29.8.2020 15:06 Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun liittokokous valitsi Marko Airamaan hallitukseen. Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd valittiin kunniajäseneksi hienosta päivätyöstään koripallon eteen.
Koronatilanteen vuoksi siirretty Suomen Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin lauantaina 29.8. Kokous oli malliltaan hybridi, jossa jäsenseuralla sai kokouksessa olla yksi edustaja paikalla Espoon Dipolissa muiden osallistuessa etäyhteyksien kautta.
Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun seuraavaksi kolmeksi toimintavuodeksi hallitukseen valittiin Marko Airamaa ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti.
Airamaa, 47, on Helsingin NMKY:n kasvatti, joka toimii parhaillaan kasvattajaseuransa hallituksen jäsenenä. Siviiliammatissaan Airamaa on Oy Hartwall Ab:n myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen.
Erovuoroisia jäseninä olleet Kaisa Forsström, Kirsi Eräkangas ja Tiina Sten jatkavat hallituksessa. Forsström ja Sten valittiin seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Liittohallituksesta eronneen, Koripalloliiton uutena erotuomaripäällikkönä aloittaneen Timo Niemisen paikalle valittiin täydennysmenettelyn kautta Eräkangas, joka toimii tehtävässä Niemisen toimintakauden loppuun saakka (30.6.2021).
Lisäksi liittohallitus sai uuden varajäsenen, kun Markku Larkion tilalle varajäseneksi valittiin Ville Sipiläinen seuraavaksi kolmeksi toimintavuodeksi. Kaikki valinnat olivat ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisia.
Lauantaisen kokouksen puheenjohtajana toimi pitkän linjan koripallovalmentaja ja siviilityössään varatuomarina toimiva Eero Nikkarinen.
Kokouksen avasi Koripalloliiton puheenjohtaja Timo Elo, joka jakoi kiitosta seuroille toiminnastaan läpi poikkeusolosuhteiden.
- Kun junioripelit loppuivat, tuli monelle huoli, että häviääkö nuoret pelaajat. Nyt näyttäisi siltä, että mitään pelaajakatoa ei ole havaittavissa. Se kertoo siitä, että koripallo merkitsee nuorille todella paljon. Iso kiitos seuroille, jotka ovat huolehtineet omista harrastajistaan ja nuorista poikkeusolosuhteista huolimatta. Tiivis yhteydenpito ja viestiminen ovat sellaisia arvoa, jotka kantavat läpi vaikeampienkin aikojen. Jos nuoret ovat hyvässä harrastuksessa, heijastuu se koko yhteiskuntaan tulevaisuudessa, Elo sanoi avauspuheenvuorossaan.
- Olemme olleet läpi kevään ja kesän yhteydessä seuroihin ja pyrkineet auttamaan heitä. Nyt näyttää siltä, että liigaseurat ovat selviytyneet iskuista ja saamme kotimaisen pääsarjan pyörimään, kun kaikki ovat valmiina uuteen kauteen, Elo summasi.
Kokouksen päätteeksi Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd kutsuttiin arvovaltaiseen joukkoon. Aiemmin Koripalloliiton kunniajäseneksi ovat tulleet kutsutuiksi Robert Petersen (kutsumisvuosi: 1983), Teuvo Tuominen (1989), Pentti Toivonen (1995), Hilkka Hakola (1995), Pentti Salmi (1995), Erkki Hiltunen (1997), Veikko Karén (2001), Juhani Salmenkylä (2003), Pekka Litmanen (2009), Esko Strandberg (2015) ja Pekka Valpola (2019).
Helsinkiläinen kolmen lapsen isä Rauno Segersvärd on toiminut Koripalloliiton puheenjohtajana, liittohallituksen jäsenenä sekä sarjalisenssiyksikön pitkäaikaisena puheenjohtajana.
Seuratoiminnassa Segersvärd toimi tyttö- ja naiskoripalloon erikoistuneen Karhun Pojat –seuran puheenjohtajana. Hän oli merkittävässä roolissa myös Malmin palloiluhallin syntymiseen. Siviiliammatiltaan Segersvärd toimi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) talouspäällikkönä.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 22.4. lähikokouksena Scandic Espoossa. Liittohallituksen kolme erovuoroista jäsentä hyväksyttiin ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti seuraavalle kolmivuotiskaudelle, kun Marko Airamaa, Kaisa Forsström ja Tiina Sten jatkavat liittohallituksessa.
Suomalaisessa koripallossa on jälleen tehty uusi lisenssiennätys. Tällä kaudella lajissa on nähty harrastajia lajin ennätysmäärä, kun lisenssimäärässä ylitettiin aiempi, viime vuonna tehty lisenssiennätys.
Sykkiikö sydämesi koripallolle ja olet kesätöitä vailla? Etsimme joukkoomme ensi kesäksi reipasta ja oma-aloitteista vahvistusta varmistamaan hauskojen koristapahtuminen onnistunut läpivienti.
Koripalloliiton laajassa lisenssiselvityksessä tutkittiin taustoja uuden lisenssiennätyksen takana. Junioripelaajien ennätysmäärä luo loistavat edellytykset pelaajamäärän kasvattamiselle tulevaisuudessa edellyttäen, että uudet harrastajat saadaan pidettyä kiinni hyvin lajin parissa.
Koripalloliiton liittohallitus sai kaksi uutta jäsentä, kun seurojen kevätliittokokous valitsi Jaakko Hietalan ja Kari Mattilan hallituksen uusiksi jäseniksi. Timo Elo puolestaan jatkaa Koripalloliiton puheenjohtajana seuraavalle kolmivuotiskaudelle, kuten myös Elisa Hakanen hallituksen jäsenenä. Tenho Ulmanen palkittiin Heikki Tuomala -palkinnolla.
Koripalloliiton liittokokous käsitteli lauantaina liiton edellistä tilikautta. Koripalloliitto sai historiansa 13. kunniajäsenen, kun Pentti Hilke valittiin kunniajäseneksi mittavasta ja monimuotoisesta päivätyöstään koripallon parissa.
Suomalainen tyttö- ja naiskoripallo on kovassa nosteessa. Tyttöjen maajoukkueet kilpailevat parhaillaan korkeimmalla A-tasolla Euroopassa. Naisten maajoukkue on samaan aikaan alkanut ottaa harppauksia kohti kärkeä ja naiskorikselle on syntymässä uusi supertähti. Entistä valoisamman tulevaisuuden selkänojana toimii Susiladies-strategia.
Koripalloliitto on tuottanut oman lisenssitilastointisivuston palvelemaan jäsenseurojaan. Tilastosivuilta seurat pystyvät hyödyntämään kerättyä ja suodatettua lisenssidataa oman kehityksensä arviointiin ja tulevaisuuden suunnitelmien laatimiseen.
Koripalloliitto on toteuttanut oman digitaalisen ottelupöytäkirjan, joka korvaa jatkossa paperiset pöytäkirjat. Nettiselaimessa toimiva eSCO on kaikkien Koripalloliiton jäsenseurojen käytössä veloituksetta. Kaikki sarjat siirtyvät digitaaliseen pöytäkirjaan ensi kauden aikana.
Koripalloliiton liittohallitus sai kaksi uutta jäsentä, kun seurojen kevätliittokokous valitsi Meri Löyttyniemen ja Siiri Sariaksen hallituksen uusiksi jäseniksi. Petri Peltoniemi valittiin kolmivuotiselle jatkokaudelle.
Maajoukkueiden päävalmentaja Henrik Dettmann otti puhevuorossaan kiinni tärkeisiin asioihin Suomen Koripalloliiton liittokokouksessa. Lisäksi kokous käsitteli ensimmäistä siirtymävaiheen jälkeistä kokonaista kilpailukautta vastaavaa tilikautta.
Koripalloliitto ja Fountain Park järjestivät verkkodialogin, jossa ihmiset pääsivät kertomaan omia ideoitaan sekä kehittämään koripallotoimintaa ja sitä kautta palvelemaan Koripalloliiton jäseniä entistä paremmin. Kaikki materiaalit ovat nyt kaikkien käytettävissä.
Suomen Koripalloliitto ry:n liittokokous järjestetään lauantaina 29.8. klo 12.30 alkaen Dipolissa, Espoon Otaniemessä (Otakaari 24, Espoo). Tuleva kokous on malliltaan hybridi, jossa jäsenseuralla saa kokouksessa olla yksi edustaja paikalla. Kokoukseen suositellaan osallistumista etäyhteyden avulla.
Koripallokausi 2020–2021 käynnistyi virallisesti 1.7.2020 ja samalla käynnistyi uuden kauden lisenssien myynti.
Espooseen lauantaina kokoontuneet Koripalloliiton jäsenseurat ovat valinneet yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi joensuulaisen Timo Elon, 56. Elo seuraa tehtävässä Antti Zittingiä, joka jättäytyy sivuun kesäkuun lopussa toimittuaan puheenjohtajana edelliset kuusi vuotta.
18-vuotiaiden EM-kisat kokoavat 16 maanosan parasta maata Tampereelle heinä-elokuun taitteessa 2024. Suomen Koripalloliitto ja Tampereen kaupunki ovat tehneet sopimuksen kisojen järjestämisestä.
Suomen naisten koripallomaajoukkueen päävalmentajana aloittaa Ilkka Palviainen, 43. Palviainen on toiminut toistakymmentä vuotta Suomen eri tyttömaajoukkueiden valmentajana. Tulevana kesänä naisten maajoukkueen tärkein yksittäinen kilpailutapahtuma on Kiinassa pelattavat Universiadit, johon joukkue lähtee uuden päävalmentajan johdolla.
Kevään ensimmäinen Parempaa korista -webinaari järjestetään 18.4., jolloin aiheen keskiössä ovat lapset ja nuoret psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA Europe) hallitus myönsi Suomelle 18-vuotiaiden poikien EM-kilpailujen järjestelyoikeuden. Kisat pelataan heinä-elokuun taitteessa 2024.
Suomi tarvitsee lisää liikettä. Tulevissa eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen laadittavassa hallitusohjelmassa linjataan liikunnasta ja urheilusta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liikunta- ja urheiluyhteisön yhteisenä tavoitteena on, että liikkeen, liikunnan ja urheilun lisääminen nousevat hallitusohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi.