14.9.2004 Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann perää suomalaiseen urheiluun asennemuutosta ja painopisteiden siirtämistä huippu-urheiluun. Se on tie kansainväliseen menestykseen. Hän neuvoo ottamaan mallia Sloveniasta ja Kroatiasta sekä sijoittamaan resurssit byrokratiasta ammattivalmennukseen.
Kun puhutaan suomalaisen koripalloilun mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta, maajoukkuevalmentaja Henrik Dettmann vie keskustelun heti korkeammalle tasolle. Kyse ei ole pelkästään koripallosta.
Koko suomalaisen urheilun ongelmat johtuvat Dettmannin mukaan vääristyneestä ajattelumallista. Kaikki pelaa -periaate on tärkeä, mutta se ei saisi syödä urheilun perustaa, paremmuuden hakemista.
– Urheilun perusedellytys on paremmuus. Äärimmäinen tavoite on itsensä voittaminen, mutta toisen voittamistakaan ei voi sulkea ulos. Tässä suhteessa urheiluvaikuttajat ovat etääntyneet liikaa urheilusta, Dettmann toteaa.
Jos menestystä halutaan, pitää koko järjestelmä remontoida uuteen uskoon.
– Toiminnan lähtökohdan on oltava huippu-urheilu. Urheilijoita pitää rohkaista riskinottoon, laittamaan itsensä likoon.
Olympiakomiteasta alkaen menestystä vaaditaan, mutta samassa keskustelussa vastustetaan ominaisuuksia, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä huipulle. Urheilijoiden sijaan katseet kohdistetaan median suuntaan.
– Urheilijan pitää olla ehdottoman määrätietoinen, mikä tarkoittaa itsekkyyttä, itsekeskeisyyttä ja välillä jopa epäsovinnaista käyttäytymistä. Nykyisellä tavalla ei huipulle ole asiaa, valitettavasti Suomi-urheilusta puuttuvat toimintamallit.
Puitteet ovat jo olemassa. Ne pitää vain saada hyödynnettyä Dettmannin mukaan oikean urheilun käyttöön.
– Ajatellaanpa valtion viimeisen 20 vuoden aikana urheiluun investoimia rahoja, mikä lienee vähintään pankkituen verran.
– Tulokset kertovat, että rahat ovat menneet kankkulan kaivoon. Jos toimintaa verrattaisi liikeyritykseen, vastuulliset olisivat jo kauan sitten ohjattu muihin töihin. Urheilussa rahoja jakavat edelleen samat henkilöt, Dettmann toteaa.
Henrik Dettmann ohjaa suomalaiset katsomaan mallia Slovenian, Kroatian ja Liettuan kaltaisista maista. Niissä huippuja löytyy useampiinkin lajeihin, vaikka maat ovat asukasluvultaan Suomen kokoisia ja rahaa on käytössä niukasti.
Kyse ei ole siitä, kuinka paljon resursseja käytetään. Suomen ongelma on länsieurooppalainen ongelma. Monet tuhlaavat monikertaisesti Suomea enemmän.
– Slovenia pärjää siksi, koska sillä ei ole resursseja tuhlattavaksi. Kyse on siitä, kuka tuhlaa vähiten. Ei siitä, kenellä on eniten, Dettmann kertoo.
Menestymättömyyden perusongelma on se, että ei harjoitella määrällisesti eikä laadullisesti riittävästi. Urheilijoilla pitää olla malli riittävän korkeasta vaatimustasosta ja sen tuomasta uskosta omiin mahdollisuuksiin.
– Moni kuvittelee antaneensa kaikkensa tai kokeneensa väsymyksen kipua. Harva kuitenkaan tietää, minkälaista tuskaa huipulle pääsy vaatii. Tai uskaltautuu heittäytyä tälle alttiiksi, Dettmann väittää.
Vähitellen Henrik Dettmann siirtyy puhumaan enemmän koripalloilun ongelmasta kuin yleisellä tasolla urheilusta. Jos halutaan menestystä, tarvitaan selviä linjanmuutoksia.
– Byrokratia puoleen ja resurssit urheiluun. Byrokratia ei tuota mitään. Urheilun tuloksen kannalta tuottavaa on valmennus.
Ajatuksiaan Henrik Dettmaan esitti Suomen tappioon päättyneen Georgian matkan paluulennolla. Keskustelu kääntyy pian Suomen joukkueen menestysmahdollisuuksiin. Georgiassa tuli tappio, kun vastustaja hallitsi korinalustan täysin.
– Hävisimme paremmalle. Se harmittaa, kun tietää, että voisimme olla parempia. Vastustajalla oli enemmän lihasta, terävyyttä ja kovien pelien tuomaa kokemusta. Meillä on aivan riittävästi lahjakkuutta ja potentiaalia Euroopan kärkeen. Kyse on harjoittelusta.
Georgian paidassa pelaa kolme NBA-tason ja neljä Euroliiga-tason pelaajaa. Suomalaisista kolme pelaa tulevalla sarjakaudella Euroliiga-tasolla. Suomi pärjää joukkueena, mutta vastustajalla on enemmän huipuiksi jalostuneita yksilöitä.
– Ottelu oli ehdottomasti hyvää eurooppalaista tasoa. Tbliisin tunnelmassa olisi ollut vaikeuksissa moni EM-tason joukkuekin, Dettmann toteaa.
Vertailulle pohjaa antaa hänen 14 vuoden yhtämittainen maajoukkuevalmentajakokemus.
Dettmann uskoo, että suuntaamalla resurssit valmennukseen ja sitä kautta harjoitteluun, maajoukkue voi kahdessa vuodessa nousta kymmenen pykälää Euroopassa. Se tarkoittaisi EM-kisapaikkaa, sillä jo nyt Suomi on taidollisesti A-tason joukkue.
– Nousu vaatii ammattimaista harjoittelua. Menestyäkseen joutuu joskus jättämään sukujuhlat vähemmälle.
– Tämä ei tarkoita lapsena sitoutumista vain yhden lajin taitajaksi. Monipuolinen urheilu on tärkeää, kyse on asenteesta.
Kolmen vuoden kuluttua kisapaikan saavuttaminen vaatisi Suomelta jo jonkin verran onnea ja onnistumisia, mutta määrätietoisella työllä Dettmannin mukaan huipputasolle noustaan 5-7 vuodessa.
Dettmannin mukaan on tärkeää nostaa huippu-urheilu takaisin oikealle paikalleen. Se on jopa EM-kisapaikan tavoittelua tärkeämpää. Juniorivuosista alkaen pitää kannustaa pelaajia kunnianhimoisesti tulemaan paremmiksi.
– Joka ikäluokan maajoukkueet pitää koripallossa saada A-tasolle. Kiinni siihen "huumeeseen", millaista on pelata huipulla.
Ensiksi pitää asenteet muuttua huippu-urheilumyönteisimmiksi.
– Jos on valmentajia, on myös pelaajia. Valmennukseen pitää saada ihmisiä, jotka saavat leipänsä harjoitusten pitämisestä, ei niiden suunnittelusta tai laatikoiden piirtelystä.
Lisäksi lahjakkuuksien pitää nuoresta alkaen päästä kokeilemaan taitojaan parhaiden kanssa.
– Kaikki muu on käytännössä jo olemassa. Jos kaikki onnistuisi hyvin, tuloksia saattaisi näkyä, kun jään eläkkeelle, 46-vuotias Dettmann toteaa.
Teksti: Panu Pokkinen
Lauri Markkasen ensimmäinen kausi NBA:n Chicago Bullsissa on kääntynyt loppusuoralleen. Tulokaskausi on ollut vasta 20 vuotta täyttävälle Markkaselle ikimuistoinen, mutta jyväskyläläisen HoNsUn kasvatin tavoitteena on pitkä ammattilaisura maailman parhaassa koripalloliigassa ja tulokaskausi on siinä vain ensimmäinen luku.
Susijengin sunnuntain MM-karsintaottelu Bulgariaa vastaan nousee arvoon arvaamattomaan, kun joukkueet paaluttavat lähtöasemiaan ensimmäisen karsintavaiheen huipentumaan ensi kesänä. Susijengin kapteeni Shawn Huff toivoo yleisön löytävän tiensä Helsingin Jäähallin lehtereille illalla sankoin joukoin auttamaan työvoiton hakemisessa.
Euroopan MM-karsintojen jatkumiseen on enää kaksi yötä, ja Susijengi jatkaa helmikuun karsintaleiritystään Helsingissä tutulla miehistöllä. Maanantai-iltana Ranskasta Suomeen saapunut pelinrakentajaveteraani Jamar Wilson juhlii torstaina 34-vuotispäiväänsä ja toivoo syntymäpäivälahjakseen voitokasta iltapuhdetta perjantaina Reykjavikissa.
Susijengi kohtaa tulevana viikonloppuna helmikuun MM-karsintaotteluissaan Islannin ja Bulgarian. Joukkue kokoontui maanantaina yhteen hiomaan valmiuttaan perjantain ja sunnuntain koitoksiin ja avainpelaajan manttelia sommitellaan viidettä vuottaan Susijengiä edustavalle Erik Murphylle, 27, joka on viettänyt alkuvuoden kotikonnuillaan Yhdysvalloissa.
Perjantaina julkistetussa Susijengin helmikuun MM-karsintaringissä kuopuksen paikan vie helsinkiläistä HBA-Märskyä miesten divarissa edustava 18-vuotias Euran Veivin kasvatti, 198-senttinen Elias Valtonen. Kunnioittavan uran nuorten maajoukkueissa tehnyt Valtonen ottaa paikan Susijengissä vastaan nöyrästi, mutta ennakkoluulottomasti.
Koperin hurmos Slovenian kisoissa, Susijengin fani-ilmiön räjähdysmäinen lisääntyminen Bilbaon MM-kisoissa, koko Suomen yhdistäneet EM-kisat Helsingissä – Susijengi on kokenut kuluvalla vuosikymmenellä ikimuistoiset kisat toisensa perään. Kapteeni Shawn Huff, 33, pitää Kiinan vuoden 2019 MM-kisoja luontevana jatkumona arvokisaputkelle ja Susijengin tarinalle.
Salon Vilppaan kasvatti Roope Ahonen, 27, siirtyi osaksi Susijengin kokenutta kaartia perjantai-iltana, kun Suomi aloitti MM-karsintansa päihittämällä Bulgarian vieraskentällä Botevgradissa. Uransa 50. A-maaottelun pelannut Ahonen on toipunut viime kesän alaraajavammastaan ja uskoo pystyvänsä suureen rooliin tiellä kohti Kiinan MM-kisoja.
Koripallon MM-karsintojen kolkutellessa ovella jatkuu FIBA Euroopan ja Euroliigan välinen aikataulukiista, joka koskee marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoita. Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann harmittelee pattitilannetta, jossa pelaajat ovat joutuneet pelinappuloiksi valtataistelussa lajiliiton ja maanosan suurseurojen välillä.
Ammattilaisuriensa aikana pitkän päivätyön Italiassa tehneet pitkäaikaiset Susijengi-takamiehet Teemu Rannikko ja Petteri Koponen kertovat joukkueensa tekevän lauantaina kaikkensa saadakseen Italian pelaamisen mahdollisimman vaikeaksi. Ottelun voittaja etenee EM-kisojen kahdeksan parhaan joukkoon, minne Suomi on viimeksi yltänyt 1967.
Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen hullaannuttanut Susijengi suuntasi torstaina kohti EM-turnauksen pudotuspelejä, jotka pelataan Turkin Istanbulissa. Samanaikaisesti Helsingissä pelatun alkulohkovaiheen purkutöiden keskellä seisoo onnellinen mies; EM-kotikisojen pääsihteeri Ari Tammivaara tuntee ylpeyttä ja jakaa vuolaasti kiitosta.