29.10.2010 Taiteilija Juhana Blomstedtin (1937–2010) viimeiseksi työksi jäänyt Vapaaheitto-niminen veistos näki päivänvalon perjantaina Helsingin Munkkiniemessä. Urheilu- ja erityisesti koripallokulttuuria huokuvan teoksen paljasti Helsingin liikuntajohtaja, ex-maajoukkuepelaaja ja ToPo-legenda Anssi Rauramo.
Vapaaheitto-patsaan paljastustilaisuus keräsi satoja oppilaita ja koripallonystäviä paikalle perjantaina Munkkiniemessä.
Koria kohti suuntautuvaa kaarta kuvaavaa Vapaaheittoa olivat ihastelemassa mm. ToPo-legenda Anssi Rauramo (etualalla) ja ToPoa nykyisin edustava maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä (taka-alalla). Kuvat: Matti Siukosaari & Lauri Ilomäki.
Vapaaheitto-veistos sijaitsee Munkkiniemen yhteiskoulun nurmialueella.
Nimensä veistos on saanut koripallon liikerataa kuvaavasta kaaresta, ja se nousee lähes kuuden metrin korkeuteen. Veistoksen kärki päättyy 3.05 metrin korkeuteen, joka vastaa korirenkaan korkeutta kentän pinnasta. Veistos on toteutettu corten-teräksestä, ja se on valaistu neljällä maahan upotettavalla valaisimella.
Veistoksen tarkoituksena on vaalia urheilu- ja koripallokulttuuria Munkkiniemessä ja Helsingissä. Munkkiniemen yhteiskoulu ja koripalloseura Torpan Pojat ovat yhdessä tehneet lajia tunnetuksi ja kohottaneet paikkakunnan mainetta koko maassa. Veistos nousi myös koko lajin valtakunnalliseksi kunnianosoitukseksi.
Innokkaana koripalloilijanakin tunnettu Juhana Blomstedt oli maamme johtavia klassisen modernismin edustajia, jonka taiteelle on ominaista ilmaisun tiiviys ja ajatuksen selkeys. Blomstedt oli kiinnostunut havaitsemisen lainalaisuuksista ja geometristen muotojen moniselitteisyydestä, mikä näkyy taidekriitikko Timo Valjakan mukaan myös Vapaaheitto-veistoksessa.
- Ajateltua korirengasta kohti suuntautuva ja kapeneva teräsmuoto ei kuvaa yhtä yksittäistä vapaaheittoa vaan satoja sellaisia. Kyse on jokaista kunnianhimoista koripalloilijaa ja taiteilijaa yhdistävästä asiasta, pyrkimyksestä mahdollisimman tarkkaan ja puhtaaseen suoritukseen, Valjakka kuvailee.
Veistosidean isä Tom Hynninen kertoo koripalloinnostuksen alkaneen Munkkiniemessä vuonna 1948, kun Munkkiniemen yhteiskoulua käyvät pojat pystyttivät vanhan vedenpumppaamon lähelle omatekoisen koripallotelineen. Myöhemmin pojat liittyivät Torpan Poikiin, ja helsinkiläisen koripalloseuran voittokulku Suomessa ja maailmalla alkoi.
Torpan Poikien pelaajista monet pelasivat myös Munkkiniemen yhteiskoulun riveissä, ja 1960-luvulla Munkkiniemen yhteiskoulu voittikin peräkkäin neljä oppikoulujen Suomen mestaruutta ja myös Pohjoismaiden oppikoulujen mestaruuden. 1970-luvulla koulun poikien ykkösjoukkue sijoittui hopealle oppikoulujen Euroopan mestaruusturnauksessa. Pojat valmensi voittoon Pentti Nohynek, joka oli jo vuosikausia tehnyt järjestelmällistä työtä munkkiniemeläisen koripalloilun hyväksi.
Vapaaheitto-veiston julkaisu suoritettiin Munkkiniemessä satojen koulun oppilaiden, koripallojunioreiden, munkkalaisten ja Munkkiniemen Yhteiskoulun senioreiden läsnä ollessa. Nykyisistä ToPo-pelaajista julkistustilaisuudessa oli mm. Suomen maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä.
Veistoksen kustannukset hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja hankkeen suojelijana on toiminut Munkkiniemen säätiö. Veistos luovutettiin paljastuksen yhteydessä Munkkiniemen yhteiskoululle.
WNBA:ssa Awak Kuier nähtiin ensimmäistä kertaa aloitusviisikossa tällä kaudella, kun Dallas Wings voitti hallitsevan mestarin Las Vegas Acesin 66-96 (37-56). Kuier pelasi 27 minuuttia ja tilastoi 7 pistettä, neljä levypalloa, kaksi riistoa ja kaksi torjuntaa.
Koripallotähden nimeä kantava harjoituskeskus suunnattaisiin erityisesti lasten ja nuorten harrastamiseen.
Andre Gustavsonin kausi Belgiassa päättyi pettymykseen, kun Oostende joutui taipumaan Belgian liigan finaaleissa otteluvoitoin 2-3.
Koripalloliiton liittohallitus on hyväksynyt ensimmäiset linjaukset lasten urheilun kehitystyön osalta, jotka pohjautuvat Olympiakomitean linjanvetoihin. Eri ikäluokkien sääntöihin on tehty muutoksia, jotka löydät kootusti uutisen lopusta.
Slovakian Košicessa pelatut EM-karsinnat olivat ensimmäiset Suomen 3x3-maajoukkueille. Suomen naiset sijoittuivat historian ensimmäisissä maajoukkuekarsinnoissa kuudenneksi. Miesten joukkue oli puolestaan kahdeksas.
Kesän 2026 3x3 SM-kiertue on täydessä vauhdissa, ja seuraavat tapahtumat tarjoavat niin pelaajille kuin katsojille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea urbaanin koripallon sykkeen keskellä kaupunkien kesätunnelmaa. Kiertue jatkuu Helsingin Narinkkatorilla ja Kotkan perinteikkäillä Meripäivillä ennen huipentumistaan elokuun SM-finaaleihin Espoossa.
Suomen Koripalloliitto on valinnut 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen Kisakallion leirille, joka pidetään 15.-18.6.2026. Leirille on kutsuttu seuraavat henkilöt.
Toukokuussa seurahistorian toista Suomen mestaruutta juhlinut Salon Vilpas osallistuu tulevalla kaudella Mestarien liigan karsintoihin.
Suomen Koripalloliitto on valinnut 18-vuotiaiden poikien maajoukkueen Kisakallion leirille, joka pidetään 15.-18.6.2026. Leirille on kutsuttu seuraavat henkilöt.
Viime vuosina mm. kaksi Slovakian mestaruutta voittanut ja Saksan Bundesliigaa pelannut Aatu Kivimäki, 186 cm ja 29 vuotta, palaa Suomeen ja Korisliigaan. Susijengin vahvuuteen kuuluva karkkilalaislähtöinen Kivimäki on solminut kolmivuotisen sopimuksen Korisliigan kestomenestyjä Karhu Basketin kanssa.