3.5.2011 14:44 Joensuun Katajan seuraikoni Petri Virtanen, 30, on viiden vuoden tauon jälkeen jälleen tilanteessa, jossa vain yksi voitto erottaa hänet Suomen mestaruudesta. Kiihkeän finaalisarjan aikana hallitsevan mestarin Tampereen Pyrinnön kotikentällään kahdesti kukistanut Kataja on keskiviikkona kauden suurimman haasteensa edessä, kun sen on voitettava vieraissa Pyrintö, joka on hävinnyt kotonaan vain kahdesti.
Meneillään oleva finaalisarja on ollut Katajalta vertaansa vailla oleva työnäyte. Vaikka harva uskoi Katajan pystyvän haastavan huippukuntoista Pyrintöä, ovat joensuulaiset onnistuneet tekemään viisikkopuolustuksellaan tamperelaisten puolen kentän hyökkäyspelistä hankalaa. Neljännessä ottelussa Kataja onnistui jopa siinä, missä yksikään joukkue ei ole kunnolla Pyrintöä vastaan onnistunut koko kauden aikana: juoksemaan nopeita hyökkäyksiä Pyrinnön selustaan.
- Pyrintö pystyi kolmessa ensimmäisessä ottelussa juoksemaan muutaman puoli-ilmaisen nopean, mutta maanantaina pidimme todella hyvin huolta pallosta, jolloin Pyrintö ei päässyt iskemään nopealla. Kun he joutuvat pelaamaan viidellä viittä vastaan, olemme todella vahvoilla, ja eilisessä matsissa onnistuimme jopa juoksemaan Pyrinnön päätyyn muutaman hyvän kupin, Virtanen miettii.
Katajan itseluottamus on kasvanut silminnähden kevään edetessä. Runkosarjan aikana Katajan peli yskähteli etenkin vieraskentällä ja pudotuspeleissä sekä Virtanen että Juha Sten ovat joutuneet viettämään rutkasti aikaa sairastuvalla, mutta se ei ole hidastanut joukkueen menoa. Erityisesti Virtanen näyttää nauttivan yhteispelistä Jason Conleyn kanssa: pelitoverit lukevat toistensa liikkeitä niin hyvin, että heidän välillään voisi kuvitella olevan telepaattinen yhteys.
- Jasonin pelinrakentajan kyvyt antavat aika paljon lisäoptioita hyökkäykseemme, kun olemme samaan aikaan kentällä. Sillä ei ole väliä, kumpi tuo pallon ylös tai kumpi komentaa setit. Jason on loistava päättämään ajonsa syöttöihin ja pystyy sekä heittämään syötöstä että luomaan oman tilansa, Virtanen kehuu joukkuetoveriaan.
Virtanen teloi reittään KTP:ta vastaan pelatun välieräsarjan ensimmäisessä osaottelussa, mutta kuten koripalloyleisö on ehtinyt huomata, finaalien edetessä Virtanen on ollut entisessä iskussa.
- KTP-sarjan jälkeen oli melkein viikko taukoa, joten saimme kuntoutettua reiden ihan entiselleen. Kahden viikon pelaamattomuus näkyi finaalisarjan alussa hetkittäin, mutta koko ajan pelituntuma on ollut parempi.
Vaikka Virtanen on 11 kautta kestäneen pääsarjauransa aikana ehtinyt edustaa Katajan lisäksi kasvattajaseuraansa Säynätsalon Rientoa, BC Jyväskylää, Porvoon Tarmoa, Lappeenrannan NMKY:a, ruotsalaista Solna Vikingsiä ja virolaista A. Le Coqia, 183-senttinen maajoukkueveteraani on Sami Lehtorannan lisäksi Joensuun Katajan ehdoton keulakuva. Virtanen ja Kataja ovat kuluneen viiden vuoden aikana päätyneet kahdesti SM-hopealle ja kerran SM-pronssille, ja mahdollisuus tuoda seurahistorian ensimmäinen SM-kulta Joensuuhun kutkuttaa mielessä.
- Viime yönä uni tuli kahdesta eteenpäin, joten kyllähän finaalit pyörivät koko ajan mielessä. Sitä miettii, mitä kaikkea voimme tehdä paremmin, mutta onneksi kotona odottaa pikkuveijari, joka pitää huolen siitä, että isi saa hetkeksi ajatukset pois koriksesta, hymyilee Virtanen viitaten esikoispoikaansa, joka juhlii pian yksivuotissyntymäpäiviään.
Keväällä 2006 Kataja hävisi finaaleissa Lappeenrannan NMKY:lle voitoin 2-3 ja kaksi vuotta sitten Namika Lahdelle suoraan 0-3. Virtanen kuitenkin uskoo, että tämän hetken Joensuun Kataja on se joukkue, jolla on parhaat mahdollisuudet tuoda Pantteri-patsas Pohjois-Karjalaan.
- Me olemme yhtenäisempi nippu kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Jos joukkuepelaamista ajatellaan, amerikkalaispelaajien valiintamme ovat menneet täysin nappiin ja olemme pystyneet parantamaan joukkueena koko ajan.
Virtanen tiedostaa, että keskiviikon haaste on suuri. Pyrintö on voittanut viimeisestä 48 ottelustaan 43 ja hävinnyt kotikentällään Pyynikillä tällä kaudella vain kahdesti: syyskuun lopussa Kauhajoen Karhulle ja helmikuussa Uudenkaupungin Korihaille. Katajalla on kuitenkin hyviä muistoja vierasvoittamisesta: joukkue kukisti tammikuussa Suomen cupin finaalissa ToPon Töölön Kisahallissa.
- Cupin finaalissa tulimme kaukaa takaa voittoon ja se on antanut itseluottamusta isoihin vieraspeleihin. Runkosarjan aikana puhuimme Tampereella pelatessamme, että tämä on se paikka, josta meidän on haettava voitto, jos tahdomme juhlia mestaruutta, ja juuri niin kävi. Tämä on sellainen mahdollisuus, että koripalloilija ei voisi pyytää enempää.
Neljännessä osaottelussa Katajan joukkuepelaaminen oli runsaan 30 minuutin ajan ehjää, mutta Pyrintö onnistui kuitenkin nousemaan 19 pisteen takaa mestaruuden tuntumaan. Virtasen mukaan kaikki on kuitenkin hallinnassa, ja joensuulaisten pelistä löytyy vielä paljon parantamisen varaa viidenteen finaaliin.
- Viisikkopuolustus on saatu jo kohdilleen, ja keskiviikkona tärkeintä on saada ihan jokainen hyökkäys organisoitua ylösheitosta alkaen. Kun saamme juostua setit loppuun, yleensä pystymme saamaan hyvän heiton ilmoille. Maanantaina passivoiduimme jostain syystä, mutta keskiviikkona siihen ei ole varaa.
Lilli Onnela otti tällä kaudella ensimmäisen askeleensa ulkomaille, kun hän siirtyi italialaisseura Faenzaan. Onnela on päässyt heti joukkueeseen ja maahan hyvin sisään ja ottanut ison roolin.
Tänään perjantaina MM-karsintaurakkansa aloittavasta Susijengistä ylivoimaisesti eniten kokemusta illan vastustajasta on toista kauttaan Unkarin pääsarjaa pelaavalla Ilari Seppälällä. Unkarissa kovia teholukemia taiteileva Seppälä kertoo vakuuttuneensa paikallisten pelaajien taitotasosta ja pelikovuudesta.
Elias Valtonen, 26, paistatteli kirkkaimmissa parrasvaloissa syyskuun EM-pudotuspeleissä täysonnistumisillaan Serbiaa ja Georgiaa vastaan. Ikimuistoisen EM-kisakesän jälkeen Susijengi valmistautuu pitkään MM-karsintarupeamaan ja Valtonen muistuttaa, että viime vuosien kehitysaskelista huolimatta töitä on tehtävä hartiavoimin arvokisaputken jatkamiseksi.
Vielä viidentoista maajoukkuevuoden jälkeenkin susikapteeni Sasu Salin, 34, syttyy saadessaan pukea Suomi-paidan ylleen. Pronssiotteluun päättyneiden EM-kotikisojen jälkeen Susijengin ikäpresidentin seuraava tehtävä on luotsata nuori ja nälkäinen laumansa kohti Qatarin kesän 2027 MM-kisakenttiä.
Perjantaina Beogradska Arenan pätsissä tarjottiin suomalaisittain harvinaista herkkua, kun kentällä nähtiin samanaikaisesti kaksi Susijengin pelaajaa Miikka Muurisen Partizanin isännöidessä Mikael Jantusen Fenerbahcea. Jantunen pääsi ottelun jälkeen paukuttelemaan henkseleitään voiton kunniaksi.
Edon Maxhuni palasi vaiherikkaan viime kauden jälkeen täksi kaudeksi takaisin Ranskaan tehdessään sopimuksen Gravelines-Dunkerquen kanssa. Maxhuni on ollut alkukaudesta joukkueensa ehdottomia avainpelaajia.
Alexander Madsen teki päätöksen uudesta seurastaan EM-kisojen jälkeen suostuttuaan kreikkalaisseura Karditsan sopimustarjoukseen. Madsen on kauden edetessä ottanut isompaa roolia joukkueessa ja lähtee hyvässä vireessä tuleviin MM-karsintoihin.
Sara Bejedi siirtyi kesällä kovaan Turkin liigaan Botasin joukkueeseen ja on ottanut heti ison roolin joukkueessa. Bejedi odottaa innolla myös ensi viikolla alkavia EM-karsintoja.
Kymmenen Espanjan ACB-kauden jälkeen Sasu Salin pelaa ensimmäistä kauttaan kakkostason Estudiantesissa. Uuden sarjatason lisäksi Salin on saanut totuttautua suurkaupungin sykkeeseen.
Lotta-Maj Lahtinen pelaa jo kolmatta kauttaan Espanjan kovassa LF Endesassa. Täksi kaudeksi hän siirtyi Araskin joukkueeseen ja on aloittanut kauden erinomaisesti.