23.12.2015 Ensi syksynä 70 vuotta täyttävä Raholan Pyrkivä ei voisi juhlavuodeltaan enempää toivoa kuin vuosikymmeniä unelmoidun monitoimihallin toteutumisen. Tamperelaisseuran unelmat ovat vuosien määrätietoisen ja sitkeän työn jälkeen käymässä toteen, sillä Tesomalle on parhaillaan rakenteilla kolmen täysmittaisen koripallokentän kokonaisuus. Tesoman uuden korispyhätön on määrä avautua ensi kesänä.
Tesomalle, Länsi-Tampereelle on nousemassa komea keskus, joka sisältää mm. kolmen täysmittaisen koripallokentän kokonaisuuden.
Arkkitehti Petri Kontukoski on suunnitelmien värityksissä huomioinut salin tulevan pääkäyttäjän, Raholan Pyrkivän, seuravärin.
Tesoman uuden hallin on määrä valmistua ensi kesäkuussa. Kuvassa hankkeen puuhamies ja valtuutettu Erkki Axen ihailee Skanskan rakentajien käden jälkeä. Kuvat: Raholan Pyrkivä.
Tesoman koululle rakennettiin 1980-luvulla sivurakennus liikuntatiloineen. Jo tuolloin suunnitelmissa oli täysmittainen koripallokenttä. Rakennustöiden alkaessa salin suunnitelmia leikattiin taloussyistä ja länsitamperelaiset saivat käyttöönsä hyvän liikuntasalin, mutta alimittaisen koripallokentän.
Harjoitustilojen puutteen rajoitettua Raholan Pyrkivän kehittymistä vuosia, tehtiin Tampereella kansalaisaloite uudesta hallista vuonna 2006 ja uudelleen vuonna 2008. Samanaikaisesti Tesoman yläkoulun rehtori Panu Pitkänen vei onnistuneesti läpi suunnitelmat koulun liikuntapainotteisuudesta.
Vuosia kaupungin budjetissa suunnitteluvarauksena kulkenut hanke nytkähti toden teolla eteenpäin vihdoin Tesoman yhtenäiskoulun rakentamissuunnitelman myötä, joka edellytti liikuntatilakapasiteetin lisäystä Tesoman alueella. Hallihankkeen toteutumista olivat mahdollistamassa Erkki Axenin vetämä kaupungin luottamushenkilöistä koottu ryhmä sekä Atanas Aleksovski ja Pekka Salmi, jotka ottivat Länsi-Tampereen ensimmäisen todellisen liikunta- ja kokoontumistilan prioriteettilistalleen.
Nyt Tesomalle on RaPy-perheen suureksi riemuksi rakenteilla monitoimihalli, joka kestää kansallisen vertailun. Halliin tulee poikittain kolme täysmittaista koripallokenttää, jolloin käytettävissä on noin 400 kiinteää katsojapaikkaa. Hallin pituussuunnassa olevaa pääkenttää käytettäessä siirtokatsomot laajenevat tarjoten katsomopaikan 850 hengelle. Tulevaisuudessa ilmastointitehoa lisäämällä ja päätyseinille siirtokatsomoita lisäämällä voidaan katsomokapasiteettia laajentaa vielä 400 istumapaikalla aina 1250 istumapaikkaan asti.
Tesoman tulevan hallin kaikki kolme kenttäosiota varustetaan modernilla tulostaulutekniikalla ja pääkentän tekniikkaan otetaan lisäksi mukaan iso videoskriini integroidulla kuvauslaitteistolla. Halliin rakentuu myös hienot voimailutilat, jossa on omat osastonsa painonnostolle ja aerobisille laitteille. Katsomon ylimmän penkkirivin taakse tulee pinnoitettu ns. juoksusuora alku- ja loppuverryttelyitä varten. Raholan Pyrkivälle on myös osoitettu hallista vuokrattavat toimistotilat.
Tesoman monitoimihallia tulee käyttämään useat tahot Länsi-Tampereella, mutta kaupungin liikuntatoimen ja Tampereen Pyrinnön kanssa on sovittu Raholan Pyrkivän toimintojen keskittämisestä halliin. Samalla vapautuu harjoitustilaa eri puolilta kaupunkia muiden tamperelaisseurojen käyttöön. Tampereen liikuntatoimi on laskenut Tesoman hallin kapasiteetista noin 75-80 % täyttyvän Raholan vuoroilla. Tampereella on vastaavaa keskittämistä tehty eri saleihin mm. Pyrinnön, Kalevan Lentopallon, Rantaperkiön Iskun ja Lamminpään Korven osalta.
Raholan Pyrkivä on Länsi-Tampereen suurin urheiluseura. Sen miehet ja naiset pelaavat jo I divisioonassa ja junioreita seuralla on noin 350 eli jokaisessa ikäryhmässä sekä tytöissä että pojissa. Tesoman uuden hallin myötä seura pääsee kehittämään edelleen toiminnan urheilullista laatua kohti valtakunnan kärkeä. Raholan Pyrkivän tavoitteena on myös kehittää yhteistyötä liikuntapainoteisen yhtenäiskoulun kanssa.
Tesoman hallin runko nousee vesikattoon vuodenvaihteessa, ja koko pyhätön on määrä valmistua ensi kesäkuussa.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Pitkän, 17 vuotta kestäneen päivätyön Uudenkaupungin Korihaissa tehnyt Tom Westerholm on valittu Suomen Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtajaksi. Westerholm, 39, aloittaa uudessa tehtävässään 1.9.2012.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikkoja pelikaudelle 2015-16. Maanantai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus sekä Koripalloliiton sarjalisenssiyksikkö myönsivät kymmenen sarjalisenssiä Korisliigaan, kahdeksan miesten Divisioona A:han, peräti 14 Divisioona B:hen ja yhdeksän sarjalisenssiä Naisten Korisliigaan sekä kymmenen naisten I divisioonaan. Samalla liittohallitus vahvisti pelikauden 2015-16 sarjaformaatit.
Lauantaina Suomen Koripalloliiton valmennuskeskuksessa Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt pelikaudelle 2015-16. Sääntöihin tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskivat viime aikoina koripallopiirejä puhuttaneita kilpailusääntöjen rangaistuspykäliä koskien edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista sekä pelaamisoikeuden laajentamista rinnakkaislisenssillä.
Suomen Koripalloliitto ottaa valtakunnallisissa sarjoissaan käyttöön valmentajien sarjakohtaiset koulutustasovaatimukset. Päätöksen myötä valmentajalta edellytetään kullakin sarjatasolla tietyn koulutustason suorittamista, jonka lisäksi saavutettua koulutustasoa pidetään täydennyskoulutuksella. Vaatimustason nosto koskee niin aikuisten kuin nuortenkin sarjoja.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Tulevalla kaudella miesten I divisioona A ja B sekä naisten I divisioona näkyvät SolidSportin alustalle rakennetussa Koristv-palvelussa. Kaikki divisioonien ottelut tuotetaan automaattikameroilla.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2023–24. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään tulevalla kaudella 64 joukkuetta.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2022–23. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään ennätykselliset 64 joukkuetta.
Aluehallintovirastot ovat tehneet tai ovat tekemässä päätöksiä koskien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämistä koronapandemian aikana. Tilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin aluehallintoviraston määräämiä rajoituksia ei tarvitse noudattaa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2021–22. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Suurin muutos nähdään miesten I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa, joiden joukkuemäärät kasvavat.
Mikael Aalto valittiin I divisioona A:n parhaaksi pelaajaksi, I divisioona B:n paras oli Eemi Luukkonen. Naisten I divisioonan Vuoden pelaajaksi valittiin Sanni Salonen. Mestaruutta juhlineen Salon Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi palkittiin Vuoden seurajohtajana.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on hyväksynyt aikuisten pääsarjaryhmän esitykset naisten Korisliigan, miesten I divisioona A ja B:n sekä naisten I divisioonan seurakokousten muutosehdotukset liittyen sarjasta putoamiseen.
Naisten Korisliigassa ja miesten sekä naisten divisioonissa pelataan otteluita kyseisenä ajanjaksona mutta ilman yleisöä.
Koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan 19.11.2020, että pääkaupunkiseutu on siirtynyt koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Korisliiga ja muut pääsarjat jatkuvat pienin muutoksin, Eteläisellä alueella aikuisten harrastetoiminnassa, senioreiden SM-sarjoissa ja Unified-sarjoissa sarjatoiminta keskeytetään loppuvuodeksi.
Suomen Koripalloliitto on päättänyt tarkentaa ohjeistusta kasvomaskin käytöstä ottelutapahtumissa koronapandemian aikana.
Korisliiga ja kaikki muut suomalaisen aikuiskoripallon pääsarjat siirtyvät Nelonen Median omistamaan Ruutuun monivuotisella sopimuksella.