15.6.2007 Helsinkiläinen ToPo on perustanut takamiesten taitojen kehittämiseen tähtäävän valmentautumisryhmän, ”Peren Pointit”. Takamiestallin valmentajana ja vetäjänä tulee toimimaan ToPo-ikoni Kari-Pekka Klinga.
Takamiestalli tukee myös koko ToPon jatkosuunnitelmaa, jossa seuran toiminnan painopistettä pyritään viedä yhä vahvemmin junioritoiminnan ja pelaajakasvatuksen suuntaan.
Tallin ideoijina toimivat vahvasti ToPossa jo pitkään vaikuttaneet Tytti Nuoramo ja Seppo Pehkonen sekä Timo Huovinen. Kolmikolla oli myös vahvasti näppinsä pelissä Klingan mukaansaamisessa.
Talli koostuu ToPon omista lupaavista takamiesjunioreista, tytöistä ja pojista. Valmennusklinikoita on 2-4 kertaa kuukaudessa. Klinga vetää peruskoulutuksen ja vieraileviksi kouluttajiksi pyydetään koripallon kotimaisia huippupelintekijöitä ja -heittäjiä.
- Takamiestalli tuntui itselleni luontaiselta tavalta palata valmennukseen pariin. Pystyn luomaan itse ohjelman ja siviilikiireet eivät ole tälle esteenä. Hauskaa olla taas mukana toiminnassa. Yritän opettaa ja tuoda omalta uraltani karttunutta tietoa junioreiden käyttöön, kertoi Klinga.
ToPolla on aikojen saatossa ollut erinomaisia takamiehiä. Edesmennyt Jorma Pilkevaara oli legendaarinen heittävä takamies, joka urallaan ylsi Euroopan tähdistöviisikkoon. Kari-Pekka ”Pere” Klinga nosti hienosti viimehetken ratkaisullaan Suomen maajoukkueen voittoon Venäjästä ja samalla EM-kisoihin vuonna 1995. Peren peliäly ja heittotaito olivat aivan omaa luokkaansa.
Klingan meriitit pelaajana ovat huikeat. Peräti 19 pääsarjakautta pelannut Klinga teki SM-runkosarjassa yhteensä 10.405 pistettä 586 ottelussa. Pistemäärä oikeuttaa edelleenkin kaikkien aikojen tilastossa kakkossijaan. Otteluitakin Klinga on pelannut Suomessa toiseksi eniten. Klinga oli voittamassa seuralle kuusi mestaruutta kuutta sekä neljää cup-mestaruutta. Korisliigan vuoden pelaajaksi Klinga valittiin kahdesti (1993 ja 1995) ja kaksi kertaa vuoden pelaajaksi urheilutoimittajien valinnoissa (1986 ja 1994).
Maaotteluita Klinga pelasi urallaan 135. Pääsarjatasolla Klinga veti tossut naulaan vuonna 1998.
Klinga saavutti kultaa myös valmentajana luotsaamalla ToPon A-pojat Suomen mestaruuteen vuonna 2001 yhdessä toisen ToPo-ikonin Anssi Rauramon kanssa.
Ylemmän jatkosarjan voittanut Salon Vilpas eteni toisena joukkueena välieriin. Ottelusarja Pyrintöä vastaan päättyi salolaisten voittoon 4-1. Ratkaiseva voitto irtosi kotiyleisön edessä.
Kauhajoki saapui puolivälieriin jatkosarjojen toiselta sijalta mutta kärsi kriittisellä hetkellä loukkaantumisvaikeuksista. Seitsemänneltä paikalta ponnistanut Kataja voitti pelit 4–0.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus hyväksyi kokouksessaan Korisliigan seurakokouksen esityksen uudeksi sarjajärjestelmäksi, joka astuu voimaan kilpailuvuodelle 2026–27. Nykyisestä jatkosarjamallista luovutaan ja tulevalla kaudella Korisliigassa pelataan 34 ottelun runkosarja, 10 joukkueen pudotuspelit ja lisäksi Suomen Cup palaa kilpailukalenteriin.
Salon Vilpas, KTP-Basket, Korihait ja Kataja Basket ovat kaikki saavuttaneet kolme voittoa omissa puolivälieräsarjoissaan ja voivat edetä jo seuraavan ottelukierroksen jälkeen.
Tapiolan Honka jätti vastalausevarauksen 29. maaliskuuta pelatun Korisliigan puolivälieräottelun Korihait-Tapiolan Honka-ottelun loppuhetkien tapahtumista.
Seagulls kavensi puolivälierät KTP:tä vastaan 2–1:een, kun taas Katajan ja Kauhajoen välinen kamppailu johti 3–0-tilanteeseen. Katajalla on mahdollisuus paketoida sarja jo torstaina.
Korihaiden ja Hongan välisessä pudotuspelisarjassa jokainen ottelu on toistaiseksi päättynyt kotivoittoon.
Tampereen Pyrintö otti puolivälierien ensimmäisen voittonsa vain yhden pisteen erolla ja vieraskentällä.
Vain yksi Korisliigan neljästä puolivälieräsarjasta on parhaillaan tasoissa. Lopuissa tilanne on 2–0, joskaan ei poikkeuksetta ennakkosuosikin hyväksi.
Tampereen Pyrinnön ja Salon Vilppaan toisesta puolivälieräkohtaamisesta tuli huomattavasti tiukempi trilleri kuin ensimmäisestä.