25.9.2019 21:40 Punainen kortti kiusaamisella -kampanjalla koko suomalainen koripalloyhteisö haluaa vastustaa kiusaamisen eri muotoja sekä kentällä että sen ulkopuolella.
Jo toisena vuotena peräkkäin Koripalloliitto sekä seurat haluavat nostaa yhteiskunnallisesti tärkeän teeman esille sarjakauden alussa. Kampanjan avulla halutaan rohkaista jokaista omalta osaltaan puuttumaan epäasialliseen käytökseen; kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään.
Sekä miesten että naisten korisliigan jokaisella ottelupaikkakunnalla pelataan yksi Punainen kortti kiusaamiselle -teemaottelu. Teemaottelu on jokaisella seuralla ensimmäinen kotiottelu (pois lukien Karhu Basket, joilla se on toinen kotiottelu). Ottelussa pelaajat sekä tuomarit näyttävät ottelun alussa punaista korttia kiusaamiselle. Tällä konkreettisella teolla seurat sitoutuvat koriskaudella edistämään hyvää sekä turvallista ilmapiiriä koripalloyhteisössä ja aktiivisesti puuttumaan kiusaamiseen, syrjintään ja häirintään.
Kiusaamista tapahtuu nykyään kaikkialla yhteiskunnassa, ja myöskään urheilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Lisäksi netin kautta tapahtuva sanallinen ja henkinen kiusaaminen on entistä yleisempää. Kiusaaminen on myös ryhmäilmiö eli siinä on osallisena useampia ihmisiä ja erilaisia rooleja. Kiusaajan ja kiusatun lisäksi on yleensä muitakin henkilöitä, jotka ovat tietoisia kiusaamisesta.
Usein kiusatuille voi jäädä elinikäisiä traumoja kiusaamisesta sekä myös tekijät voivat myöhemmin kärsiä ja katua tekojaan. Kiusaaminen tarvitsee syntyäkseen yhteisön ja koska ongelma on luonteeltaan yhteisöllinen, tarvitaan myös sen ratkaisuun koko yhteisöä. Harva uskaltaa yksin tunnistaa kiusatuksi tulleen, saati sitten tukea tai puolustaa häntä.
Urheilijat voivat esikuvina rohkaista erityisesti lapsia ja nuoria sekä aikuisia toimimaan kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Koripalloliitto ja Korisliiga-seurat kävivät torstaina ylimääräisessä seurakokouksessa yhdessä läpi kuukausien mittaiseksi venyneen koronatukien takaisinperintää koskevan prosessin. Helmikuun alussa vahvistui, että Koripalloliitolle vuonna 2021 myönnettyjä tukia ei peritä takaisin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut, että se ei peri takaisin vuonna 2021 Korisliiga ja Naisten Korisliiga -seuroille suunnattuja koronatukia.
Kauhajoen Topias Palmi on äänestetty kapteenien ja päävalmentajien vuosittaisessa äänestyksessä Vuoden pelaajaksi. Naisten Korisliigassa Vuoden pelaaja -palkinnon pokkasi Tampereen Pyrinnön Saana Kujala.
Aluehallintovirastot ovat tehneet tai ovat tekemässä päätöksiä koskien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämistä koronapandemian aikana. Tilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin aluehallintoviraston määräämiä rajoituksia ei tarvitse noudattaa.
Alkukauden lisenssi- ja katsojatilastot ovat rohkaisevaa luettavaa koripalloperheelle. Lisenssimäärät ovat palanneet samalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa, ja yleisö on löytänyt myös takaisin liigakatsomoihin.
Suomen Koripalloliitto on yhdessä pääsarjaseurojen sekä asiantuntijoiden kanssa valmistellut yhteisen toimintaohjeen, jonka avulla halutaan tehdä ottelutapahtumasta mahdollisimman turvallinen niin pelissä mukana oleville kuin katsojillekin.
Suomen Koripalloliitto on päättänyt tarkentaa ohjeistusta kasvomaskin käytöstä ottelutapahtumissa koronapandemian aikana.
Suomen Koripalloliitto on hyväksynyt pelisääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan Suomen Koripalloliiton alaisissa sarjoissa 1.9.2020. Uusien pelisääntöjen muutokset ovat maltillisia.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2020-21. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Suurin muutos nähdään miesten I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa, joiden joukkuemäärät kasvavat.