläisen mukaan kuin kiila kahden maailman välillä: Biisoneiden kovien uusien pelaajahankintojen vielä etsiessä paikkaansa haki vanha rintama tarvittavat tehot jostain selkäytimestä.
– Emme ihan vielä pysty toteuttamaan pelisysteemiämme koko joukkueella, kun takana on niin vähän yhteisiä treeniviikkoja, arvioi keväästä 2012 asti Loimaalla pelannut Mäkäläinen.
– KTP-matsissa menikin aika lailla niin, että systeemissä pisimpään pelaajat löysivät sitten selkärangasta sen tutun suoritustason, kun matsia ratkaistiin.
Uusina avainpelaajia biisonilaumassa debytoivat tällä kaudella Tuukka Kotti, Carl Lindbom ja Antto Nikkarinen sekä amerikkalaiset Ralph Sampson III, Billy Keys, Justin Hawkins sekä Frank Robinson. Tuttuina miehinä Loimaalla jatkavat Mäkäläisen, Koiviston ja Nuutisen lisäksi Ryan McDade ja Ilpo Pehkonen.
– Meillä on hyvin monipuolinen hyökkäyskonsepti ja kaikille on kyllä tehoja tarjolla. Kestää aikansa ennen kuin pääsemme täyteen vauhtiin, mutta ennen pitkää uudetkin kaverit löytävät heittonsa ja me kaikki vastaavasti löydämme toisemme.
Bisonsin pelaajakokoonpano onkin suomalaisittain historiallinen. Kahden vakuuttavan Suomen mestaruuden jälkeen joukkue on rakennettu menestymään myös Euroopan kakkoskilpailussa Eurocupissa. Europeleissä Biisoneilla on koossa käytännössä 11 pelaajaa, jotka kilpailevat paikoista aloitusviisikossa.
Lauman leveys on tuonut entistä kovempaa, positiivista ”rähinää” Loimaan Liikuntahallille.
– Treenien taso on ollut käsittämättömän kova. En ainakaan ole itse omina pelaajavuosinani ollut seurajoukkueessa, jossa olisi tämän tason harjoituksia, Mäkäläinen päivittelee.
– Meillä on Susijengin tapaan positiivinen kilpailutilanne ja pitkällä tähtäimellä meillä on varmasti vain hyötyä siitä, että ainakin kymmenellä äijällä on taitoa ja kokemusta ratkaista pelejä.
Joukkueen rakentaminen on tapahtunut tavallaan kolmessa aallossa. Mäkäläinen, Ilpo Pehkonen ja nuoret ovat harjoitelleet heinäkuusta alkaen Loimaalla, ja Susijengin lähdettyä Sloveniaan ovat matkaan liittyneet Antto Nikkarinen, Carl Lindbom sekä amerikkalaiset Sampson, Hawkins ja McDade.
Loukkaantumisesta toipuva Matti Nuutinen on palautunut syyskuun aikana vähitellen pelikuntoon, ja Susijengin sankarit Tuukka Kotti ja Mikko Koivisto saapuivat Loimaalle pari viikkoa sitten Sloveniasta kotiuduttuaan. Uusimmat palaset palapelissä ovat olleet pelinrakentaja Keys sekä juuri ennen liigakauden alkua Loimaalle saapunut Robinson.
– Aika lailla aalloittain porukka on tosiaan laitettu kasaan, mikä on tietysti ollut joukkuepelin kannalta haasteellista. Toisaalta rohkaisevaa on se, että kehityksemme joukkueena on ollut jo pelkästään viimeisen viikon aikana todella nopeaa. Joka jannulla on iso halu osoittaa, mihin pystymme.
Kysymysmerkkejäkin on ilmassa Biisoneiden kolmannen pääsarjakauden alkaessa.
Loimaan Liikuntahallin lehtereillä on kaivattu kahden viimeisen mestaruuden takuumiehen Jeb Iveyn ja Martin Zenon perään äänekkäästi, eikä ihme – tehokaksikko oli vuosien 2012 ja 2013 Korisliigan finaaleissa täysin omaa luokkaansa.
Oma kysymyksensä on myös Biisoneiden ammattilaistason pelaajarotaatio ja sen sopeutuminen Korisliiga-kauteen; riittääkö minuutteja kaikkien ammattimiehien pitämiseksi tyytyväisinä?
Mäkäläinen pitää molempia näkökantoja ymmärrettävinä, mutta ei näe niissä ongelmaa.
– Martin ja Jeb ovat loistavia pelaajia, mutta ei kausi tule kaatumaan heidän poissaoloonsa. Tällaisesta rotaatiosta nousee ratkaisija toisensa perään. Jo ekassa liigapelissä nähtiin väläyksiä materiaalimme leveydestä, lahtelaislähtöinen laituri miettii.
– Mitä tulee peliminuutteihin, pelejä on jo runkosarjassa 44 ja Eurocupissakin kymmenen matsia plus jatkopelit. Kun pelaava kokoonpano vähän elää kauden aikana, ihan jokainen saa varmasti tarpeeksi peliaikaa. Aika iso motivaatiotekijä monelle on varmasti sekin, että he eivät ole vielä voittaneet urallaan Suomen mestaruutta.
Eurocup-ottelunsa Bisons aloittaa 16. lokakuuta kotikentällään Helsingin Jäähallissa Liettuan pronssijoukkue Neptunas Klaipedaa vastaan.
– On ainutlaatuista päästä pelaamaan suomalaisella joukkueella Euroopan toiseksi kovimmassa liigassa ja vielä legendaarisella Helsingin Jäähallilla. Sinne mukaan loimaalaiset kotifanit ja koriksesta kiinnostunutta yleisöä ympäri Suomea, niin tässä on kaikki ainekset legendaariselle kaudelle.
Bisons pelaa seuraavan kerran keskiviikkona 9. lokakuuta vieraskentällä Namika Lahtea vastaan.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.
Jo vuosien ajan Susijengin tulevaisuuden runkopelaajaksi uumoiltu Mustapha Amzil, 24, teki odotetun maajoukkuedebyyttinsä viime kesänä ja loisti avainroolissa joulukuussa, kun Susijengi kaatoi kotonaan Ranskan. Talven MM-karsintaikkunan alkaessa Amzil kertoo olevansa valmis mihin tahansa rooliin pitkällä matkalla kohti Qatarin MM-parketteja.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Korisliigan kärkijoukkue Salon Vilpasta määrätietoisesti kohti pudotuspelikevättä johtava Samu Adler, 18 vuotta, on toipunut marraskuisen jalkaoperaationsa jäljiltä aikataulussa. Tänään alkavassa maajoukkueikkunassa Adler kertoo tavoitteekseen osoittaa Susijengille arvonsa ja potentiaalinsa ja kilpailla paikasta MM-karsintarotaatiossa.
Helmi Tulonen on pelannut ammattilaisena Euroopan kentillä jo vuodesta 2018 lähtien, mutta joutui vasta tällä kaudella ensimmäisen kerran vaihtamaan joukkuettaan kesken kauden. Slovakialaisseura Slavia Banska Bystricaan helmikuun alussa siirtynyt Tulonen myöntää alkukauteen mahtuneen käänteitä.
Sasu Salin sai kaappiinsa uuden pokaalin, kun Estudiantes juhli Copa Españjan voittoa. Kokeneelle Susijengi-kipparille pokaalit ovat alkaneet iän myötä maistua entistä paremmalle.
Anniina Äijänen vaihtoi tammikuussa seuraa, kun hän siirtyi Espanjan pääsarjan Esteponasta Italian Serie A2:n San Salvatoreen. Äijäsen alkukauteen mahtui haasteita, mutta hän katsoo positiivisin mielin eteenpäin.