19.3.2018 16:00 Koripalloliiton liittohallitus on hylännyt KTP-Basketin valituksen koskien 2. helmikuuta pelatun Korisliigaottelun KTP-Basket–BC Nokia lopputuloksen mitätöimistä. Uusintaottelu pelataan Kotkassa perjantaina 23.3.

Vastalauseen kohteena olevan ottelun loppuhetkillä pelikellossa on ollut toimintahäiriö, minkä vuoksi se ei ole lähtenyt käyntiin, kun peliaikaa on ollut jäljellä kaksi sekuntia. BC Nokia teki tilanteesta korin, jonka erotuomarit neuvottelun jälkeen hylkäsivät. Ottelu päättyi KTP-Basketin voittoon 88–86.
BC Nokia teki ottelusta vastalauseen, jonka Suomen Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö hyväksyi äänin 3-2. Näin ottelun lopputulos mitätöitiin ja ottelu määrättiin pelattavaksi uudelleen.
Tämän jälkeen KTP-Basket valitti sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksestä Koripalloliiton liittohallitukseen. Liittohallitus yhtyy sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen perusteluihin ja perustelee asiaa seuraavasti:
Sääntöjenvastainen menettely tilanteessa; onko ko. asiassa voitu tehdä vastalause
Sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksessä sääntöjen vastaisena menettelynä on pidetty sitä, että pelikello ei ole toiminut sääntöjen mukaisesti sekä sitä, että erotuomarit ovat päättäneet hylätä korin huolimatta siitä, että pallon on katsottu olleen korintekohetkeen saakka elossa. Päätöksessä ei siis ole katsottu ajanottajan menetelleen sääntöjenvastaisesti, vaan että pelikellon toimintahäiriön vuoksi pelikelloa ei ole voitu käyttää sääntöjen mukaisesti. Liittohallitus katsoo, että jo pelkästään pelikellon toimintahäiriö on johtanut sellaiseen kilpailusääntöjen mukaiseen menettelyyn, josta voidaan tehdä vastalause.
Tilanteet, joissa pelikello tai heittokello ei käynnisty syystä tai toisesta sääntöjenmukaisesti, ovat tavanomaisia ja vakiintuneena toimintatapana on, että tuolloin erotuomari arvioi kuluneen ajan. Koska sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen mukaisesti pallo on ollut elossa korin syntyessä, liittohallitus katsoo, etteivät erotuomarit ole voineet perustaa ratkaisuaan korin hylkäämisestä siihen, että heillä ei ole ollut varmuutta, syntyikö kori peliajalla. Koska pallo on ollut elossa korintekohetkeen saakka, myös peliajan on täytynyt kulua. Näin ollen kysymyksessä ei ole ollut tältä osin virallisten pelisääntöjen mukainen tilanne. Liittohallitus katsoo näin ollen, että vastalause on tehty kilpailusääntöjen vastaisesta menettelystä.
Sääntöjenvastaisen menettelyn vaikutus ottelun lopputulokseen; onko sääntöjen vastainen toiminta vaikuttanut olennaisesti ottelun lopputulokseen
Kilpailusääntöjen mukaan erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai sarjamääräysten vastaisesta menettelystä tehty vastalause voidaan hyväksyä vain, jos väitetty sääntöjen vastainen tapahtuma on olennaisesti vaikuttanut ottelun lopputulokseen.
Sinällään on totta, että jokaisen sääntöjen vastaisesti hylätyn pelitilannekorin vaikutus lopputulokseen on kahden tai kolmen pisteen verran. Sääntö- ja kurinpitoyksikön aikaisemmassa ratkaisukäytännössä (päätös 16.3.2017) on todettu, että sääntöjenvastaista tapahtumaa tulee tarkastella aritmeettisen vaikutuksen lisäksi sen ajankohdan ja sen jälkeisten ottelutapahtumien valossa sen arvioimiseksi, onko tapahtuma ollut olennainen vai ei.
Liittohallitus katsoo sääntö- ja kurinpitoyksikön tavoin, että sääntöjenvastaisten menettelyiden ajoittuminen 2,0 sekuntia tai vähemmän ennen ottelun loppua tilanteen ollessa 88-86, sääntöjenvastaiset menettelyt ovat olennaisesti vaikuttaneet ottelun lopputulokseen.
Lopuksi on arvioitava sen tosiseikan vaikutusta, että BC Nokia on saanut hylätyn korin jälkeen uuden mahdollisuuden korintekoon. Liittohallitus yhtyy sääntö- ja kurinpitoyksikön näkemykseen, että BC Nokian taktiset mahdollisuudet tuon yrityksen tekemiseen ovat merkittävästi rajoittuneet. Näin ollen BC Nokian saama uusi mahdollisuus korintekoon ei muuta arviota sääntöjen vastaisen tapahtuman olennaisuutta arvioitaessa.
Toukokuussa seurahistorian toista Suomen mestaruutta juhlinut Salon Vilpas osallistuu tulevalla kaudella Mestarien liigan karsintoihin.
Viime vuosina mm. kaksi Slovakian mestaruutta voittanut ja Saksan Bundesliigaa pelannut Aatu Kivimäki, 186 cm ja 29 vuotta, palaa Suomeen ja Korisliigaan. Susijengin vahvuuteen kuuluva karkkilalaislähtöinen Kivimäki on solminut kolmivuotisen sopimuksen Korisliigan kestomenestyjä Karhu Basketin kanssa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjalisenssit pelikaudelle 2026–2027. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä. Keski-Suomi palaa liigakartalle, kun Kipinä Basket nähdään Korisliigassa tulevalla kaudella. Kaikkiaan koriksen pääsarjoissa nähdään tulevalla kaudella ennätykselliset 65 joukkuetta.
Tuore Suomen mestari Salon Vilpas on kiinnittänyt viime vuosina sarjan ehdottomiin kärkipelaajiin kuuluneen Mikael Aallon 1+1-mallisella sopimuksella.
Samu Adler pelasi alkukauden kuntoutumisestaan huolimatta loistavan loppukauden, voitti mestaruuden ja valittiin sekä finaalien parhaaksi pelaajaksi että Vuoden pelaajaksi. Syksyllä hän aloittaa NCAA-pelit Butlerin yliopistossa.
Helsinki Seagulls on tehnyt kolmen vuoden mittaisen pelaajasopimuksen joukkuetta menestyksekkäästi kausina 2021-25 edustaneen Lassi Nikkarisen kanssa. 29-vuotias pelintekijä valittiin Seagullsin mestaruuteen päättyneellä kaudella Korisliigan vuoden pelaajaksi ja vuoden puolustuspelaajaksi 2024-25.
Koriskauden 2025–26 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Salon Vilppaan Samu Adler ja Tampereen Pyrinnön Annika Aarrejoki.
Samu Adler säväytti kentällä huikein tilastoin, kun Salon Vilpas kaatoi Kataja Basketin kevään 2026 Korisliiga-finaalien seitsemännessä ottelussa.
Kataja Basket otti välttämättömän voiton kotikentällään ja tasoitti finaalit 3–3:een.
Salon Vilpas on noussut miesten Korisliiga-finaaleissa 0–2-tappioasemasta 3–2-johtoon.