Tulospalvelu
BasketShop
Haku

Susijengi seppelöi pitkäaikaiset legendansa maanantain maaottelun yhteydessä

Yhteensä 84 maajoukkuevuotta, 887 miesten maaottelua, 6 896 maaottelupistettä ja kahdetkymmenetseitsemät arvokisat: Susijengin Viro-ottelun yhteydessä muistettava legendojen kuusikko on näytellyt korvaamatonta roolia joukkueen nousussa kansainvälisten arvokisojen vakiokävijöiksi.

Mikko Koivisto ja Shawn Huff kuuluvat maanantaina muistettavien Susijengi-legendojen joukkoon. Kuvat: Ville Vuorinen / Susijengi.

Tuukka Kotti

Forssan Koripoikien juniorimyllyn kasvatti Tuukka Kotti debytoi miesten maajoukkuetasolla 20-vuotiaana ja 205-senttisenä pienenä laitahyökkääjänä, joka – kiitos pallonkäsittelytaitonsa – päätyi ensimmäisissä EM-karsinnoissaan pelaamaan molemmilla takamiehen paikoilla.

Lopullisen läpimurtonsa miesten maajoukkueympyröihin Kotti teki B-divisioonavuosina 2006–07, jolloin Providencen yliopistossa korinaluspelaajaksi koulitun forssalaisen ulottuvuus, liikkuvuus ja voima pääsivät oikeuksiinsa Susijengin sisäpuolustuksen kenties tärkeimpänä yksittäisenä palasena.

Oivallukset seurasivat toisiaan, ja viimeistään vuoden 2011 EM-kisoissa Liettuassa Kotti oivalsi pystyvänsä Susijengin joukkuekonseptin sisällä ottamaan tasaväkisesti mittaa Euroopan parhaista korinaluspelaajista aina Ioannis Bourousisista (Kreikka) Nikola Pekoviciin (Montenegro) ja Pero Anticiin (Makedonia).

Kotti rikkoi 200. pelatun miesten maaottelun haamurajan EM-kotikisakesänä 2017 ja ylsi vielä saman vuoden EM-kisoissa ja vuosien 2017-19 MM-karsinnoissa selkeästi ikämiesiässä useita kertoja kaksinumeroisille pisteluvuille. Tätä kirjoitettaessa Kotti on 225 maaottelullaan kaikkien aikojen pelattujen miesten maaotteluiden listan selkeä ykkönen.

Jamar Wilson

New Yorkin Bronxissa koripallokasvatuksensa saanut ”Jammu” sai ensikosketuksensa Suomeen silloisen tyttöystävänsä, sittemmin vaimonsa Lauran myötä Albanyn yliopistossa New Yorkissa. Koripalloammattilaisuus toi Jammun Suomeen ja Korisliigaa pelanneeseen Espoon Honkaan kaudeksi 2010-11. Loppu on historiaa.

Suomen luontoon, puhtauteen ja kauneuteen ihastunut Jammu läpäisi kansalaisuustestin vuonna 2014, sai seuraavana kesänä kutsun Susijengin vahvuuteen ja opetteli ensi töikseen Maamme-laulun sanat, jotka hän tulkitsi antaumuksella elokuussa 2015 pelaamansa ensimmäisen maaottelunsa yhteydessä.

Erityisesti Teemu Rannikon jäätyä Bilbaon MM-kisojen jälkeen väliaikaisesti pois Susijengin vahvuudesta nousi kokeneen kolmekymppisen Wilsonin osaaminen arvoon arvaamattomaan. Jammun pallonkäsittelytaito, räjähtävä lähtönopeus sekä kyky viimeistellä kori ruuhkasta ovat tuottaneet monta ikimuistoista hetkeä susifaneille.

Syystä tai toisesta Jammu syttyi vuosien aikana erityisesti otteluihin Ranskaa vastaan. Kukaan ei voisi unohtaa esimerkiksi hänen voittokoriaan Ranskasta Helsingin EM-kotikisoissa 2017 tai 29 pisteen energiapurkaustaan niin ikään Ranskaa vastaan MM-karsintaottelussa Espoo Metro Areenalla helmikuussa 2019.

Shawn Huff

Huff kohosi maajoukkuevahvuuteen urheilullisena laitahyökkääjänä, jonka vahvuuksia olivat erityisesti nopeus, ponnistusvoima ja luotettava heitto. Susijengin tarinan kannalta Huff kypsyi huippupelaajaksi täsmälleen oikeassa vaiheessa, kun joukkue tarvitsi kolmospaikalleen epäitsekästä, urheilullista ja älykästä duunaripelaajaa.

Neljä nousujohteista vuotta Valparaison yliopistossa Yhdysvalloista vaihtuivat pitkäksi ja ansiokkaaksi ammattilaisuraksi, jonka aikana Huff pääsi oikeuksiinsa erityisesti Saksan Bundesliigassa.

Susijengissä Huff on ollut ennen kaikkea ”glue guy” – kaveri, joka tekee täsmälleen sitä, jota vieressä olevat kaverit eniten tarvitsevat, on se sitten kommunikaatiota ja liikettä apupuolustuksessa, levypallopelaamista tai puolen matkan kääntyviä hyppyheittoja. Huffin periksiantamattomuus ja sosiaalinen äly takasivat hänelle myös kapteeninnauhan kesällä 2015.

Tätä nykyä uraa valtakunnanpolitiikassa hakeutuvan Huffin maajoukkueura tuli päätökseen symbolisimmassa mahdollisessa paikassa, historiallisissa syksyn 2022 EM-pudotuspeleissä Berliinissä, ikään kuin siltana kahden Susijengin sukupolven välillä.

Mikko Koivisto

Vantaan Pähkinärinteen kasvatti debytoi kotimaisessa divarissa teinipoikana, kunnes jätti koti-Vantaan taakseen ja suuntasi viideksi vuodeksi Yhdysvaltoihin kasvamaan korkoa high school- ja yliopistokentillä. UNC Greensboron riveissä vietetyt kaudet hioivat Koivistosta kansainvälisen tason kaukoheittäjän, jota kunnioittivat niin Mike ”Coach K” Krzyzewski kuin tuleva NBA-legenda Stephen Currykin.

Koivisto teki ensiesiintymisensä miesten maajoukkuepaidassa EM-karsintakesänä 2008 ja linkosi heti miesten maaotteludebyytissään 17 pistettä tuoretta EM-pronssimitalistia Liettuaa ja Sarunas Jasikeviciusta vastaan. Ottelu määritti Koiviston maajoukkueuran suunnan.

Koiviston täsmäase – maailmanluokan kolmen pisteen heitto – upposi käsittämättömin tarkkuuksin lähes viidentoista Susijengissä vietetyn vuoden aikana. Koivisto otti maajoukkueuransa aikana 414 kolmen pisteen heittoyritystä ja säkitti niistä 41%. Lisäksi Koivisto ansaitsi joukkuetovereidensa luottamuksen älypelaajana, joka tiesi aina, milloin syöttää, milloin heittää, milloin puhua ja minne asemoitua puolustuksessa.

Seurajoukkueurallaan Koivisto ehti kokea niin Turkin kuin Saksankin pääsarjat, mutta kunnostautui ennen kaikkea varsinaissuomalaisten joukkueiden mestaruuden takuumiehinä – Loimaa Bisonsissa 2012 ja 2013 sekä Salon Vilppaassa 2021.

Petteri Koponen

Sukupolvensa ja erään Suomi-koriksen aikakauden keulakuva; ihmelapsi ja teinisensaatio, josta kasvoi ”Kenraali”, Susijengin 2010-luvun superstara ja yksi suomalaisen koripallon ansioituneimmista pelaajista.

Koponen debytoi Susijengissä hädin tuskin 18 vuotta täytettyään ja otti joukkueen pelinrakentajan tontin haltuunsa vasta 20-vuotiaana. 2010-luvun arvokisaputken aikana Koponen otti Susijengin alfasuden valtikan Hanno Möttölältä ja Teemu Rannikolta ja ratkaisi lukemattomia pelejä jengin hyväksi taidollaan ja periksiantamattomuudellaan.

Vertaansa vailla oleva seurajoukkueura, joka alkoi mestaruusvuosilla Espoon Hongassa, eteni kesän 2007 NBA:n ykköskierroksen varauksen myötä neljäksi nousujohteiseksi vuodeksi Virtus Bolognassa ja sitä kautta BC Himkiin, jossa Koponen kohosi ikäluokkansa eurooppalaiseen eliittiin. Tarunhohtoinen ura jatkui vielä FC Barcelonassa, Bayern Münchenissa, Reggio Emiliassa sekä Helsinki Seagullsissa.

Miesten maajoukkueuran kaikkien aikojen historian neljänneksi ahkerin pistemies, joka ansaitsi maajoukkuevuosinaan Euroopan huippujen kunnioituksen aina Vassilis Spanoulisista Ricky Rubioon ja Milos Teodosiciin.

Matti Nuutinen

Kaarinalaisen Ura Basketin turkulaislähtöisen kasvatin Matti Nuutinen on nuoruudestaan asti ollut koripallokentällä kuin monitoimityökalu, joka on pystynyt puolustamaan kolmea pelipaikkaa, painimaan isoja vastaan ja jahtaamaan heittäjiä, upottamaan kulmakolmosen ja ratkaisemaan selkä koria kohti, unohtamatta vähintään pari kertaa vuodessa koittaneita korkeiden pisteiden iltoja.

Nuutisen pääsarjaura alkoi Kouvoissa jo 17-vuotiaana ja Korisliigan eliitti kutsui viimeistään vuosien 2012 ja 2013 Bisonsin kanssa juhlittujen Suomen mestaruuksien myötä. Samoihin aikoihin avautuivat myös Susijengin ovet. Nuutinen otti mukisematta Kimmo Muuriselta perityn duunarin roolin ja sai kuulla vuoden 2014 MM-kisojen Turkki-ottelussa kahdeksan tuhannen suomalaisfanin huutavan nimeään.

Vuodet Susijengissä toivat ”Masa Mäyrälle” kolmet arvokisat, kolmet arvokisakarsinnat ja tosifanien suosikin maineen duunarina, joka ottaa iskut, hakee mustelmat, dyykkaa irtopallojen perään ja on aina ensiksi nostamassa kaatunutta joukkuekaveria parketin pinnasta.

Maajoukkueuran kylkeen Nuutinen uurasti ammattilaisena Kreikassa, Espanjassa, Romaniassa ja Ranskassa, unohtamatta Bisonsin kanssa pelattuja pelejä VTB-liigassa.

Päivitetty

Henkilöt

, , , , ,

Kategoriat

, ,

Katso myös