Koripallon alumnitoiminnan käynnistävä kiertue Turussa, Tampereella ja Helsingissä

Suomalaiselle koripallolle alumniverkoston osaaminen ja asiantuntemus ovat tärkeitä resursseja, joka voi hyödyttää niin lajin kokonaisvaltaista kehittymistä kuin esim. pelaajien ammattimaisten harjoitusmahdollisuuksien paranemista ja työelämävalmennuksen saamista peliuran ohessa. Alumnitoiminta mahdollistaa myös alumnien tehokkaamman verkottumisen keskenään. Alumnitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun antaa lajille takaisin omaa panostaan.

Koripallomuseon näyttely Malmilla joudutaan sulkemaan

Finnish Basketball Hall of Fame avasi elokuussa 2016 näyttelyn Malmilla yhteistyökumppanin, Korispisteen, tarjoamiin tiloihin. Nyt yhteistyötaho tarvitsee museon käyttämän tilan omaan liiketoimintaan, joten näyttely suljetaan viimeistään kesäkuussa 2018.

Finnish Basketball Hall of Fame sai merkittävän tukijan Amerin Kulttuurisäätiöstä

Amerin Kulttuurisäätiö on myöntänyt Finnish Basketball Hall of Fame - Koripallomuseolle 10000 €:n vuotuisen tuen neljäksi vuodeksi (2018-2021). Tarkoituksena tuen avulla on luoda toiminnasta yhä yhteisöllisempää ja osallistavampaa digitaalisuuden, alumniuden sekä Kohtaamisia-tapahtumien jatkon myötä.

Talouden, teknologian ja urheilun ilmiöitä -seminaari Salossa 27.3.

Finnish Basketball Hall of Fame ja Salon Vilpas järjestävät ilmiöitä eri näkökulmista käsittelevän seminaarin Salo IOT Campuksella 27.3. klo 12.15-16.15. Seminaarin avulla verkotetaan ihmisiä yhteen ja tuetaan goodwill-hengessä molempia toimijoita.

Digitaalisen Koripallomuseon avoin ideariihi 28.11. Helsingissä

Koripallomuseo pyrkii ajattelemaan museomaailmaa uudella tavalla, seinättömästikin. Työryhmä on pohtinut millainen digitaalinen Koripallomuseo voisi olla. Miten museo voisi olla entistä vaikuttavampi ja tavoittavampi, tukien upeasti kehittynyttä lajikulttuuriakin. Vielä ollaan starttivaiheessa…

31.10.2017 Koripallomuseo

Koripallomuseotyöstä Koripalloliiton ansiomerkki

Finnish Basketball Hall of Fame - Koripallomuseon toiminnasta vastaava Jari Toivonen on saanut Koripalloliiton pronssisen ansiomerkin työstään suomalaisen koripalloilun hyväksi.

11.10.2017 Maaottelu

EM-kilpailut 1977 ja tie sinne Suomen karsintojen kautta

Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.

7.10.2017 EM-kilpailut

EM-kisat 1967 (osa 9): Suomi-Israel

Belgia-pelin jälkeen Suomen joukkue matkasi siis Tampereelle, jossa vastassa oli yhden välipäivän jälkeen Israel. Yhä edelleen puhutti Olavi Ahosen ulosajo mutta sävy oli jo hiukan muuttumassa. Alettiin ymmärtää, että koripallosäännöt ovat vaikeat lajia ymmärtäville, mutta ensi kertaa peliä seuraavalle yksityiskohtien oivaltaminen oli mahdotonta.

5.10.2017 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967 (osa 8): Suomi-Belgia

Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.

4.10.2017 11:20 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967: Suomi-Jugoslavia (osa 7)

Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Katsomoväkivalta ja riehuminen olivat aika lailla uutta, eikä eturintamassa ole hyvä olla. Vaan kaikkeen Suomessakin pystytään, jos sikseen tulee. Mitä siis oikein tapahtui?

30.9.2017 14:00 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967: Suomi-Puola (osa 4)

Peli päivässä, ei kuitenkaan sentään kaksi parhaassa, mutta kolmas peli kolmeen päivään joka tapauksessa, kun Suomen vastustajaksi lauantai-iltana asettui Puola.

28.9.2017 08:00 EM-kilpailut

Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella: Osat 1 & 2.

Vuoden 1967 EM-kisat saatiin järjestää oivalliseen aikaan, olihan takana hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.

Koripallomuseossa syntymäpäivät 22.9. – uutuutena esillä ToPo ja HKT

Finnish Basketball Hall of Fame - Koripallomuseo avasi uuden näyttelyn Malmilla, Helsingissä, elokuussa 2016. Näyttelysisältöä uudistetaan hiukan ja juhlitaan 1-vuotissyntymäpäiväjuhlaa perjantaina 22.9. koko päivän.

5.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: Jatkopelit varmistivat Suomelle historiallisen sijoituksen

Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.

4.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: 1967 EM-kisojen alkusarjan pelit tarjoilivat voitonhuumaa, kirveleviä tappioita ja riehuvia katsojia

Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.

Näytä lisää uutisia

Finnish Basketball Hall of Fame

Koripallomuseo täynnä tarinoita!

Finnish Basketball Hall of Fame on kunnianosoitus kaikille suomalaisessa koripalloilussa mukana oleville ja olleille. Keskeistä on yhteisölähtöisyys ja halu tuottaa lisäarvoa kanssamme toimiville yhteisöille ja henkilöille.

Kokonaisuus jakautuu kolmeen osa-alueseen:
1. Museo- ja näyttelytoiminta
2. Kunniagalleria
3. Alumnitoiminta

Sosiaalinen media

Onnittelut kollegalle @RanKalle ! https://t.co/hYMEeqmO2O

Hall of Fame-legenda Mikko Koskinen s.21.7.1949. -Kasvattajaseura @YnniKoripallo 138 miesten maaottelua,1029 pistettä.Kaksinkertainen PM-mestari1978 & 1980. EM-kisoissa 1977 Belgiassa. -Kolmesti Suomen mestari, SM-sarjassa 500 ottelua,9745 pist. https://t.co/y5z9R69FHa https://t.co/iFqH4JmKVs

Hall of Fame-legenda Mikko Koskinen, s. 21.7.1949. Pituus: 190 cm. Kasvattajaseura: Oulun NMKY. - 138 miesten maaottelua, joissa 1029 pistettä. Kaksinkertainen Pohjoismaiden mestari, 1978 ja -80. EM-kisoissa 1977 Belgiassa. - Kolminkertainen Suomen mestari, SM-sarjassa 500 ottelua, joissa 9745 pistettä. Yhden ottelun ennätys SM-sarjassa 50 pistettä. Kaksi Suomen cupin voittoa. - Kotimaiset pääsarjaseurat HNMKY, TuNMKY ja Pyrintö. - Asuu nykyisin USA:ssa, Floridassa, ja on suomenkielisen lehden Amerikan Uutiset päätoimittaja.

Toistaako historia itseään ToPon seteissä? Ehjää ei kannata korjata, on Coach Dettmann todennut. https://t.co/uJFFbJaI0e

RT @Koripallomuseo: Hall of Fame-legenda Larry Pounds (s.15.7.1953) 14 kautta SM-sarjaa,482 ottelua,12754 pistettä. Neljä Suomen mestaruutt…

Hall of Fame-legenda Larry Pounds (Syntynyt 15.7.1953) - 14 kautta SM-sarjaa, 482 ottelua, 12754 pistettä. Pelannut SM-sarjassa 1974-1997 välillä. Pelasi KTP:ssä, ja kaksi ottelua Forssan Alussa (kausi 1996-1997). - Neljä Suomen mestaruutta. neljä hopeaa, 1 pronssi. Seitsemän Suomen cupin voittoa. - Viitenä kautena SM-sarjan korikuningas. - Päävalmentajana SM-sarjassa, miehissä (KTP) ja naisissa (PeKa). - Valittu useissa äänestyksissä kaikkien aikojen amerikkalaispelaajaksi Suomessa. - Pelasi urallaan USA:n jälkeen mm. Filippiineillä ja Meksikossa. - Golden State Warriorsin varaus 1975. Kuvat: KySa arkisto

@WesterholmTom @basketfinland Valitettavasti tieto ei ole nyt saatavilla, sillä kuvakokoelma toisaalla ja viestintäosasto toisaalla.

Hall of Fame-legenda Larry Pounds (s.15.7.1953) 14 kautta SM-sarjaa,482 ottelua,12754 pistettä. Neljä Suomen mestaruutta. neljä hopeaa,1 pronssi. Seitsemän Cupin voittoa. 5 kautena SM-sarjan korikuningas. Päävalmentajana SM-sarjassa. Golden State Warriorsin varaus 1975. https://t.co/jFI150qRS3

Syntymäpäiväonnittelut Hall of Fame-legenda Larry Pounds! Syntynyt 15.7.1953. Pituus: 203 cm. Kasvattajaseura: Washingtonin yliopisto. Useissa äänestyksissä kaikkien aikojen amerikkalaispelaaja Suomessa. https://t.co/yQ87figFob @basketfinland #respect https://t.co/uP2FSDJ5zx

Hall of Fame-legenda Larry Pounds, syntynyt 15.7.1953. Pituus: 203 cm. Kasvattajaseura: Washingtonin yliopisto. Useissa äänestyksissä kaikkien aikojen amerikkalaispelaaja Suomessa.

1952 Helsingin olympialaisissa alkoi tällä päivämäärällä karsintaotteluohjelma. #koripallo https://t.co/cQ9rSGhmUV

1952 Helsingin olympialaisissa alkoi tällä päivämäärällä karsintaotteluohjelma.

RT @NBA_Coaches: Tim Grgurich, a basketball lifer who is widely credited with being at the forefront of player development in the NBA, is t…

Ranskan Koripallomuseo ja Ranska-Kroatia kohtaaminen.

Äänekosken Huiman joukkue 1940-1950 taitteessa.

Valmentaja Kallu Tuominen ja maajoukkueen kapteeni Raimo Lindholm keskustelevat 1957 taktillisista kysymyksistä Järvenpäässä valmennusleirin aikana.

Hall of Fame-legenda Anssi Rauramo (s.8.7.1952): - SM-sarjassa 576 ottelua, joissa 10622 pistettä, neljä mestaruutta. - 151 maaottelua, joissa 1379 pistettä. Koripallouran alku: "Koulun valinnan voi sanoa ratkaisseen myös lajivalintani siirryttyäni kansakoulusta Munkkiniemen Yhteiskouluun, joka oli Suomen johtava koriskoulu. Oppikouluun mentiin silloin 11-vuotiaana ja olenkin aloittanut sen ikäisenä koripallon. Olin tähän asti harrastanut jalkapalloa, yleisurheilua ja uintia. Koulun traditio oli hyvin voimakas koripallossa. Koulu oli ylpeä joukkueestaan. Koulun toinen liikunnanopettaja Pubi Nohynek oli hyvässä ja pahassa todellinen lajifanaatikko. Joukkueen pelaajat olivat suuria idoleita. Minulle tultiin yhtenä päivänä sanomaan, että ToPo:n harjoitukset on sinä päivänä tiettyyn aikaan ja sinne on tultava. Siitä alkoi sitten taival ToPo:ssa. KiPo oli alkuvaiheessa toinen seura joka toimi alueella. Molemmat olivat hyviä junioriseuroja ja ToPo:n ja KiPo:n seurojen yhdistyessä voitimmekin sekä B, että A-nuorten Suomen mestaruudet melko selkeästi. Koulun joukkueeseen pääsin vasta lukion toiseksi viimeisellä luokalla. En ollut mitenkään erityisen hyvä junioripelaaja. Minulla ei ole yhtään nuorten maaotteluakaan pelattuna. Koris oli kuitenkin minun juttuni. Se oli minulle pitkän aikaa melkein ainoa syy tallustella päivittäin kouluun. Koulun joukkue harjoitteli lähes joka päivä koulun jälkeen. Uran yksi kulmakivi, josta on vähän puhuttu, on se, että harjoittelin periaatteessa viisi tuntia päivässä viimeisenä kouluvuotena. Ensin harjoitteli koulun joukkue, sitten ToPo:n A-juniorit ja lopuksi ToPo:n miesten joukkue. Sen jälkeen kaikki tapahtuikin nopeasti. Olin 19-vuotiaana miesten maajoukkueessa pelaamatta juniorimaaotteluja, ja olinkin maajoukkueessa aika pitkään. Olen pohtinut, että onko niin, että ylivalmennamme junioreita silloin, kun juniorit eivät vielä ole siihen valmiita. Pelasin kuitenkin itse monipuolisesti eri lajeja 15-vuotiaaksi asti. Rupesin treenaamaan korista tosissani vasta, kun fyysiset edellytykset olivat valmiit harjoittelemaan kovaa. Olenkin joskus sanonut seminaarissa, että alle 10-vuotiaita ei pitäisi päästää urheiluseuroihin lainkaan. Kehityin vasta 16-17-vuotiaana pelaajana fyysisesti. Vuonna 1970 nousin ainoana pelaajana miesten joukkueeseen A-juniori-ikäryhmästämme. Juniorivalmentajamme oli sitä mieltä, että junnujoukkue olisi pitänyt pitää kokonaisuudessaan yhdessä. En koskaan unohda sitä hetkeä Palokunnan kentällä, kun valmentaja kysyi, kiinnostaisiko paikka miesten joukkueessa. Aina oli ollut suuri haaveeni pelata Jorma Pilkevaaran viitoittamalla tiellä ToPo:n miesten joukkueessa. Valmentajista Nohinek on opettanut minulle perustaidot ja Matti Airas on opettanut, mitä tarkoittaa kun pelataan koripalloa, eli taktiikan ja filosofian ajatusmaailmoineen. Koripallon perusfilosofia ei ole loppujen lopuksi kovin monimutkaista. Se on vaikeaa, jos se on vaikeaa, mutta itselleni se oli helppoa. Pitää tietää missä on peliväline ja pelikaverit, sekä ymmärtää mitä pelikaverit ajattelevat. Pitkin uraa minulla oli onni pelata useiden pelikavereiden kanssa, joiden peliymmärrys oli korkealla."

1961 Jugoslavia / Belgrad: Raimo Lindholm, Timo Lampen, Seppo Kuusela, Raimo Vartia, Arvo Jantunen, Uolevi Manninen, Rauno Ailus, Pertti Laanti, Martti Liimo, Kari Liimo, Toni Bärlund, Lauri Nurma. Valmentaja: Kalevi Tuominen

HNMKY - vuoden 1956 junioreiden Suomen mestari. Ratkaisevaa osaa joukkueen työskentelyssä esittivät Oksava, Suhonen ja Aalto. Pyrinnön (2.) pelaaja-aines on erinomainen, pituutta on junioriyhdistelmäksi aivan tarpeeksi, mutta henk.koht. tekniikassa on vielä kehittämisen varaa. Parviainen ja Laitala olleet epätasaisesta yhdistelmästä tehokkaimmat. KTP (3.) puolusti mestaruuttaan, mutta Bärlundin tilalle ei keskushyökkääjäksi ollut asettaa yhtä tehokasta miestä. Silti kuului Toikka joukkueen parhaimmistoon.

Radiokaupunki Lahti mestaruussarjaan 60v sitten.