5.9.2017 Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.
Juttusarja: Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella
Suomi sai jatkopeleissä vastaansa toisen lohkon nelosen eli Israelin. Lauantai-illan Israel-ottelusta Suomen ensimmäisessä jäähallissa, Tampereen Hakametsässä, tuli hieno ottelu, joka ei kuitenkaan tunnelmaltaan noussut suurten pelien joukkoon. ”Hakametsän 4000 katsojaa luulivat kai olevansa hautajaisissa, siksi hiljaista oli”, kirjoitti Heikki Kymäläinen.
Suomen pelaajista Jorma Pilkevaara teki peräti 22 pistettä, Kari Liimo heitti 15 ja Pertti Laanti 10. Kari Liimoa kehuttiin mutta myös arvosteltiin ja erityisesti kiinnitettiin huomiota hänen fyysiseen kuntoonsa, jonka vuoksi ”heittopeli ei ole kulkenut niin hyvin kuin olisi voinut odottaa”. Moni ei varmaan tiennyt, että Kari Liimo pelasi Israelia vastaan lievän aivotärähdyksen vaivaamana. Hän oli saanut lauantaiaamun harjoituksissa Jorma Pilkevaaran tyylipuhtaan ”kärkkärin” suoraan takaraivoonsa, putosi polvilleen ja menetti tajuntansa - mutta pelasi siitä huolimatta.
Suomen lopullinen EM-sijoitus ratkesi pelissä tuttua vastusta, Romaniaa vastaan. Alkulohkossa Suomi oli voittanut Romanian 57-51 ja samaa tietenkin toivottiin myös kisojen viimeisenä päivänä. Kalevi Tuominen määräsi aloitusviisikkoon Vainion, Pilkevaaran, Karellin, Laannin ja Martti Liimon. Alun jälkeen ote siirtyi Romanialle, joka johtikin puoliajalla 41-33.
Toisella jaksolla Suomi kiri kapteeni Pilkevaaran johdolla, mutta se ei aivan riittänyt. Loppulukemat olivat 71-64 Romanialle.
Suomi oli siis lopulta vuoden 1967 EM-kisoissa kuudes ja samalla paras ”länsimaa”. Lehdissä puhuttiin Länsi-Euroopan mestaruudesta, sillä Euroopan mestaruuden vei Neuvostoliitto, hopeaa sai Tshekkoslovakia ja pronssia Puola. Bulgaria oli neljäs ja Romania viides. Suomen taakse jäivät mm. Israel, Italia, Espanja ja Kreikka.
Kisojen all-stars viisikkoon valittiin Espanjan Emiliano Rodrquez, Neuvostoliiton Anatoli Polivoda ja Modeskas Paulauskas, Puolan Mietcyslav Lopatka sekä Jorma Pilkevaara. ”Pilkku” on edelleen ainoa vastaavan kunnian saanut suomalainen miespelaaja.
EM-kisat olivat suomalaiselle koripalloperheelle iso ponnistus, hyvää suhdetoimintaa mutta myös pettymys. Yleisö ei löytänyt areenoille ennen kuin kotijoukkue oli voittanut muutaman pelin. Pari kertaa Jäähalli oli loppuunmyyty, mutta taas finaalipäivänä oli tilaa vaikka kuinka.
Kuudes sija oli kaikkien aikojen paras ja samalla hyvä viesti olympiakomitean tukipäätöksiä tekeville. ”Mielestäni joukkue teki parempaa työtä kuin etukäteen oli syytä odottaa. Siksi pelaajia ja valmentajia on syytä kiittää”, summasi Pentti Salmi 50 vuotta sitten.
Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.
Nuo 1977 EM-karsintojen ottelut päättyivät seuraavasti:
14.5. Suomi – Itävalta 82-78
15.5 Suomi – Ranska 78-85
16.5 Suomi – Romania 69-68
17.5 Suomi – Turkki 68-57
18.5 Suomi – Kreikka 79-85
20.5 Suomi – Puola 96-94
21.5 Suomi – Hollanti 57-61
22.5 Suomi – Unkari 70-66
Belgian EM-lopputurnauksessa Suomi oli lopulta 10:s voitettuaan vain Ranskan 73-72.
Suomen veivät 1977 EM-kisoihin Heikki Kasko, Mikko Koskinen, Jarmo Laitinen, Risto Lignell, Klaus Mahlamäki, Raimo Mäntynen, Keijo Pitkänen, Anssi Rauramo, Erkki Saaristo, Kalevi Sarkalahti, Veli-Pekka Sirola, Tapio Sten, Heikki Taponen ja Antti Zitting – nykyinen koripalloliiton puheenjohtaja.
Suomi siis onnistui omissa turnauksissaan 50 ja 40 vuotta sitten. Se kai velvoittaa myös 2017.
Lue juttusarjan aiemmat osat:
Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.
Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Jos Kroatia todellakin taktikoi Susijengin EM-neljännesvälierävastustajakseen, olisi sen kannattanut miettiä kahdesti. Lauri Markkanen rynni tauluun 43 pistettä, Sasu Salin ja Edon Maxhuni löysivät heittoranteensa ja roolipelaajat Henri Kantosesta Miro Littleen näyttivät parastaan, kun Susijengi eteni historiallisesti Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon!
Susijengin aika Prahassa sai voitokkaan päätöksen torstai-iltapäivänä, kun lohkojumbo Hollanti kaatui O2 Arenalla pistein 88–67 (48–31). Susijengi dominoi kenttätapahtumia joukkuepuolustuksellaan ja kolmen pisteen heittopelillään ja piti huolen siitä, etteivät oranssipaitojen korisepät saaneet tilaisuutta syttyä liekkeihin.
Susijengi varmisti paikkansa EM-kisojen huipennuksessa Berliinissä peittoamalla kiihkeäksi käyneessä tiistaiottelussa kisaisäntä Tshekin 98–88 (51–45). Eikä talon isännästä ollut kahta sanaa. Lauri Markkanen ja Sasu Salin välkehtivät pääosissa, kun Susijengi otti ohjat jo varhain ja kohosi jokaisen vaikean hetken partaalta takaisin ruoriin.
Susijengi sai EM-kisojen kolmanteen ottelunsa suurta ennakkosuosikkia Serbiaa vastaan salama-alun, kun Edon Maxhuni upotti kymmenen pistettä neljään minuuttiin. Valmentajavelho Svetislav Pesicin komentama Serbia nykäisi kuitenkin seuraavan kolmeminuuttisen 14–0 ja petasi siten tiensä vastaansanomattomaan 100–70 (62–34) -voittoon.
Parempaa ottelua Susijengi ei olisi pystynyt pelaamaan EM-avauspäivän Israel-tappion jälkeen! Koko lauma puri raateluhampaansa syvälle Puolan pelisuunnitelmaan ja ammensi maailmanluokan puolustuspään esityksestä iloa ja energiaa hyökkäyspäähän. Susijengi sai huudattaa kotihallikseen muuttunutta Prahan 02 Arenaa 89–59 (44–30) -ilotulituksella.
Susijengin seitsemän ottelun pituinen karsinta- ja arvokisavoittojen putki katkesi perjantaina Prahan EM-kisa-avauksessa, kun Israel hyvitti viikon takaisen MM-karsintatappionsa 89–87 (40–40, 77–77) -jatkoaikavoitolla. Susijengillä oli voiton avaimet tassussaan varsinaisen peliajan viimeisillä minuuteilla, mutta jatkoajalla Israelin rutiini kesti.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Belgia-pelin jälkeen Suomen joukkue matkasi siis Tampereelle, jossa vastassa oli yhden välipäivän jälkeen Israel. Yhä edelleen puhutti Olavi Ahosen ulosajo mutta sävy oli jo hiukan muuttumassa. Alettiin ymmärtää, että koripallosäännöt ovat vaikeat lajia ymmärtäville, mutta ensi kertaa peliä seuraavalle yksityiskohtien oivaltaminen oli mahdotonta.
Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.
Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Katsomoväkivalta ja riehuminen olivat aika lailla uutta, eikä eturintamassa ole hyvä olla. Vaan kaikkeen Suomessakin pystytään, jos sikseen tulee. Mitä siis oikein tapahtui?
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Peli päivässä, ei kuitenkaan sentään kaksi parhaassa, mutta kolmas peli kolmeen päivään joka tapauksessa, kun Suomen vastustajaksi lauantai-iltana asettui Puola.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Vuoden 1967 EM-kisat saatiin järjestää oivalliseen aikaan, olihan takana hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.
Suomen EM-alkulohko Helsingissä päättyi voitokkaasti kahden maan joukkueiden ja fanien ottaessa mittaa toisistaan Hartwall Arenalla. Sitkeä Islanti piinasi Susijengiä pitkään, kunnes päätösneljänneksellä Suomi veti ohitse 83-79 (42-40) -voittoon Sasu Salinin johdolla. Suomen EM-pelit jatkuvat viikonloppuna neljännesvälierissä Italiaa vastaan Istanbulissa.