25.4.2017 Salon Vilpas on selvittänyt Korisliigan kevään pudotuspeleissä tiensä voiton päähän sen seurahistorian ensimmäisestä SM-tason mitalista, Vilppaan johtaessa välieräsarjaa Kauhajoen Karhua vastaan voitoin 3-2 ennen keskiviikon kuudetta ottelua Kauhajoella. Karhu-sarjan onnistujiin lukeutuu comebackin Vilppaaseen Argentiinan reissulta palattuaan tehnyt Juho Nenonen.
Juho Nenosen tarkan heittokäden avustamana Vilpas nousi välieräsarjan kolmannessa ottelussa Karhua vastaan takamatkalta tasoihin...
...ja lopulta voittoon asti.
Mitä kovempaa tempoa Vilpas pystyy pitämään, sen vahvemmilla joukkue mestaruustaistossa on. Tämän tietää myös Nenonen. Kuvat: Ville Vuorinen
- Sanoisin, että meillä on jopa koko Korisliigan tasolla todella harvinaisen epäitsekäs joukkue. Vaikka kesken kauden joukkueen mukaan tuleminen on aina vähän soveltamista, joukkue teki siitä mahdollisimman kivuttoman prosessin, paljastaa vain 14 ottelua tähän päivään mennessä kaudella 2016/17 Salon Vilppaan paidassa pelannut laituri Juho Nenonen.
- Loukkaantuminen tietysti venytti sitä sopeutumisjaksoa, mutta nyt aletaan olemaan taas ainakin suhteellisesti paremmassa kunnossa.
Nenonen todellakin teki paluunsa viikinkipaitaan tammikuun alkupuolella, vietettyään syksyn Argentiinan pääsarjassa Ciclista Olimpicon riveissä. Kun matka Argentiinassa tuli päätökseen, oli suuntana viime kaudelta tuttu osoite, Salo.
Nenosen pelikunto pudotuspeleissä oli pitkään hämärän peitossa, miehen ollessa sivussa pelikentiltä kuukauden verran helmikuun lopussa kärsityn alaraajavamman vuoksi. Viiden minuutin paluu comeback-keikka Korihaita vastaan Pohitullissa jäi kuitenkin lyhyeksi iloksi salolaiskannattajille, eikä Nenosta nähty pelikentillä puolivälieräsarjassa Pyrintöä vastaan.
Paluu kentille tapahtui välieräsarjan avausottelussa kolmen pisteen muodossa, mutta todellinen muistutus Nenosen kyvyistä saatiin ottelusarjan kolmannessa ottelussa Salohallissa. Vilppaan ollessa jo 23 pisteen takamatkalla, passitti päävalmentaja Joonas Iisalo miehen kentälle sytytystulpaksi. Tuloksena kolme kolmosta toisella jaksolla, koko ottelussa yhteensä 16 pistettä ja Vilppaan nousu komeaan voittoon.
- Kun on seitsemän viikkoa huilannut ja saa tuollaisia onnistumisia, niin kyllähän se tuntuu hyvältä. Uran varrella on kuitenkin aika paljon hyviä ja huonojakin kokemuksia ehtinyt kokemaan, joten ei tämä kuitenkaan liikaa heilauta suuntaan taikka toiseen. Tuollaisen onnistumisen jälkeen on kuitenkin helpompi jatkaa eteenpäin, 459 Korisliiga-ottelun Nenonen tuumaa.
- Pelikunto on ihan jees. Ei tässä kohtaa kautta varmasti kukaan ole 100-prosenttisessa tikissä ja urheilijahan ei tunnetusti tervettä päivää näe.
Nenonen kuului viime kaudella Vilppaan avainhahmoihin, kun joukkue laittoi lopulta mestaruuden voittaneen Kouvot juuri niin tiukoille, kuin joukkueen voi paras-viidestä –puolivälieräsarjassa laittaa. Viidennen ottelun ratkaisu nähtiin vasta kamppailun päätössekunneilla, Kouvojen taisteltua tiensä jo varmalta näyttäneen tappion hampaista voittoon.
Kouvot ei koko pudotuspelien aikana kohdannut vastaavaa vastarintaa muilta joukkueilta, mikä johti ”mitä jos?” –kysymystulvaan salolaisten koripalloaktiivien joukossa. On kuitenkin perusteltua väittää Vilppaan olleen yksi vahvimmista mestarisuosikeista viime keväänä.
- Meillä on tällä kaudella, ainakin tulosten perusteella, jopa vieläkin paremmin yhteen hitsautunut joukkue kuin tuolloin. Viime kaudella olimme pelillisesti vahvoja vähän eri osa-alueilla, Nenonen toteaa.
- Erityisesti laajempi materiaali ja viime kautta leveämpi rotaatio ovat iso ero. Esimerkiksi etukentän rotaatiossa oli viime vuonna kolme pelaajaa, nyt neljä.
Välieräsarja Karhua vastaan on varmasti luonut salolaiskannattajien keskuudessa uskoa mestaruustaistelun suhteen. Samalla Karhu on myös pystynyt osoittamaan sen, ettei edes Vilpas ja sen laaja ja laadukas materiaali ole ennakkosuosikki vierailijoille aina vaikeassa Kauhajoen liikuntahallissa.
Mikäli Vilpas Karhun kuitenkin onnistuu kaatamaan ja taistelee tiensä lopulta Pantteri-patsaan nostajaisiin, tietää Nenonen reseptin tähän.
- Kyllä meidän suurin ase on ehdottomasti tempopelaaminen ja vauhdin pitäminen kovana jatkuvasti. Mitä paremmin onnistumme siinä ja saamme hyödynnettyä meidän parhaimmillaan yhdeksän pelaajan rotaatiota, sitä vahvemmilla olemme, Nenonen niputtaa.
- Jos pelaamme kuten pelasimme välieräsarjan viidennessä ottelussa (98-60 –kotivoitto), olemme aina vahvoilla.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.
”Hurja-Hannes” jyrää taas. Hannes Pöllä, 211 cm ja 26 vuotta, joutui kaksi vuotta sitten jättämään Korisliiga-kentät pitkäksi aikaa loukkaantumisen ja pitkän kuntoutuksen vuoksi. Tällä kaudella Pöllä on päässyt keräämään pitkän kuntoutuksen satoa ja osoittanut koripalloilevalle Suomelle olevansa täsmälleen sellainen kansainväliset mitat täyttävä iso, jollaista hänestä juniorivuosina uumoiltiin.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.
Perinteikkään kotkalaisseuran KTP:n kasvatti Vili Nyman, 25, kuului oman ikäluokkansa juniorimaajoukkueen ehdottomiin kärkinimiin. Määrätietoinen harjoittelu auttoi Nymania tekemään läpimurtonsa Korisliigan kotimaiseen eliittiin 2022-23-kaudella ja nyt mies on palannut puolen vuosikymmenen jälkeen Suomi-paitaan Susijengi Rising Stars -leirityksessä.
KTP:n juniorimyllyn kasvatti Thomas Tumba, 22, on tunnettu koripallopiireissä yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista koripalloilijoista. Joensuussa vietetty ensimmäinen ammattilaiskausi toi mukanaan Suomen cupin mestaruuden, SM-pronssia ja Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnon. Susikesä 2023 on ”Masille” taas mahdollisuus ottaa yksi kehitysloikka.