16.10.2017 FIBA:n ja Euroliigan välinen kädenvääntö Euroliiga-pelaajien edustusoikeudesta marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoissa on nostanut kahden merkittävän koripallotoimijan väliset kiistat otsikoihin myös Suomessa. Mutta mistä koko jupakassa on kysymys?
Teemu Rannikko pelasi Euroliiga-joukkue Olimpija Ljubljanassa kausilla 2005–2007.
Kädenvääntö juontaa juurensa vuosituhannen taitteeseen, jolloin Euroopan suuret koripalloseurat perustivat oma kattojärjestönsä ULEB:n (Union of European Leagues of Basketball) ja sen alaisuuteen Euroliigan toimintaa pyörittävän kaupallisen yhtiön ECA:n (Euroleague Commercial Assets).
Euroopan suurseurojen organisoituminen syntyi protestina FIBA Worldin passiivisuuteen kehittää Euroliigan markkinointia sekä seuroille epäedullisiin tv-sopimuksiin. Euroliigan aluevaltausta helpottivat FIBA:n 1990-luvun lopun merkittävät taloudelliset vaikeudet. FIBA pyristeli yhden kauden ajan vastaan omalla Suproliigallaan, joka jäi kuitenkin auttamattomasti altavastaajaksi Euroliigan rinnalla.
Väliaikaisen linnarauhan saavuttamiseksi vastaperustettu FIBA Eurooppa typistikin maajoukkuetoiminnan kokonaisuudessaan heinäkuun lopun ja syyskuun alun väliselle ajanjasolle. Aiemmin karsintaikkunoita oli ollut vuoden mittaan useampia niin, että seurajoukkuekausi katkesi kaksi tai kolme kertaa kauden aikana karsintaotteluiden vuoksi.
2000-luvun edetessä ULEB ja ECA kehittivät Euroliigaa omaksi brändikseen, joka vahvisti vähitellen jalansijaansa muiden palloilulajien eurooppalaisten huippusarjojen rinnalla. Syvimmästä lamastaan selvinneenä FIBA puolestaan käynnisti vuonna 2006 oman laajamittaisen organisaatiouudistuksensa vahvistaakseen asemiaan maailman johtavana koripallotoimijana sekä saadakseen vuosituhannen alussa menettämäänsä vaikutusvaltaa takaisin.
Turkin MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä FIBA Worldin maailmankokouksessa vuonna 2010 ilmoitti Euroliiga koko koripalloyhteisön hämmästykseksi pidemmän tähtäimen tavoitteekseen synnyttää Eurooppaan NBA:n veroinen ammattilaissarja. Tämä ”Euroopan NBA” toimisi suurseurojen yhteenliittymänä, eivätkä sen joukkueet välttämättä enää pelaisi kansallisten liittojen ja sitä kautta FIBA:n hallinnoimissa kansallisissa sarjoissa.
FIBA vastasi Euroliigan liikkeeseen syksyllä 2010 ilmoittamalla kasvattavansa EM-kisoihin osallistuvien joukkueiden määrää 16:sta 24:aan taatakseen lajin suosion leviämisen ”perinteisten” koripallomaiden ulkopuolelle. Seuraava liike nähtiin marraskuussa 2012, jolloin FIBA ilmoitti Kuala Lumpurin maailmankokouksensa jälkeen tuovansa vanhat maaotteluikkunat takaisin seurajoukkuekauden aikaiseen kilpailukalenteriin syksyllä 2017.
Vuonna 2014 FIBA:n jäsenmaat hyväksyivät yksimielisesti sääntömuutokset, jotka antoivat FIBA:lle oikeudet ohjeistaa entistä tarkemmin maakohtaisten lajiliittojen toimintaa. Tämän seurauksena myös FIBA Euroopan asema muuttui itsenäisestä eurooppalaisesta toimijasta FIBA Worldin alaiseksi yksiköksi.
Seuraavasta aluevaltauksestaan FIBA ilmoitti syksyllä 2015, jolloin se ilmoitti perustavansa Eurooppaan oman Mestarien Liigansa pyrkimyksenään palauttaa eurooppalaisten seurojen huippukoripallo oman sateenvarjonsa alle.
FIBA:n Mestarien Liigan perustaminen oli viimeinen pisara Euroliigalle, joka haastoi FIBA:n oikeuteen helmikuussa 2016. Siitä lähtien FIBA ja Euroliiga ovat kommunikoineet keskenään lähinnä juristien välityksellä eri oikeusasteissa.
FIBA:n ja Euroliigan välisessä arvovaltakiistassa kädenvääntö Euroliiga-pelaajien edustusoikeudesta marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoissa on vain viimeisin luku.
Elina Aarnisalo pääsee taistelemaan Belgian mestaruudesta, kun Kangoeroes Mechelen lunasti itselleen finaalipaikan. Saksassa ja Ruotsissa suomalaisten joukkueet käyvät kovaa taistelua välierissä.
Susijengin takamiehet osoittivat heittotaitojaan viikonlopun otteluissa. Sasu Salin kiitti vastuusta tehokkaasti auttaessaan Teneriffan voittoon Espanjassa, Ilari Seppälä paukutti 21 pistettä Ranskassa ja Ville Tahvanainen saman määrän Islannissa. Myös Aatu Kivimäki ylsi kaksinumeroisiin.
Mikael Jantunen oli yksi Paris Basketballin avainpelaajista, kun ranskalaisseura juhli perjantai-iltana EuroCupin voittoa. Jantusen mukaan joukkue osoitti kauden aikana ansaitsevansa mestaruuden.
Mikael Jantunen ja Tuomas Iisalo pääsivät tuulettamaan EuroCupin voittoa, kun Paris Basketball kaatoi finaalisarjassa Bourg-en-Bressen suoraan kahdessa ottelussa. Jantunen tehtaili finaalissa upeasti 15 pistettä.
Mikael Jantusen ja Tuomas Iisalon Paris Basketball otti ensimmäisen kiinnityksen EuroCupin mestaruuteen, kun se nappasi avausfinaalista voiton.
Elina Aarnisalon Kangoeroes Mechelelen eteni välieriin Belgiassa ja Sofia Pelanderin Norrköping teki saman Ruotsissa. Saksassa Keltern on voiton päässä finaalipaikasta.
Edon Maxhuni oli johdattamassa Le Portelia tärkeään voittoon joukkueen taistellessa pudotuspelipaikasta Ranskassa ja Mikael Jantunen oli niin ikään vahvassa iskussa Paris Basketballin voitossa.
Tuomas Iisalon, 41, nousukiito Euroopan koripallovalmentajien eliittiin jatkuu jatkumistaan. Paris Basketballin tuoreeltaan EuroCupin finaaleihin luotsannut loviisalaislähtöinen Iisalo on nimetty EuroCupin vuoden valmentajaksi. Viime kaudella Iisalo vei nimiinsä FIBA:n Mestareiden liigan vuoden valmentajan palkinnon.
Saksassa saatiin välierät vauhtiin ja Linda-Lotta Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Keltern aloitti vakuuttavasti. Ruotsissa Sofia Pelanderin Norrköping on voiton päässä välieristä.
Islannissa paketoitiin runkosarja ja Ville Tahvanaisen kausi jatkuu pudotuspelien merkeissä. Antti Kanervon osalta kausi tuli päätökseen.