22.8.2005 Suomen Koripalloliiton liittovaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan sääntöihin muutoksia tulevalle kaudelle 2005–06. Kasvattajapalkkio säännöstö uudistuu lähes kokonaan ja myös rinnakkaislisenssipykälää laajennettiin.
Kasvattajapalkkion uudessa menettelyssä seurat eivät maksa enää toisilleen minkäänlaisia korvauksia. Jatkossa maksaja on liitto ja saajana pelaajan kasvattajaseura. Kasvattajaseuran määrittely perusteet pysyvät entisellään.
Erittäin merkittävänä uudistuksena on se, että kasvattajapalkkio maksetaan silloinkin, kun pelaaja edelleen kasvattajaseuraansa edustaessaan pelaa ensimmäistä kertaa riittävän korkealla sarjatasolla tai valitaan maajoukkueeseen.
1 Liitto maksaa pelaajan kasvattajaseuralle kasvattajapalkkion, joka on liiton koulutustoimintaan osallistumiseen oikeuttava koulutusseteli, aina, kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa aikuisten kilpa- (1) tai huippukoripallosarjoissa (2) pelaavassa joukkueessa tai pelaa ensimmäisen kerran aikuisten virallisessa maaottelussa (3). Koulutusseteli kelpaa osallistumismaksun suorituksena setelin suuruuden osoittaman summan verran kaikissa liiton ja alueiden järjestämissä valmentaja- ja ohjaajakoulutustilaisuuksissa sekä seurajohdon tai erotuomarikoulutuksessa.
Kasvattajapalkkio maksetaan kultakin siihen oikeuttavalta tasolta (1-3) vain kerran. Mikäli pelaaja pelaa suoraan tasolla 2 tai 3, vaikka hän ei ole vielä pelannut tasolla 1 tai 2, maksetaan kasvattajapalkkio heti myös tasojen 1 tai 2 osalta. Tällaisessa tapauksessa ei kasvattajapalkkiota enää makseta uudelleen pelaajan pelatessa myöhemmin alemmalla tasolla ensimmäisen kerran.
Kasvattajapalkkion suuruuden kullekin tasolle vahvistaa vuosittain liittovaltuusto. Kasvattajaseuran tulee olla liiton jäsenseura.
Kasvattajapalkkiota ja sen maksamista koskevat määräykset eivät koske pelaajaa, joka on pelannut kasvattajapalkkioon oikeuttavalla tasolla ennen tämän säännön voimaan tuloa 1.7.2005, niiden tasojen osalta, joilla hän jo on pelannut.
2 Pelaajan kasvattajaseura on se seura, jonka joukkueisiin pelaaja on ollut rekisteröityneenä nuorten sarjoissa vähintään neljä kilpailuvuotta lukuun ottamatta 22-vuotiaiden poikien ja 22-vuotiaiden tyttöjen sarjoja.
Mikäli tällaisia seuroja on enemmän kuin yksi, kasvattajaseura on se seura, jota pelaaja on edustanut edellä määrittelyissä sarjoissa useampana kilpailuvuonna.
Mikäli pelaaja on edustanut vähintään neljänä, mutta yhtä monena kilpailuvuonna kahta tai useampaa eri seuraa, kasvattajaseura on se seura, jota hän on edustanut ensimmäiseksi.
Mikäli pelaaja on saman kilpailuvuoden aikana edustanut näissä sarjoissa useampaa kuin yhtä seuraa, katsotaan pelaajan kasvattajaseuraa määritettäessä hänen edustaneen sitä seuraa, jota hän on edustanut helmikuun 1. päivänä.
Kun pelaajalla on oikeus kilpailusääntöjen mukaan osallistua liiton seniorisarjoihin (II/ 13), ei liitto enää maksa hänestä kasvattajapalkkiota.
Mikäli seura lopettaa koripallotoimintansa ja eroaa liiton jäsenyydestä tai menee konkurssiin tai asetetaan selvitystilaan ja sen koripallotoimintaa jatkaa toinen liiton jäsenseura, siirtyvät kasvattajaoikeudet tälle seuralle vain, mikäli liittohallitus on toiminnan siirtymistä koskevaa päätöstä tehdessään tehnyt seuran anomuksesta myös tätä asiaa koskevan päätöksen. Päätös voi koskea vain niitä pelaajia, jotka siirtyvät samalla koko toiminnan siirtymishetkellä tähän uuteen seuraan ja päätöksessä on mainittava näiden pelaajien nimet.
3 Liitto pitää kilpailuvuosittain rekisteriä kaikista kasvattajapalkkioon oikeutetuista pelaajista ja heidän kasvattajaseuroistaan. Kasvattajaseura voi lunastaa sille kuuluvan uuden kasvattajapalkkion kunkin kilpailuvuoden päätyttyä (30.6. jälkeen). Vastuu kasvattajapalkkion lunastamisesta on kasvattajaseuralla.
Kasvattajaseura on oikeutettu käyttämään liiton sille maksaman kasvattajapalkkion kahden seuraavan kilpailuvuoden aikana pelaajan kasvattajapalkkioon oikeuttavalla tasolla pelaaman ottelun jälkeen. Kasvattajaseura ei voi siirtää kasvattajapalkkion käyttöoikeutta toiselle seuralle.
Mikäli pelaajalla ei ole näiden sääntöjen mukaista kasvattajaseuraa, ei seuralla ole oikeutta saada liitolta kasvattajapalkkiota.
Tähän artikkeliin on koottu FIBA:n sääntömuutoksen tärkeimmät kohdat. Muutokset astuvat Suomessa voimaan 1.9.2022.
Kansainvälinen Koripalloliitto FIBA on tehnyt uusia tulkintoja syyskuun alussa Suomessa voimaan tulleisiin virallisiin pelisääntöihin
Tulevalla kaudella pelataan 19-vuotiaiden (A-nuoret) ja 16-vuotiaiden (B-nuoret) valtakunnalliset sarjat, joiden karsinnat muuttuvat cup-muotoiseksi. Sarjojen muutoksiin liittyvään kokoonpanotietoon on tehty päivitys 4.7.2017.
Lauantaina Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt kaudelle 2017-18. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ns. home grown -säännöstön käyttöönotto, jolla pyritään tukemaan pitkäjänteistä pelaajien kehitystä.
Koripalloliiton hallitus on päättänyt liiton vapaakorttikäytännön muuttamisesta siten, että vapaakortin saajien määrää karsitaan. Toive vapaakorttien määrän vähentämiseen on lähtenyt erityisesti seuroilta.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Hyvinkäällä kokoontunut Suomen Koripalloliiton valtuusto teki tukun päätöksiä, jotka edistävät liiton toimintaa ohjaavaa iskulausetta ”enemmän ja parempia pelaajia”. Valmentajien koulutustasovaatimusten hyväksymisen lisäksi liittovaltuusto teki päätöksen nuorten pelaajien entistä vapaammasta liikkumisesta.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemät sääntömuutokset astuivat voimaan Suomessa kaikilla sarjatasoilla 1.7.2010. Kauden kynnyksellä ja otteluiden käynnistyessä on aika kerrata muutokset. Tähän artikkeliin on koottu tuhti paketti, johon koottu niin koosteet kuin yksityiskohtaisemmatkin tiedot.
Suomen Koripalloliitto palauttaa Suomen mestaruuskilpailun 13-14-vuotiaille eli C-nuorille 15 vuoden tauon jälkeen. C-nuorten SM-tittelistä kilpaillaan jo pelikaudella 2010-11. Edellisen kerran kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1996.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.