29.8.2020 15:06 Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun liittokokous valitsi Marko Airamaan hallitukseen. Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd valittiin kunniajäseneksi hienosta päivätyöstään koripallon eteen.
Koronatilanteen vuoksi siirretty Suomen Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin lauantaina 29.8. Kokous oli malliltaan hybridi, jossa jäsenseuralla sai kokouksessa olla yksi edustaja paikalla Espoon Dipolissa muiden osallistuessa etäyhteyksien kautta.
Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun seuraavaksi kolmeksi toimintavuodeksi hallitukseen valittiin Marko Airamaa ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti.
Airamaa, 47, on Helsingin NMKY:n kasvatti, joka toimii parhaillaan kasvattajaseuransa hallituksen jäsenenä. Siviiliammatissaan Airamaa on Oy Hartwall Ab:n myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen.
Erovuoroisia jäseninä olleet Kaisa Forsström, Kirsi Eräkangas ja Tiina Sten jatkavat hallituksessa. Forsström ja Sten valittiin seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Liittohallituksesta eronneen, Koripalloliiton uutena erotuomaripäällikkönä aloittaneen Timo Niemisen paikalle valittiin täydennysmenettelyn kautta Eräkangas, joka toimii tehtävässä Niemisen toimintakauden loppuun saakka (30.6.2021).
Lisäksi liittohallitus sai uuden varajäsenen, kun Markku Larkion tilalle varajäseneksi valittiin Ville Sipiläinen seuraavaksi kolmeksi toimintavuodeksi. Kaikki valinnat olivat ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisia.
Lauantaisen kokouksen puheenjohtajana toimi pitkän linjan koripallovalmentaja ja siviilityössään varatuomarina toimiva Eero Nikkarinen.
Kokouksen avasi Koripalloliiton puheenjohtaja Timo Elo, joka jakoi kiitosta seuroille toiminnastaan läpi poikkeusolosuhteiden.
- Kun junioripelit loppuivat, tuli monelle huoli, että häviääkö nuoret pelaajat. Nyt näyttäisi siltä, että mitään pelaajakatoa ei ole havaittavissa. Se kertoo siitä, että koripallo merkitsee nuorille todella paljon. Iso kiitos seuroille, jotka ovat huolehtineet omista harrastajistaan ja nuorista poikkeusolosuhteista huolimatta. Tiivis yhteydenpito ja viestiminen ovat sellaisia arvoa, jotka kantavat läpi vaikeampienkin aikojen. Jos nuoret ovat hyvässä harrastuksessa, heijastuu se koko yhteiskuntaan tulevaisuudessa, Elo sanoi avauspuheenvuorossaan.
- Olemme olleet läpi kevään ja kesän yhteydessä seuroihin ja pyrkineet auttamaan heitä. Nyt näyttää siltä, että liigaseurat ovat selviytyneet iskuista ja saamme kotimaisen pääsarjan pyörimään, kun kaikki ovat valmiina uuteen kauteen, Elo summasi.
Kokouksen päätteeksi Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd kutsuttiin arvovaltaiseen joukkoon. Aiemmin Koripalloliiton kunniajäseneksi ovat tulleet kutsutuiksi Robert Petersen (kutsumisvuosi: 1983), Teuvo Tuominen (1989), Pentti Toivonen (1995), Hilkka Hakola (1995), Pentti Salmi (1995), Erkki Hiltunen (1997), Veikko Karén (2001), Juhani Salmenkylä (2003), Pekka Litmanen (2009), Esko Strandberg (2015) ja Pekka Valpola (2019).
Helsinkiläinen kolmen lapsen isä Rauno Segersvärd on toiminut Koripalloliiton puheenjohtajana, liittohallituksen jäsenenä sekä sarjalisenssiyksikön pitkäaikaisena puheenjohtajana.
Seuratoiminnassa Segersvärd toimi tyttö- ja naiskoripalloon erikoistuneen Karhun Pojat –seuran puheenjohtajana. Hän oli merkittävässä roolissa myös Malmin palloiluhallin syntymiseen. Siviiliammatiltaan Segersvärd toimi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) talouspäällikkönä.
Kesällä käynnistyneen Rohkaisijat-hankkeen keskeinen viesti lapsille ja nuorille on, että että he eivät ole yksin. Nyt 100 nopeinta vanhempaa voi pyytää lapselleen henkilökohtaisen rohkaisun Susijengin tai Susiladiesin tähdeltä.
Koripalloliiton strategia muuttuu nyt konkreettisiksi teoiksi. Kehitystyöryhmissä pääset mukaan rakentamaan tulevaisuuden suomikorista – hae mukaan 31.10. mennessä!
Koripalloliiton tuoreen strategian kuvittanut Antti Kyrö piilottaa muihinkin suunnittelutöihinsä korisviittauksia.
Suomen Koripalloliiton uusi, rullaava strategia on julkaistu. Uudistettu strategia toimii koko koripalloyhteisön suunnannäyttäjänä ja käytännön työn tukena – rakentuen yhteiseen tahtotilaan kasvattaa ja kehittää lajia kaikilla tasoilla.
Koripalloliiton tilastopalvelu toimii kaudella 2025–2026 viime kauden tavoin. Vuosikymmenien aikana kerätty historiadata ei vielä yhdisty kuluvan kauden tilastoihin, mutta aineisto on tallessa ja kehitystyö jatkuu.
Tule mukaan rakentamaan suomalaisen koripallon tulevaisuutta!
Jos Susijengi ylitti EM-kisoissa odotukset, niin tekivät myös koululaiset Miljoona koria! -haasteessa. EM-kisojen aikana tavoiteltu miljoonan korin määrä tuplaantui, kun 1000 luokkaa ympäri Suomen otti haasteen vastaan.
Samalla kun Susijengi on raivannut tietään EM-kisoissa, yli 20 000 koululaista on tukenut joukkuetta heittämällä koreja ympäri Suomen kouluja. Miljoonan korin tavoite saavutettiin keskiviikkona 10.9.
Suomen kouluissa eletään vahvasti mukana EM-kisahuumassa. Susijengin ja Susiladiesin sekä Koripalloliiton jäsenseuroineen heittämä miljoonan korin haaste on temmannut mukaansa jo yli 12 000 koululaista.
Vimpelin Vedon yhteisö menetti reilu viikko sitten liikuntahallin tulipalossa peli- ja harjoituspaikan sekä harjoitusvälineet aina palloja myöten. Seura kerää nyt lahjoituksia tukirahastoon. Tavoite on hankkia uusia peli- ja harjoitusvälineitä ja palauttaa harjoittelu- ja peliolosuhteet mahdollisimman nopeasti.