3.5.2011 14:44 Joensuun Katajan seuraikoni Petri Virtanen, 30, on viiden vuoden tauon jälkeen jälleen tilanteessa, jossa vain yksi voitto erottaa hänet Suomen mestaruudesta. Kiihkeän finaalisarjan aikana hallitsevan mestarin Tampereen Pyrinnön kotikentällään kahdesti kukistanut Kataja on keskiviikkona kauden suurimman haasteensa edessä, kun sen on voitettava vieraissa Pyrintö, joka on hävinnyt kotonaan vain kahdesti.
Meneillään oleva finaalisarja on ollut Katajalta vertaansa vailla oleva työnäyte. Vaikka harva uskoi Katajan pystyvän haastavan huippukuntoista Pyrintöä, ovat joensuulaiset onnistuneet tekemään viisikkopuolustuksellaan tamperelaisten puolen kentän hyökkäyspelistä hankalaa. Neljännessä ottelussa Kataja onnistui jopa siinä, missä yksikään joukkue ei ole kunnolla Pyrintöä vastaan onnistunut koko kauden aikana: juoksemaan nopeita hyökkäyksiä Pyrinnön selustaan.
- Pyrintö pystyi kolmessa ensimmäisessä ottelussa juoksemaan muutaman puoli-ilmaisen nopean, mutta maanantaina pidimme todella hyvin huolta pallosta, jolloin Pyrintö ei päässyt iskemään nopealla. Kun he joutuvat pelaamaan viidellä viittä vastaan, olemme todella vahvoilla, ja eilisessä matsissa onnistuimme jopa juoksemaan Pyrinnön päätyyn muutaman hyvän kupin, Virtanen miettii.
Katajan itseluottamus on kasvanut silminnähden kevään edetessä. Runkosarjan aikana Katajan peli yskähteli etenkin vieraskentällä ja pudotuspeleissä sekä Virtanen että Juha Sten ovat joutuneet viettämään rutkasti aikaa sairastuvalla, mutta se ei ole hidastanut joukkueen menoa. Erityisesti Virtanen näyttää nauttivan yhteispelistä Jason Conleyn kanssa: pelitoverit lukevat toistensa liikkeitä niin hyvin, että heidän välillään voisi kuvitella olevan telepaattinen yhteys.
- Jasonin pelinrakentajan kyvyt antavat aika paljon lisäoptioita hyökkäykseemme, kun olemme samaan aikaan kentällä. Sillä ei ole väliä, kumpi tuo pallon ylös tai kumpi komentaa setit. Jason on loistava päättämään ajonsa syöttöihin ja pystyy sekä heittämään syötöstä että luomaan oman tilansa, Virtanen kehuu joukkuetoveriaan.
Virtanen teloi reittään KTP:ta vastaan pelatun välieräsarjan ensimmäisessä osaottelussa, mutta kuten koripalloyleisö on ehtinyt huomata, finaalien edetessä Virtanen on ollut entisessä iskussa.
- KTP-sarjan jälkeen oli melkein viikko taukoa, joten saimme kuntoutettua reiden ihan entiselleen. Kahden viikon pelaamattomuus näkyi finaalisarjan alussa hetkittäin, mutta koko ajan pelituntuma on ollut parempi.
Vaikka Virtanen on 11 kautta kestäneen pääsarjauransa aikana ehtinyt edustaa Katajan lisäksi kasvattajaseuraansa Säynätsalon Rientoa, BC Jyväskylää, Porvoon Tarmoa, Lappeenrannan NMKY:a, ruotsalaista Solna Vikingsiä ja virolaista A. Le Coqia, 183-senttinen maajoukkueveteraani on Sami Lehtorannan lisäksi Joensuun Katajan ehdoton keulakuva. Virtanen ja Kataja ovat kuluneen viiden vuoden aikana päätyneet kahdesti SM-hopealle ja kerran SM-pronssille, ja mahdollisuus tuoda seurahistorian ensimmäinen SM-kulta Joensuuhun kutkuttaa mielessä.
- Viime yönä uni tuli kahdesta eteenpäin, joten kyllähän finaalit pyörivät koko ajan mielessä. Sitä miettii, mitä kaikkea voimme tehdä paremmin, mutta onneksi kotona odottaa pikkuveijari, joka pitää huolen siitä, että isi saa hetkeksi ajatukset pois koriksesta, hymyilee Virtanen viitaten esikoispoikaansa, joka juhlii pian yksivuotissyntymäpäiviään.
Keväällä 2006 Kataja hävisi finaaleissa Lappeenrannan NMKY:lle voitoin 2-3 ja kaksi vuotta sitten Namika Lahdelle suoraan 0-3. Virtanen kuitenkin uskoo, että tämän hetken Joensuun Kataja on se joukkue, jolla on parhaat mahdollisuudet tuoda Pantteri-patsas Pohjois-Karjalaan.
- Me olemme yhtenäisempi nippu kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Jos joukkuepelaamista ajatellaan, amerikkalaispelaajien valiintamme ovat menneet täysin nappiin ja olemme pystyneet parantamaan joukkueena koko ajan.
Virtanen tiedostaa, että keskiviikon haaste on suuri. Pyrintö on voittanut viimeisestä 48 ottelustaan 43 ja hävinnyt kotikentällään Pyynikillä tällä kaudella vain kahdesti: syyskuun lopussa Kauhajoen Karhulle ja helmikuussa Uudenkaupungin Korihaille. Katajalla on kuitenkin hyviä muistoja vierasvoittamisesta: joukkue kukisti tammikuussa Suomen cupin finaalissa ToPon Töölön Kisahallissa.
- Cupin finaalissa tulimme kaukaa takaa voittoon ja se on antanut itseluottamusta isoihin vieraspeleihin. Runkosarjan aikana puhuimme Tampereella pelatessamme, että tämä on se paikka, josta meidän on haettava voitto, jos tahdomme juhlia mestaruutta, ja juuri niin kävi. Tämä on sellainen mahdollisuus, että koripalloilija ei voisi pyytää enempää.
Neljännessä osaottelussa Katajan joukkuepelaaminen oli runsaan 30 minuutin ajan ehjää, mutta Pyrintö onnistui kuitenkin nousemaan 19 pisteen takaa mestaruuden tuntumaan. Virtasen mukaan kaikki on kuitenkin hallinnassa, ja joensuulaisten pelistä löytyy vielä paljon parantamisen varaa viidenteen finaaliin.
- Viisikkopuolustus on saatu jo kohdilleen, ja keskiviikkona tärkeintä on saada ihan jokainen hyökkäys organisoitua ylösheitosta alkaen. Kun saamme juostua setit loppuun, yleensä pystymme saamaan hyvän heiton ilmoille. Maanantaina passivoiduimme jostain syystä, mutta keskiviikkona siihen ei ole varaa.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.
Jo vuosien ajan Susijengin tulevaisuuden runkopelaajaksi uumoiltu Mustapha Amzil, 24, teki odotetun maajoukkuedebyyttinsä viime kesänä ja loisti avainroolissa joulukuussa, kun Susijengi kaatoi kotonaan Ranskan. Talven MM-karsintaikkunan alkaessa Amzil kertoo olevansa valmis mihin tahansa rooliin pitkällä matkalla kohti Qatarin MM-parketteja.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Korisliigan kärkijoukkue Salon Vilpasta määrätietoisesti kohti pudotuspelikevättä johtava Samu Adler, 18 vuotta, on toipunut marraskuisen jalkaoperaationsa jäljiltä aikataulussa. Tänään alkavassa maajoukkueikkunassa Adler kertoo tavoitteekseen osoittaa Susijengille arvonsa ja potentiaalinsa ja kilpailla paikasta MM-karsintarotaatiossa.
Helmi Tulonen on pelannut ammattilaisena Euroopan kentillä jo vuodesta 2018 lähtien, mutta joutui vasta tällä kaudella ensimmäisen kerran vaihtamaan joukkuettaan kesken kauden. Slovakialaisseura Slavia Banska Bystricaan helmikuun alussa siirtynyt Tulonen myöntää alkukauteen mahtuneen käänteitä.
Sasu Salin sai kaappiinsa uuden pokaalin, kun Estudiantes juhli Copa Españjan voittoa. Kokeneelle Susijengi-kipparille pokaalit ovat alkaneet iän myötä maistua entistä paremmalle.
Anniina Äijänen vaihtoi tammikuussa seuraa, kun hän siirtyi Espanjan pääsarjan Esteponasta Italian Serie A2:n San Salvatoreen. Äijäsen alkukauteen mahtui haasteita, mutta hän katsoo positiivisin mielin eteenpäin.