Lokakuun pelaaja Jeremiah Wood rakastaa elämäänsä Loimaalla ja kehuu nuorten biisonien asennetta ja tunteenpaloa – ”Harjoituksemme ovat kuin taistelukenttä!”

27.11.2024 12:11 Bisons Loimaan Jeremiah Wood valittiin Korisliigan Kuukauden pelaajaksi lokakuulta 2024. 39-vuotiaan sentterin seura on parhaillaan sarjataulukon kolmantena ja tilastorivi tavanomaiseen tapaan huima, mutta hän ei koskaan halua lopettaa kehittymistä pelaajan eikä ihmisenä.

Jeremiah Wood on usein ollut miesten Korisliigan hurjimpia tilastonikkareita. Triplatuplat eivät ole hänelle alkuunkaan vieras harrastus, ja tällä kaudella monipuolinen sentteri on tilastoinut keskiarvoikseen toistaiseksi 20,4 pistettä, yhdeksän levypalloa, kuusi koriin johtavaa syöttöä, 1,6 riistoa ja 1,3 torjuntaa. Edesottamukset toivat hänelle lokakuun 2024 osalta Korisliigan Kuukauden pelaajan palkinnon; silloin rivit näyttivät 19/8,7/5,0, ja hänet mitattiin sarjan tehokkaimmaksi pelaajaksi.

Wood luonnollisesti siirtää kunnian saavutuksesta eteenpäin joukkuetovereilleen ja päävalmentaja Konsta Mastomäelle, jota veteraanisentteri kehuu nuoresta iästä huolimatta kypsäksi ja viisaaksi mieheksi, joka osaa pitää joukkueen koossa ja yllä toimivan strategian.

– Meillä on vahva pelisuunnitelma ja lahjakkaita yksilöitä, mutta oleellista on se, että meillä on joukkue täynnä sotureita. Harjoituksemme ovat kuin taistelukenttä, koska kaikki yrittävät voittaa niin kovaa, ettei meitä ulkopuolelta katsoen uskoisi joukkuetovereiksi, Wood kehuu.

Woodin saavutukset eivät ole pelkkiä yksilösaavutuksia. Hänen tällä kaudella edustamansa Bisons Loimaa on muokannut ilmettään melkoisesti. Vasta vuonna 2021 takaisin Korisliigaan noussut ja siitä asti pelimerkkejään etsinyt loimaalaisseura on tähän mennessä kautta kohonnut sarjataulukon kolmanneksi, ja kolmesta tappio-ottelusta kaksi on päättynyt alle viiden pisteen marginaalilla.

Tämänhetkisessä sijoituksessa Wood näkee kaksi puolta, mutta ne ovat molemmat hyviä:

– Kolmas sija on täydellinen paikka olla, koska se tarkoittaa, että pelaamme hyvin, mutta meillä on yhä kehittymistä tehtävänä. Niin pitääkin olla, sillä uskokaa pois, kukaan ei halua pelata parasta koripalloaan loka–marraskuussa. Sitä vaihetta tarvitaan keväällä.

Nykyisestä työskentely- ja elinympäristöstään yhdysvaltalaispelaaja ei löydä moitteen sanaa.

– Täällä on hauskaa, koska meillä on uskollinen yleisö, ja aivan sama, minne menee, näkee aina tuttuja. Kävin sitten punttisalilla tai Prismassa, vastaani tulee joukkuekavereita ja koripallotuttuja. Nautin suuresti tästä rauhallisuudesta ja paikallisesta hengestä.

Unohtamatta tietenkään erästä varsin tärkeää käytännön yksityiskohtaa.

– Rakastan syömistä. Se on yksi elämäni intohimoista, joita odotan päiväni aikana eniten, joten olen iloinen, että Loimaalta löytää näin laadukkaita lounasravintoloita, Wood hymyilee.

Jeremiah Wood on tunnistettava ja monille inspiroiva hahmo. Eikä ihme, sillä pelitaitojensa lisäksi hän kertoo hiovansa elämässään kaikkia muitakin mahdollisia taitoja eikä koskaan halua lakata kehittymästä ihmisenä.

– Ei saa koskaan tulla sellaiseen elämänvaiheeseen, jossa kokee, että osaa hommat. Olen mitä olen, mutta harjoittelen silti yhä sellaisella palolla kuin yrittäisin vasta pyrkiä joukkueeseen. Joka päivä luen, meditoin ja yritän oppia jotakin uutta.

Hän on tullut nopeasti tunnetuksi mitä omaperäisimmistä ja hilpeimmistä lausunnoistaan haastatteluissa mutta myös ainutlaatuisista liikkeistä kentällä. Vaikka häneltä peittäisi kasvot, on mahdotonta ajatella, että olisi yhtäkään Korisliiga-fania, joka ei tunnista hänen uniikkia työntöheittoaan tai mielenkiintoista vapaaheittorutiinia.

Asioiden tullessa puheeksi Wood alkaa välittömästi nauraa ja kertoo:

– Minne ikinä olen mennytkin, oli se missä vaiheessa uraani tahansa, hook-heitolleni on naurettu aina! Kun pelaajat näkevät sen ensimmäisen kerran, he sanovat, että hei, tee tuo uudelleen. Minä puolestani vastaan, että totta kai teen, sillä heiton tarkkuus on 90 prosenttia! Se on toimiva liike juuri siksi, että se tulee tavallaan tutkan alta. Kehitin sen jo nuorena ja pyrin hiomaan sen täydelliseksi, koska olen mieluummin vain muutaman taidon mestari kuin kaikkien alojen kisälli.

Ikää miehellä on jo komeat 39 vuotta, ja pelikokemusta on kertynyt kotimaa Yhdysvaltojen lisäksi pitkin Eurooppaa ja Etelä-Amerikkaa, mutta kun Woodia erehtyy kutsumaan harvinaisen iäkkääksi urheilijaksi, hänellä on vastaus heti valmiina:

– Sanokaa se keholleni, sillä pelaaminen tuntuu edelleen huikealta! Toki ihminen vanhenee fyysisesti ja loukkaantumisia sattuu, mutta henkeni on huipussaan – paljon kehittyneempi kuin se oli nuorena. Hengellä kilpailut voitetaan eikä keholla.

Hän mainitseekin ajattelevansa, että spirit – paremman käännöksen puutteessa henki – on hänen mielestään aliarvostettu osa-alue urheilussa.

– Liian monet valmentajat ja kykyjenetsijät tuijottavat pelkkiä fyysisiä kykyjä, koska on vaikeampaa mitata asennetta ja tahtoa. Mutta se on virhe. Jos pelaajalta puuttuu henki, hänestä ei voi tulla mitään. Ja juuri tämän takia nautin Bisonsissa pelaamisesta. Nämä nuoret kaverit tulevat kentälle sellaisella sielulla, jota voin kunnioittaa. En ole kertaakaan joutunut katumaan päätöstäni pelata täällä vaan rakastan joka hetkeä.

---

Korisliiga palaa maaottelutauolta 29.11. Bisons ja Jeremiah Wood pelaavat seuraavan kerran 4. joulukuuta, kun se matkaa Uuteenkaupunkiin Korihaiden vieraaksi.