Koripallon alumnitoiminnan käynnistävä kiertue Turussa, Tampereella ja Helsingissä

Suomalaiselle koripallolle alumniverkoston osaaminen ja asiantuntemus ovat tärkeitä resursseja, joka voi hyödyttää niin lajin kokonaisvaltaista kehittymistä kuin esim. pelaajien ammattimaisten harjoitusmahdollisuuksien paranemista ja työelämävalmennuksen saamista peliuran ohessa. Alumnitoiminta mahdollistaa myös alumnien tehokkaamman verkottumisen keskenään. Alumnitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun antaa lajille takaisin omaa panostaan.

Koripallomuseon näyttely Malmilla joudutaan sulkemaan

Finnish Basketball Hall of Fame avasi elokuussa 2016 näyttelyn Malmilla yhteistyökumppanin, Korispisteen, tarjoamiin tiloihin. Nyt yhteistyötaho tarvitsee museon käyttämän tilan omaan liiketoimintaan, joten näyttely suljetaan viimeistään kesäkuussa 2018.

Finnish Basketball Hall of Fame sai merkittävän tukijan Amerin Kulttuurisäätiöstä

Amerin Kulttuurisäätiö on myöntänyt Finnish Basketball Hall of Fame - Koripallomuseolle 10000 €:n vuotuisen tuen neljäksi vuodeksi (2018-2021). Tarkoituksena tuen avulla on luoda toiminnasta yhä yhteisöllisempää ja osallistavampaa digitaalisuuden, alumniuden sekä Kohtaamisia-tapahtumien jatkon myötä.

Talouden, teknologian ja urheilun ilmiöitä -seminaari Salossa 27.3.

Finnish Basketball Hall of Fame ja Salon Vilpas järjestävät ilmiöitä eri näkökulmista käsittelevän seminaarin Salo IOT Campuksella 27.3. klo 12.15-16.15. Seminaarin avulla verkotetaan ihmisiä yhteen ja tuetaan goodwill-hengessä molempia toimijoita.

Digitaalisen Koripallomuseon avoin ideariihi 28.11. Helsingissä

Koripallomuseo pyrkii ajattelemaan museomaailmaa uudella tavalla, seinättömästikin. Työryhmä on pohtinut millainen digitaalinen Koripallomuseo voisi olla. Miten museo voisi olla entistä vaikuttavampi ja tavoittavampi, tukien upeasti kehittynyttä lajikulttuuriakin. Vielä ollaan starttivaiheessa…

31.10.2017 Koripallomuseo

Koripallomuseotyöstä Koripalloliiton ansiomerkki

Finnish Basketball Hall of Fame - Koripallomuseon toiminnasta vastaava Jari Toivonen on saanut Koripalloliiton pronssisen ansiomerkin työstään suomalaisen koripalloilun hyväksi.

11.10.2017 Maaottelu

EM-kilpailut 1977 ja tie sinne Suomen karsintojen kautta

Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.

7.10.2017 EM-kilpailut

EM-kisat 1967 (osa 9): Suomi-Israel

Belgia-pelin jälkeen Suomen joukkue matkasi siis Tampereelle, jossa vastassa oli yhden välipäivän jälkeen Israel. Yhä edelleen puhutti Olavi Ahosen ulosajo mutta sävy oli jo hiukan muuttumassa. Alettiin ymmärtää, että koripallosäännöt ovat vaikeat lajia ymmärtäville, mutta ensi kertaa peliä seuraavalle yksityiskohtien oivaltaminen oli mahdotonta.

5.10.2017 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967 (osa 8): Suomi-Belgia

Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.

4.10.2017 11:20 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967: Suomi-Jugoslavia (osa 7)

Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Katsomoväkivalta ja riehuminen olivat aika lailla uutta, eikä eturintamassa ole hyvä olla. Vaan kaikkeen Suomessakin pystytään, jos sikseen tulee. Mitä siis oikein tapahtui?

30.9.2017 14:00 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967: Suomi-Puola (osa 4)

Peli päivässä, ei kuitenkaan sentään kaksi parhaassa, mutta kolmas peli kolmeen päivään joka tapauksessa, kun Suomen vastustajaksi lauantai-iltana asettui Puola.

28.9.2017 08:00 EM-kilpailut

Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella: Osat 1 & 2.

Vuoden 1967 EM-kisat saatiin järjestää oivalliseen aikaan, olihan takana hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.

Koripallomuseossa syntymäpäivät 22.9. – uutuutena esillä ToPo ja HKT

Finnish Basketball Hall of Fame - Koripallomuseo avasi uuden näyttelyn Malmilla, Helsingissä, elokuussa 2016. Näyttelysisältöä uudistetaan hiukan ja juhlitaan 1-vuotissyntymäpäiväjuhlaa perjantaina 22.9. koko päivän.

Näytä lisää uutisia

Finnish Basketball Hall of Fame

Koripallomuseo täynnä tarinoita!

Finnish Basketball Hall of Fame on kunnianosoitus kaikille suomalaisessa koripalloilussa mukana oleville ja olleille. Keskeistä on yhteisölähtöisyys ja halu tuottaa lisäarvoa kanssamme toimiville yhteisöille ja henkilöille.

Kokonaisuus jakautuu kolmeen osa-alueseen:
1. Museo- ja näyttelytoiminta
2. Kunniagalleria
3. Alumnitoiminta

Sosiaalinen media

@Jalonen @jhaltia Voi poimia rusinat pullasta! Vilkaista Taistelevat metsot ja lähteä viinilasille tai kurkata matsin loppuhetket oluttuopin kera. 😁

@jhaltia @Jalonen Mutta tuo ei ole kaikki. Museokortti on vienyt mm. raksamiehet piipahtelemaan Savonlinnassa museoissa. Alentaa se taatusti ison potentiaalisen joukon kynnystä poiketa museossa/matsissa, jos on "jo maksettu". Toki museossa voi poiketa ohikulkumatkalla, matsipaikalle ei sattumalta.

RT @Jalonen: @jhaltia Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot ovat kasvaneet 56 prosenttia ja kävijämäärät 35 prosenttia korttijärjestelmä…

@Jalonen @jhaltia Entä paikallisella tasolla? Näitä viikonlopputempauksiahan yli lajirajojen on tehty jonkin verran. Missä menisi raja paikallisen ja laajemman yhteistyön välillä, jolloin ei enää toimi? https://t.co/Ux3zamC5AG

Onko kyse museokortin tuottamasta ilmiöstä vai onko Suomessa arvostus kulttuuriperintöä kohtaan räjähtänyt kasvuun? "Suomalaismuseot vetävät nyt väkeä ennätystahtiin. Kävijämäärät kasvavat ja kävijäennätykset ovat menneet rikki useassa museossa." https://t.co/Ux3zamC5AG

Ottelutallenne Korihait-Porvoo keväällä 2005. Kimmo Vyyryläisen vhs-videokokoelmasta, joka digitoitu arkistoaineistoksi.

Miksi jääkiekosta on tullut Suomessa niin suosittu? Historiantutkijat @RanKalle @KanervaJP @jouko_kokkonen vastaavat. Erityisesti kuntapäättäjien lobbaamisessa laji on onnistunut erityisen hyvin. https://t.co/WuzdhKDg7y

RT @SamiHeikkiniemi: Mietittävää myös #lentopallo väelle koripallon esimerkistä. Olisiko seurojen kokouksessa ideaa? #lentis #lentopallo ht…

Ylim.liittokokous:"Olennaisimmat muutokset toimintasäännöissä ovat hallituksen kokoonpanon muuttuminen, liittovaltuuston ja liittokokouksen korvaava seurojen kokous, tilikauden muuttuminen sekä toiminnanjohtajan nimikkeen muuttuminen myös säännöissä toimitusjohtajaksi."

Ylim.liittokokous:"Liittokokouksessa käytiin kannustavaa keskustelua myös kestävästä kehityksestä sekä vastuullisuudesta, joka päätettiin lisätä strategiaan." https://t.co/QIfcL6Ou3u

Ylim.liittokokous:"vuoteen 2024 tähtäävässä strategiassa tähdätään innostuneeseen ja osaavaan seuraverkostoon sekä 30 000 rekisteröityyn toimijaan korisperheessä." https://t.co/QIfcL6Ou3u

RT @Koripallomuseo: Mitä YLE ajattelee strategisesti yhteiskuntavastuusta? Miten se näkyy käytännössä? Jouko Jokinen (YLE:n päätoimittaja)…

EM-kisat 2013 Suomi-Espanja. "Kynsin hampain paikasta EM-puolivälierissä pelannut Suomen Susijengi ei antanut mitään ilmaiseksi hallitsevalle Euroopan mestarille Espanjalle EM-jatkosarjan ottelussa. Tulikuuman kolmoskäden Ljubljanan Stozice Areenalle tuoneen José Calderónin johdattama Espanja karkasi kuitenkin Suomelta neljännellä jaksolla omille teilleen ja tyylitteli voiton pistein 82–56 (42–30)."

Henkilöaikakaudet NBA:ssa liigan suosiota nostaen vuosikymmenten aikana pienestä valtavaksi: George Mikan Wilt & Russ Bird & Magic Michael Jordan https://t.co/8xAfdAJn5J #NBAfi

Mitä YLE ajattelee strategisesti yhteiskuntavastuusta? Miten se näkyy käytännössä? Jouko Jokinen (YLE:n päätoimittaja) puhumassa 30.11. Yhteiskuntavastuu-seminaarissamme Espoon Otaniemessä (A Grid, kasvuyritysten keskittymä). https://t.co/yhIjRag9iF @Yleisradio @EspooEsbo https://t.co/1ctMI8sYDg

Lappeenrannan Koripalloilijat 1958.

Yhteiskuntavastuu-seminaari 30.11. startataan viime aikoina paljon huomiota herättäneen matejuoman maistatuksella. Tämä voimajuoma on teetä terveellisempää ja kahvia piristävämpää. Se sisältää paljon antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita. https://t.co/3g4bU0dgbJ https://t.co/mlMAe962jm

Markkanen ykköshenkilöbrändiksi Suomessa? "21-v. Markkanen ei ole suulain tai huomionhakuisin, mutta vaikuttaa silti Patrik Laineen tavoin hyvin luonnolliselta median edessä. Hyväkäytöksisyyskään ei ole enää pahe. Kyllä Lauri Markkanen on suomalaisen urheilusomen tulevaisuus." https://t.co/2lOCUdpA80

Mestarivalmentaja Pieti Poikola suihkussa kauden 2009-2010 päätteeksi. Poikola on toiminut seitsemänä kautena päävalmentajana Korisliigassa voittoprosentilla 66% (356 ottelua joista 235 voittoa). Lisäksi nuo seitsemän kautta ovat sisältäneet kolme mestaruutta ja valintaa vuoden valmentajaksi. Poikola on estradilla Yhteiskuntavastuu-seminaarissamme Espoossa 30.11. aiheenaan: Yksilön vastuu joukkueelle, joukkueen vastuu yksilölle? -Käsitteistössä löytyvät turva ja luottamus, kuten uskallus epäonnistua ja omien kykyjen tunnistaminen. -Esitykseen liittyy Susijengi vs Venäjä ottelun joukkuescoutti: Miten Venäjän avainpelaajia halutaan puolustaa ja mitä Suomi haluaa Venäjältä ottaa joukkueena pois? Seminaarin ohjelma: https://www.basket.fi/hall-of-fame/seminaarit/30.11/ohjelma/

Pekka 'Pomo' Litmasen taival koripallon parissa Pekka Litmanen työskenteli Koripalloliitossa 40 vuotta. "En minä määräile, minä annan vain direktiivejä ja - niitä on noudatettava", voisi olla hänen mottonsa. (Teksti on lainattu Liikunnan ja Urheilun maailma-julkaisusta 06/05.) Pekka Litmanen laski päiväkahvilla johtajakauttaan: "23 budjettia, kahdeksan eri puheenjohtajaa." 24. budjetin valmistelusta hän jo siirtyi sivuun, kun uudet ihmiset ottivat valmisteluvastuun. Hän perehdytti ja valmisteli pöytää uudelle hyvälle tulijalle. Pekka Litmanen nojautui pöytäseurueessa eteenpäin ja lausui muille matkaeväiksi viisaita sanoja: "Järjestötyön johdosta ja muista vastuutehtävistä pitäisi voida poistua kunniakkaasti, eikä kaulukset pystyssä, kuten liian usein tapahtuu." Iltajuhlassa tätä juhlaa varten koottu - Jukka Pekkala Grand Slam -liittojohtajien kuoro lauloi kollegalleen. Sitä ennen Pekka Litmanen oli tässä järjestämässään henkilökohtaisessa kansalaistoiminnan juhlassa "riisunut itsensä alasti" - hän lauloi vaimonsa säestäessä ja yli satapäisen juhlayleisön kannustaessa. Pekalle lasin nostaneet ystävät ja työtoverit murehtivat jo, että työyhteisö muuttuu auttamatta värittömäksi, persoonattomaksi ja epäilemättä myös - hiljaisemmaksi. Yhteisössä tullaan kaipaamaan Pekkaa. Juhlassa hänet istutettiin vuosia palvelleeseen työtuoliin, mutta nyt piinapenkkiin: kuuntelemaan. Koripalloliiton entisen puheenjohtajan, filosofian tohtori Keijo K. Kulhan kirjoittaman puheen hänelle esitti tuttu radioääni: Jouko Vuolle. Kuuntele Tässä miehessä asuu harvinainen monilahjakkuus: toiminnanjohtajan, koulutuspäällikön, valmennuspäällikön ja päätoimittajan lisäksi löytyy miehestämme vielä mainonnan copy writer, ohjaaja, näyttelijä, laulaja, sanoittaja, muusikko, runoilija, puuseppä ja stand up -koomikko, mutta varsinaisesti - kuten hän itse sanoo - ”opettaja kaikilla ikälisillä”. Lappeenrantalaisen perheen ainoasta pojasta tuli opettaja mutta myös koripallomies ja urheiluvaikuttaja, meidän opettajamme, Pomo. Pekka harjoitteli Lappeenrannassa kaupungin poikien kanssa salaa Lyseon ulkokentällä. Siellä oli kori, muttei koriverkkoja ja sielläkin piti pelätä sitä kirottua talkkaria. Mutta siellä koripallokipinä syttyi. Kaupungin kuululla linnoitusalueella taas syttyi toinen kipinä: Pekka yhytti Raijan. Seurasivat kihlat, kirkko ja neljä lasta. Pikkukaupunki kutsui Joensuun Jenkiksi Hiljaisen miehemme tie Lappeenrannasta pääkaupunkiseudulle mutkitteli Joensuun ja Kotkan kautta. Sielläkin tehtiin historiaa. Joensuulaisen koripallomiehen Iiro Kuivalaisen huomiota kiinnitti kadulla pitkänhuiskea, Itä-Suomen seminaariin kiiruhtanut, nuori, sporttinen mies. Iiro rohkaistui kyselemään, oletko sinä harrastanut koripalloa, kun pituuttakin on siunautunut noin runsaasti. Iiro itse oli takamiestyyppiä. Puhuteltu myönsi - tapansa mukaan vaatimattomasti - pompotelleensa joskus palloa Lappeenrannassa. Häntä kiinnosti kyllä jatkaa harrastusta. Tällä tavoin Joensuun Katajan Suomensarjan joukkue värväsi ensimmäisen ulkopuolisen pelurinsa, jota pikkukaupunki kutsui ylellisesti ”Joensuun jenkiksi”. Rahaa ei käytetty. Elettiin vuotta 1965. Kun Kotkan Työväen Palloilijoiden pitkässä päässä esiintyi pelaajavajausta, seurajohto äkkäsi alemmalla sarjatasolla pelaavan sentterin. Mies hyväksyi kutsun ja palloili kaksi kautta - 1969-70 ja 1970-71 - KTP:ssä. Ja tulokas viihtyi Kymenlaaksossa luonnollisesti kuin kotonaan. Mutta haasteet kovenivat. Juna toi häkeltyneeksi kuvatun Pekan Helsinkiin, josta matka jatkui Espooseen ja kahdeksi kaudeksi Espoon Honkaan. Pekka Litmasen kokonaissaldoksi muodostui lopulta: neljä kautta SM-sarjassa, 78 ottelua, pisteitä 909 (keskiarvo 11,7), virheitä 215 (Lähde: Pentti Salmi). Matkailu avartaa, aina Päähenkilömme asettui Espooseen. Hän opetti puutarhakaupungin kouluissa menestyksellä tulevia veronmaksajia, rakensi omin käsin, kuten isä aikanaan, perheelleen kodin Espoon Kaskihakkioon. Kaikesta tästä saattoi päätellä, että mies oli tullut jäädäkseen. Koripallokirjassa kääntyivät esiin valmentajasivut. Tämä ei liity lainkaan vanhaan herjaan: Ellet osaa, ryhdy opettamaan. Jos sekään ei suju, hakeudu rehtoriksi. Pekka osasi. Mutta epäilemättä myös rehtorin asema ja tehtävät kiinnostivat. Hyvinkään Tahkon harjoituksiin säntäsi kaukaa Espoosta aina yhtä innokas, nuori valmentaja. Siellä Pekalle tarjottiin silti silmäntasalta tyly ennustus: ”Kuule Pekka. Ei tää valmentaminen oikein taida sujua, mutta kyllä susta voisi tulla hyvä - vaikka toiminnanjohtaja”. Maailma on ihmeitä täynnä; ennen pitkää tuo tulevaisuudennäky olisi käyvä toteen. Vähälle huomiolle on jäänyt Pekan koirakouluharrastus. Olihan kotikonnulla Lappeenrannassakin ollut armeijan tunnettu ”koirakoulu”. Harjoitteliko hän palveluskoiria kouluttaessaan jo Koripalloliiton organisaation käskytystä? Matkalla huipulle kaikki keinot pitää hyödyntää. Koulutustehtävien kautta Pekka joka tapauksessa tuli vähitellen koriskansalle tutuksi. Ettei kukaan erehtyisi luulemaan, että päähenkilön matkailu päättyi Espooseen, on heti tähdennettävä, että hän jo KTP:ssä tutustui palkkiomatkalla Kanarian saarille paikalliseen poliisiasemaan, kun huomasi tulleensa vedätetyksi eräässä lippubisneksessä. Tarinan mukaan kuulusteluissa pelurin pitkät kädet heiluivat kuin tuuliviiri. Kumma kyllä paluukuljetusta hotelliin ei järjestynyt. Vertailumateriaalia läytyy lähempääkin. Kun nuorten maajoukkue matkusti itänaapuriin, Pekka hairahtui monen lajitoverin tavoin kauppahommiin. Kauppa - tässä tapauksessa purukumikauppa - kyllä kävi kuin siimaa, kunnes ostaja paljastui miliisiksi. Petterin piti kuullun mukaan panna kaikki diplomaatin taitonsa liikkeelle lunastaakseen pelurinsa putkasta. Matkailu avartaa, aina. Toiminnanjohtajan valtakausi armonvuonna 1982 Tämän vaiteliaan miehen, Koripalloliiton pitkäaikaisimman toiminnanjohtajan, valtakausi alkoi armonvuonna 1982, loppuvuodesta. Paljon on ehtinyt tapahtua yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Kaikkea ei käy kertominen, mutta retken huippuhetkistä ei ole puutetta. Ne muistetaan pitkään ja aika patinoi vuosien mittaan yksityiskohdat entistä mehevämmiksi - ennen lopullista unohdusta. Alussa oli Pekka, Petteri ja kolme tyttöä. Viisi vuotta myöhemmin oli pojilla enemmistö ja nykyisin henkilömäärä on moninkertainen. Mutta ajan rientoakin on seurattu. Kun pääministeri ”minä juon nyt kahvia” Holkeri puuhasi suurta rakenneuudistusta, Pekka haki heti koripalloon uutta iskua jakamalla maan kuuteen alueeseen vuonna 1989, paljon ennen SVUL:n muita lajiliittoja. Paljon on puuhattu, puuhasteltukin. On ollut niin Terveitä Ympyröitä kuin Pisteet kotiin -kampanjaa. Joskus on logoksi kelpuutettu Kasva isoksi - pelaa koripalloa. Myös pulssimittareilla on rahastettu. Pyörätuolikoripallo laajensi puolestaan toimintakenttää, EM-pronssi tuomisinaan. Joskus on joku turhautunut alainen saattanut tuhahtaa: on siinä outo mies, kun vahtii liiton rahoja kuin omiaan. Pomoakin jäljet pelottavat. "Kerran luulin olevani väärässä, mutta erehdyin" Vaitelias mies on pohtinut ideoita mieluummin ääneen kuin itsekseen. Pekan ja Puke Waldénin ruokapöydän ”tuloskeskustelut” jäävät historiaan, väitetään. Kerran Pekka puhui vuolaasti jostakin erinomaisen tärkeästä teemasta. Muut yrittivät turhaan päästä omine ajatuksineen väliin. Syötyään Pekka nousi ylös ja kiitti herrasmiehen tavoin vilpittömästi ”erinomaisesta keskustelusta” ja - pöytäseurue räjähti nauruun... Käytäväkeskusteluissa on esitetty aika ajoin monenlaisia, outoja epäilyjä, että Koripalloliitossa pätevät luottamusmiehet olisivat jääneet johtavan virkamiehen varjoon. Ehkä kysymys on fyysisestä koosta taikka pelkästä panettelusta, jota esiintyy - ihme kyllä - jalon lajimmekin piirissä. Politiikassa ministerit vaihtuvat, mutta virkamiehet istuvat sitkeästi. Pekalla on Koripalloliitossa jo kahdeksas puheenjohtaja meneillään. Vaikka joku heistä saattoi vaalipuheissaan mainita jotakin virkamiesjohdon suitsemisesta, valittu altistui oitis ykköstykin kotiopetukselle, jota tuli kosolti ja pyytämättä. Rantasalmella Pomo irtaantuu Paluu luontoon -kutsu puhutteli Pekkaa Espoossakin. Eräänä pimeänä, talvisena päivänä hän samosi hyvän ystävänsä, tunnetun korismiehen Heikki Tuomalan kanssa syvälle Savon erämaihin. Projekti Rantasalmi oli käynnistynyt. Pitäjä tuli suhteellisen pian havaitsemaan, että Pekka Lipponen lähti ja Pekka Litmanen - puhetyöläisiä molemmat - korvasi hänet menestyksellisesti. Mihin Pomo ryhtyy, siellä tapahtuu. Pienehköstä kesämökistä kehittyy hyvää vauhtia, kai Martti Vainion esimerkin mukaan, rantasalmelainen Loma-Kouhero. Naapureita on ostettu pois, jotkut ovat ymmärtäneet lähteä vapaaehtoisesti. Tässäkö miehemme eläkevuosien kuningasajatus? Perästä kuuluu. Rantasalmella Pomo tunnetusti irtaantuu ja myös täysin ansaitusti koripallon kiehtovasta maailmasta. Se tapahtuu täydessä luonnonrauhassa ja kauniissa suomalaisessa maisemassa perinteisin ja suunnitelluin menoin. Seremonioissa laiturin päässä muun muassa valkoviinilasit kaadetaan piripintaan. Kerran rauhallinen ilta Raijan kanssa oli alullaan. Pekka halusi vielä tunnelman tueksi vanhaa tanssimusiikkia Radio Suomen taajuudelta. Mutta idylli särkyy. Ääniaalloilla Puke Walldén, tuo hyväkäs, paahtaa katukoriksesta. Nimimerkki Dong, lähde, lopettaa juttunsa: Konsernin miehenä Pekka ei ollut millänsäkään orastavan idyllin särkymisestä, vaan totesi vaimolleen: ”Tiedotus pelaa”. Suurella miehellä on suuri sydän Mutta suurella miehellä on suuri sydän. Olemme oppineet tuntemaan Pekassa miehen, joka ei koskaan puhu toisista pahaa, ei anopista, eikä sanavalmiista työtovereistaan. Harvinainen, arvostettava ominaisuus. Päähenkilö on mies, johon voi luottaa, jonka arvot ja etiikka ovat kohdallaan. Ne ovat peräisin kotoa ja Itä-Suomen seminaarista. Ne ovat asioita, joita tulemme liian harvoin riittävästi noteeranneiksi. Pekka ei tarkastele maailmaa ahtaasta räppänästä, vaan hän kantaa huolta myös yhteisistä asioista. Hänen taitojaan on tarvittu ja saatu käyttää aina myös keskusjärjestöissä. Jos ihminen on vyötetty tarinan alussa mainituilla valmiuksilla, ei liene ihme, jos mukaan karttuu matkan varrella joskus vauhtisokeutta, lievää kyvyttömyyttä kuunnella muita, kenties hitunen omien talenttien yliarvostustakin. Noin 25-vuotias koulutusohjaaja pohdiskeli kokeneelle liittopäättäjälle vakavasti: ”Aikansa kutakin - pitäisi osata luopua ajoissa”. Kun sitten kului seuraavat 25 vuotta, kellossa oli jo täysin eri ääni. Kun Petteri syöksyi kerran tuohtuneena toiminnanjohtajan luokse ja aloitti oman vuodatuksensa: ”Voi hyvä Jumala...”, pöydän takaa kuului rauhallisesti: ”Kuules Petteri, sinulle vain Pekka”.