9.5.2016 Tampereen Pyrintö on Korisliigan finaalisarjassa Kouvolan Kouvoja vastaan neljän ottelun jälkeen 3-1 –takamatkalla otteluvoitoissa. Ailahtelevasti esiintyneet tamperelaiset eivät ole onnistuneet näyttämään parasta osaamistaan kuin ajoittain, mutta Pyrinnön kapteeni Antero Lehto tietää, että joukkue pystyy paljon nähtyä parempaan.
Pyrinnön kapteeni Antero Lehto on paljosta vastuussa...
...tamperelaisten yrittäessä kaventaa ja lopulta tasoittaa...
....ja mahdollisesti voittaa finaalisarjan tulikuumia Kouvoja vastaan. Kuvat: Francois Perthuis, Erkki Hautaviita & Kai Kilappa
Tampereen Pyrintö haki Korisliigan finaalien kolmannessa ottelussa arvokkaan vierasvoiton Kouvolan Lumon Areenassa pelatusta ottelusta, kaventaen Kouvojen johdon ottelusarjassa 2-1 –lukemiin. Vain päivää myöhemmin Kouvot kuitenkin palautti johtoasemansa kahden voiton suuruiseksi, voittaen Hakametsän Jäähallissa pelatun neljännen ottelun vakuuttavasti lukemin 72-56.
- Alettiin keskittymään vääriin asioihin ja fokus karkasi omasta tekemisestä epäolennaisuuksiin, kertaa Pyrintö-kapteeni Antero Lehto.
- Hermokontrolli on näissä otteluissa todella tärkeässä osassa. Me emme oikein onnistuneet siinä ja ainakin niiltä osin usealla pelaajalla on ihan puhtaasti peiliin katsomisen paikka.
Yksi suurimmista ongelmakohdista Pyrinnön näkökulmasta on ollut Kouvojen vauhdikkaan hyökkäyksen pysäyttäminen, erityisesti kouvolalaisten jauhaessa palloskriinipeleillään Pyrinnön puolustukseen aukkoja. Itse palloskriini tilanteena johtaa harvoin koriin tai edes laadukkaaseen heittoon, mutta Kouvot saavat sen avulla puolustuksen juoksemaan rotaatioissa askeleen jäljessä vikkeliä ja ratkaisuvoimaisia takakentän pelaajiaan.
Lehto ja Pyrintö kuitenkin tietävät tämän. Pyrintö-kapteenin mukaan ratkaisu on enemmänkin yksilötasolla, kuin taktisissa muutoksissa puolustustapaan.
- Kolmannessa ottelussa onnistuimme hyvin hidastamaan Kouvoja ja pitämään heidän palloskriinipelinsä kurissa. Sitten taas eilen (sunnuntain 4. ottelu) he pääsivät niistä juuri niihin tilanteisiin mihin halusivat ja me juoksimme perässä, Lehto muistelee.
- Enemmän kyse on kuitenkin siitä, että pystymme henkilökohtaisella tasolla olemaan parempia. Eivät he tee mitään, mitä eivät olisi tehneet jo pidemmän aikaa, joten ei tässä ehkä ole kyse niinkään taktisten muutosten tekemisestä.
Kolmas ottelu Kouvolassa oli todellakin Pyrinnöltä vahva peli molemmissa päissä parkettia, mutta erityisesti puolustuksellisesti ottelu oli parasta Pyrintöä näissä finaaleissa. Puolustuksesta energiaa saaneet tamperelaiset pääsivät pysäytyksistään siirtymään kenttää totuttua vauhdikkaammin ja tehokkaammin, vieden sarjan kolmannen kamppailun nimiinsä lukemin 79-68.
Kolmannessa ottelussa kenties valtakunnan heittovoimaisin joukkue Kouvot kivitti pääasiassa haastetut kolmen pisteen heitot 29% tarkkuudella korirenkaan läpi. Kouvot ei päässyt totutulla tavalla hyökkäämään myöskään korirengasta kohti ja tätä kautta vapaaheittoviivalle, Pyrinnön vietyä vapaaheittoyritykset nimiinsä numeroin 26-13 ja pidettyä Kouvojen kahden pisteen heittojen prosentit maltillisissa 37% lukemissa.
- Kolmannessa ottelussa onnistuttiin levittämään puolustusta hyvin, myös palloskriinitilanteissa, eikä jouduttu auttamaan heittäjistä juurikaan, Lehto sanoo.
- Kouvojen pallonliike on meille myrkkyä jos joukkue pääsee hyökkäämään kuten se haluaa. Silloin joudumme juoksemaan rotaatioissa vähän perässä koko ajan ja useimmiten se johtaa kaverin kolmen pisteen heittoon, emmekä ole parhaissa mahdollisissa levypalloasemissa.
Pyrintö pelaa loput finaaliottelut ”ottelupallotilanteessa”. Kaksi voittoa finaalisarjan tasoittaakseen tarvitseva Pyrintö lähtee kaventamaan ottelusarjaa keskiviikkona Kouvolan Lumon Areenalle.
Mikäli tamperelaiset haluavat pitää sarjan vielä elossa, tarvitsee Pyrintö paljon sunnuntaita parempaa hyökkäyspelaamista. Kouvot onnistui ajoittain lähes jäädyttämään Pyrinnön pallon liikuttamisen hyökkäyspäässä, tamperelaisten tyytyessä liian helposti etsimään suotuisia matchup-tilanteita.
Paperilla idea on kenties toimiva, mutta Kouvojen atleettiset, riittävän ulottuvat ja taukoamatta liikkuvat pelaajat Ville Kaunistoa ja Thomas Gipsonia lukuun ottamatta vievät ajosaumat pois oikea-aikaisilla apupuolustuksillaan, eikä Kouvojen puolustuksen keskustaan ole asiaa hyökkäyksen ja pallon jo kertaalleen pysähdyttyä yhden pelaajan käsiin.
- Siinä on kyse varmasti molempien joukkueiden tekemisestä. Kouvot vaihtaa paljon palloskriinitilanteissa ja tulee syöttölinjoille myös hyvin, joka vaikeuttaa meidän hyökkäämistä, Lehto pyörittelee.
- Samalla meillä on pelaaminen mennyt myös liian helposti staattiseksi seisomiseksi ja 1vs1-pelaamiseksi. Nyt tässä mitataan kuinka kovia jätkiä ollaan.
Pyrinnön voittoon päättyneessä kolmannessa ottelussa tamperelaiset pääsivät siirtymään kenttää paremmin kuin kolmessa tappioon päättyneessä ottelussa, joka helpotti Pyrinnön hyökkäyspelaamista huomattavasti. Nopeissa ja puolinopeissa siirtymätilanteissa puolustava joukkue ei aina löydä sovittuja miehiään, jonka johdosta Pyrintö löysi helpommin selkeitä etutilanteita Kouvojen miesvartioinnista.
Kolmas ottelu oli Pyrinnön hyökkäykseltä kokonaisuudessaan myös kypsin ja kärsivällisin esiintyminen finaaleissa. Kouvojen ottaessa pois tamperelaisten ensimmäisen ”option” hyökkäyksessä, malttoi Pyrintö hakea palloa liikuttamalla seuraavan luontaisen vaihtoehdon hyökkäyksensä raamien sisällä, eikä pakottanut palloa haluamalleen pelaajalle paikkaan jossa hyökkääjällä ei kenties ollut enää toivottua etua.
- Meidän kannalta on hyvä juttu, että valmistautumisaikaa on taas kaksi päivää. Videolta löytyy virheitä mitä pitää korjata viime pelistä. Samalla sieltä löytyy myös niitä asioita joissa oltiin hyviä kolmannessa ottelussa joka voitettiin, Lehto heittää.
- Maltettiin liikuttaa palloa, pitää Kouvojen puolustus liikkeessä ja antaa niitä extrasyöttöjä jos kaveri on vielä paremmassa heittopaikassa kuin mitä itsellä on. Pitää palautella mieleen voiton tärkeimpiä pelillisiä tekijöitä ja muistella niitä asioita missä onnistuttiin.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.
Perinteikkään kotkalaisseuran KTP:n kasvatti Vili Nyman, 25, kuului oman ikäluokkansa juniorimaajoukkueen ehdottomiin kärkinimiin. Määrätietoinen harjoittelu auttoi Nymania tekemään läpimurtonsa Korisliigan kotimaiseen eliittiin 2022-23-kaudella ja nyt mies on palannut puolen vuosikymmenen jälkeen Suomi-paitaan Susijengi Rising Stars -leirityksessä.
KTP:n juniorimyllyn kasvatti Thomas Tumba, 22, on tunnettu koripallopiireissä yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista koripalloilijoista. Joensuussa vietetty ensimmäinen ammattilaiskausi toi mukanaan Suomen cupin mestaruuden, SM-pronssia ja Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnon. Susikesä 2023 on ”Masille” taas mahdollisuus ottaa yksi kehitysloikka.
Helsinki Seagulls näytti Korisliigan viidennen finaalin neljännen jakson alussa liitelevän vastustamattomasti kohti mestaruutta Kauhajoen IKH Areenalla, mutta Henri Kantosen johtama Karhu Basket tuli rinnalle ja nipisti voiton. Kantosen ja Karhu Basketin teema tiistain kuudenteen finaaliotteluun on selvä: iso ryöstö.
Susijengiä viimeiset kuusi vuotta edustanut Kataja Basketin pelinrakentaja Jamar Wilson, 37, saavutti syksyllä merkittävän rajapyykin valmistuttuaan urheilujohtamisen maisteriksi Southern New Hampshiren yliopistosta. Wilson keskittyy vielä täysillä koripallouraansa, mutta uskoo koulutuksen olevan apuna yhteisön auttamisessa pelivuosien jälkeen.
Sarjajohtaja Helsinki Seagulls on marssinut alkukaudella voitosta voittoon. Korisliigassa on nähty paljon uusia piristysruiskeita, mutta poikkeustilanne ja sen tuomat vaikutukset etenkin harrastustoimintaan vetävät Laakson mielen kuitenkin mietteliääksi.
Lahti Basketball pelasi ennen ottelutaukoa itsensä miesten Korisliigan neljännelle sijalle. Joukkueen kotimainen sentteri Henri Ventoniemi viettää uransa parasta kautta.
KTP-Basketin päävalmentaja Tomi Kaminen on sitä mieltä, että joukkueen suunta on ottelutauolla kääntynyt selkeästi ylöspäin. Loukkaantuneiden pelaajien paluu kokoonpanoon näkyy harjoituksissa uutena intona.