Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara esitteli ylimääräisessä liittokokouksessa Koripalloliiton strategian vuosille 2019-2014. Strategia pohjautuu ajatteluun, että jokaisen korisperheen toimijan tulisi pyrkiä omassa toiminnassaan olemaan niin hyvä kuin mahdollista, ”Be as good as you can be”.
Lyhyen tähtäimen valintoina strategiassa nostettiin esille muun muassa osaamisen lisääminen ja jakaminen, seurojen ja koulujen yhteistyön lisääminen sekä seuratoiminnan nostaminen tekemisen keskiöön.
Pitemmälle, vuoteen 2024 tähtäävässä strategiassa tähdätään innostuneeseen ja osaavaan seuraverkostoon sekä 30 000 rekisteröityyn toimijaan korisperheessä. Pitemmän tähtäimen valintoihin kuuluvat muun muassa tyttö- ja naiskorikseen panostaminen, erilaisten korispolkujen – pelaajan, erotuomarin, valmentajan sekä seuratoimijan – arvostaminen sekä sellaisen tuotevalikon rakentaminen, mikä mahdollistaa korisperheeseen koukuttamisen.
Liittokokouksessa käytiin kannustavaa keskustelua myös kestävästä kehityksestä sekä vastuullisuudesta, joka päätettiin lisätä strategiaan.
Seurojen kokouksesta uusi liittokokous
Kokouksessa liittohallitus esitteli muutokset toimintasääntöihin, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Tavoitteena on lisätä seurojen edustusta liiton päätöksenteossa, yksinkertaistaa ja lisätä läpinäkyvyyttä liiton päätöksenteossa. Samalla uudistetaan tapaa, jolla seurojen näkemyksiä kartoitetaan liittokokousrytmin nopeutuessa.
– Puolitoista vuotta kestänyt historiallinen sääntöjen muutosprosessi on vihdoin saatu päätökseen ja voimme suunnata kohti 2020-lukua. Edellisestä muutoksesta on kulunut jo aivan liian pitkä aika. Kiitän sääntötyöryhmän jäseniä perusteellisesta työstä ja ylimääräistä liittokokousta intohimosta uudistaa suomalaista koripalloa, iloitsee Koripalloliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.
– Liittokokouksessa käyty vilkas keskustelu luo hyvän pohjan nyt hyväksyttyjen uusien sääntöjen liittokokouskäytännölle.
Olennaisimmat muutokset toimintasäännöissä ovat hallituksen kokoonpanon muuttuminen, liittovaltuuston ja liittokokouksen korvaava seurojen kokous, tilikauden muuttuminen sekä toiminnanjohtajan nimikkeen muuttuminen myös säännöissä toimitusjohtajaksi.
Uusien sääntöjen myötä hallituksen kokoonpanoa muokataan siten, että puheenjohtajan lisäksi hallitukseen nimitetään yhdeksän varsinaista ja kaksi varajäsentä, joista kukin valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että joka vuosi valitaan kolme varsinaista jäsentä sekä puheenjohtaja tai toinen varajäsenistä. Samassa tehtävässä voi olla enintään kolme toimikautta yhtäjaksoisesti.
Liittovaltuuston ja liittokokouksen korvaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva seurojen kokous, uusi liittokokous, jossa muun muassa strategia, toiminnan suunnittelu, talousarvio sekä toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään. Samalla tilikausi muutetaan uuden toimintavuoden mukaiseksi 1.7.–30.6.