29.10.2010 Taiteilija Juhana Blomstedtin (1937–2010) viimeiseksi työksi jäänyt Vapaaheitto-niminen veistos näki päivänvalon perjantaina Helsingin Munkkiniemessä. Urheilu- ja erityisesti koripallokulttuuria huokuvan teoksen paljasti Helsingin liikuntajohtaja, ex-maajoukkuepelaaja ja ToPo-legenda Anssi Rauramo.
Vapaaheitto-patsaan paljastustilaisuus keräsi satoja oppilaita ja koripallonystäviä paikalle perjantaina Munkkiniemessä.
Koria kohti suuntautuvaa kaarta kuvaavaa Vapaaheittoa olivat ihastelemassa mm. ToPo-legenda Anssi Rauramo (etualalla) ja ToPoa nykyisin edustava maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä (taka-alalla). Kuvat: Matti Siukosaari & Lauri Ilomäki.
Vapaaheitto-veistos sijaitsee Munkkiniemen yhteiskoulun nurmialueella.
Nimensä veistos on saanut koripallon liikerataa kuvaavasta kaaresta, ja se nousee lähes kuuden metrin korkeuteen. Veistoksen kärki päättyy 3.05 metrin korkeuteen, joka vastaa korirenkaan korkeutta kentän pinnasta. Veistos on toteutettu corten-teräksestä, ja se on valaistu neljällä maahan upotettavalla valaisimella.
Veistoksen tarkoituksena on vaalia urheilu- ja koripallokulttuuria Munkkiniemessä ja Helsingissä. Munkkiniemen yhteiskoulu ja koripalloseura Torpan Pojat ovat yhdessä tehneet lajia tunnetuksi ja kohottaneet paikkakunnan mainetta koko maassa. Veistos nousi myös koko lajin valtakunnalliseksi kunnianosoitukseksi.
Innokkaana koripalloilijanakin tunnettu Juhana Blomstedt oli maamme johtavia klassisen modernismin edustajia, jonka taiteelle on ominaista ilmaisun tiiviys ja ajatuksen selkeys. Blomstedt oli kiinnostunut havaitsemisen lainalaisuuksista ja geometristen muotojen moniselitteisyydestä, mikä näkyy taidekriitikko Timo Valjakan mukaan myös Vapaaheitto-veistoksessa.
- Ajateltua korirengasta kohti suuntautuva ja kapeneva teräsmuoto ei kuvaa yhtä yksittäistä vapaaheittoa vaan satoja sellaisia. Kyse on jokaista kunnianhimoista koripalloilijaa ja taiteilijaa yhdistävästä asiasta, pyrkimyksestä mahdollisimman tarkkaan ja puhtaaseen suoritukseen, Valjakka kuvailee.
Veistosidean isä Tom Hynninen kertoo koripalloinnostuksen alkaneen Munkkiniemessä vuonna 1948, kun Munkkiniemen yhteiskoulua käyvät pojat pystyttivät vanhan vedenpumppaamon lähelle omatekoisen koripallotelineen. Myöhemmin pojat liittyivät Torpan Poikiin, ja helsinkiläisen koripalloseuran voittokulku Suomessa ja maailmalla alkoi.
Torpan Poikien pelaajista monet pelasivat myös Munkkiniemen yhteiskoulun riveissä, ja 1960-luvulla Munkkiniemen yhteiskoulu voittikin peräkkäin neljä oppikoulujen Suomen mestaruutta ja myös Pohjoismaiden oppikoulujen mestaruuden. 1970-luvulla koulun poikien ykkösjoukkue sijoittui hopealle oppikoulujen Euroopan mestaruusturnauksessa. Pojat valmensi voittoon Pentti Nohynek, joka oli jo vuosikausia tehnyt järjestelmällistä työtä munkkiniemeläisen koripalloilun hyväksi.
Vapaaheitto-veiston julkaisu suoritettiin Munkkiniemessä satojen koulun oppilaiden, koripallojunioreiden, munkkalaisten ja Munkkiniemen Yhteiskoulun senioreiden läsnä ollessa. Nykyisistä ToPo-pelaajista julkistustilaisuudessa oli mm. Suomen maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä.
Veistoksen kustannukset hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja hankkeen suojelijana on toiminut Munkkiniemen säätiö. Veistos luovutettiin paljastuksen yhteydessä Munkkiniemen yhteiskoululle.
Susiladiesin pelaajat olivat vahvassa vireessä Euroopan kentillä viime viikolla. Awak Kuier ja Anniina Äijänen merkkauttivat tupla-tuplat ja myös Helmi Tulonen sekä Lilli Onnela kävivät lähellä.
Susijengin kapteeninviittaa pian jo viidennelle vuodelleen kantava MaSu-Basketin kasvatti ja Suomi-koriksen legenda Sasu Salin, 35, kohosi talven MM-karsintaikkunassa pelaamansa kahden maaottelun myötä pelattujen miesten maaotteluiden listan viidenneksi ohi Hanno Möttölän.
Ärhäkkä Belgia ei suostunut täpötäydessä Espoo Metro Areenassa tiskirätin rooliin, vaan kärkkyi vielä viimeisessä hyökkäyksessään mahdollisuutta tasoittaa peli. Toisen puoliajan alussa otteen pelitapahtumista ottanut Susijengi haki kuitenkin 6822 katsojan edessä 78–75 (34–37) -kotivoiton ja varmisti paikkansa MM-jatkokarsinnoissa.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Lauantaina Naisten Korisliiga jatkui yhdellä ottelulla. Siinä Vimpelin Veto haki vierasvoiton Nokialta 74-68.
Susijengi ja Belgia ovat nimenneet kahdentoista miehen ryhmityksensä sunnuntai-iltana loppuunmyydyssä Espoo Metro Areenassa pelattavaan MM-karsintaotteluun. Ottelu alkaa klo 18.30 ja esitetään suorana YLE TV2:lla, YLE Areenassa ja Ruutu+ -palvelussa.
Jo Susijengin ensimmäinen sukupolvi keräsi mainetta joukkueena, joka ei suostu koskaan luovuttamaan. 2020-luvulla pelatuissa arvokisakarsintaotteluissa Susijengin maine vaikean takamatkan taltuttajana on kertynyt entisestään – viimeisimpänä esimerkkinä perjantai-illan vierasvoitto Belgiassa.
Susijengin kirivoittoklassikoiden sarjaan merkittiin perjantaina voitto lisää, kun uomiinsa loksahtanut palloskriinipuolustus avasi tien 61–51-tappioasemasta 66–71 (37–32) -voittoon Belgiaa vastaan. Susijengin MM-karsintavoiton kuningas oli 23 pistettä ja 12 levypalloa rouhinut ja viime hetken ratkaisukorit nautiskellut Olli Nkamhoua.
Naisten Korisliiga jatkui perjantaina kahdella ottelulla. Illan voittajia olivat HBA-Märsky ja Honka.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.