24.11.2021 12:32 Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.
A13 kuljettaa palloa etukentälle B4:n puolustaessa. Kun puolustaja yrittää tavoittaa palloa oikealla kädellään, vie hyökkäävä pelaaja oman kätensä puolustajan käden alle ja heilauttamalla sen pois estää tätä yrittämästä puolustaa pallollista pelaajaa. Kyseessä on hyökkäävän pelaajan sääntöjen vastainen käsien käyttö, josta erotuomari tuomitsee hyökkäävän joukkueen virheen.
Selite
Koripallon Pelisäännöt 33.11
Vastustajan koskettaminen käsin tai käsivarsin.
Kyseessä on pallollisen hyökkääjän virhe, jos hän:
Ottelun loppuhetkillä A-joukkue tekee korin ja pelikellossa on aikaa 1,5 sekuntia. Kun pallo on B-joukkueella vielä päätyrajan takana sisäänheittäjällä, aiheuttaa puolustaja A8 kontaktin tarttumalla oikealla kädellään hyökkääjän B14:n käsivarresta kiinni, josta tuomitaan välittömästi epäurheilijamainen virhe.
Samassa tilanteessa B14 reagoi A8:n aiheuttamaan kontaktiin ja nostaa vasemman kätensä aiheuttaen kädellään osuman A8:n pään alueelle.
Tilanteessa erotuomarit tarkastavat videolta, täyttyvätkö kaikki epäurheilijamaisen virheen kriteerit A8:n aiheuttaman kontaktin osalta. Samalla kansallisen tulkinnan mukaisesti erotuomarit tarkastavat, täyttääkö B14:n käden osuminen A8:n pään alueelle epäurheilijamaisen virheen kriteerit. Tilanteessa erotuomarit tulkitsevat, ettei B14:n käden aiheuttama osuma täyttänyt epäurheilijamaisen virheen kriteereitä, mikä on väärä tulkinta. B14:n käden osuma A8:n pään alueelle on kohtuuttoman kova kontakti, ja se olisi pitänyt tuomita epäurheilijamaiseksi virheeksi.
Tilanteesta olisi siis pitänyt tuomita epäurheilijamainen virhe sekä A8:lle että B14:lle, jolloin kahden epäurheilijamaisen virheen rangaistukset olisivat kumonneet toisensa. Peliä olisi pitänyt jatkaa B-joukkueen pallonhallinnalla, sillä B-joukkueella oli pallo hallussaan sisäänheittoa varten sillä hetkellä, kun ensimmäinen sääntöjenvastainen kontakti syntyi.
Selite
Koripallon pelisäännöt 37.1.1 Epäurheilijamainen virhe
Epäurheilijamainen virhe on pelaajan tekemä kosketusvirhe, jossa erotuomarin näkemyksen mukaan:
Kansalliset tulkinnat koripallon virallisiin pelisääntöihin
Toteamus: Videotarkistusta voidaan milloin tahansa pelin kuluessa käyttää mm. seuraavissa tilanteissa (sääntökohta 46.12):
Esimerkki
On tuomittu henkilökohtainen, epäurheilijamainen tai pelistä erottava virhe, ja välittömästi ennen tätä virhettä tai sen jälkeen syntyy tilanne, jossa erotuomarien näkemyksen mukaan saattaa olla tehty yksi tai useampi epäurheilijamainen, tekninen tai pelistä erottava virhe (esim. tönimistä tai tahallista vastustajan ärsyttämistä).
Tulkinta
Jos erotuomarit tarkistavat videolta, täytyykö tuomiota koventaa tai lieventää tai muuttaa se tekniseksi virheeksi, he voivat samalla tarkistaa, tapahtuiko tilanteen yhteydessä muita epäurheilijamaisia, teknisiä tai pelistä erottavia virheitä.
Koripallon pelisäännöt 37.1.1 Epäurheilijamainen virhe
Epäurheilijamainen virhe on pelaajan tekemä kosketusvirhe, jossa erotuomarin näkemyksen mukaan:
A14 saa riiston omassa puolustuspäässä ja lähtee kuljettamaan vauhdikkaasti vastustajan korille. Kun pelaaja on aloittanut lay-upin, puolustaja B3 yrittää osua palloon takaa päin aiheuttaen samalla sääntöjen vastaisen kontaktin. Koska A14 on aloittanut lay-upin, ja heittotilanteessa eivät suunnavaihtopelin (transition) epäurheilijamaisen virheen kriteerit ole enää voimassa, eikä kyseessä ole kohtuuttoman kova kontakti, tuomitsee erotuomari tilanteesta normaalin kosketusvirheen, mikä on oikein.
Selite
Koripallon pelisäännöt 37.1.1 Epäurheilijamainen virhe
Epäurheilijamainen virhe on pelaajan tekemä kosketusvirhe, jossa erotuomarin näkemyksen mukaan:
B40 kuljettaa pallon etukentälle ja ottaa kolmen pisteen heiton. Puolustaja A13 hyppää torjuakseen heiton pysyen omassa sylinterissään eikä aiheuta kontaktia heittäjään. Heittotilanteen loppuvaiheessa heittäjä tekee liioitellun liikkeen antaakseen vaikutelman tulleensa rikotuksi. Tilanteessa erotuomari näyttää välittömästi virheen näyttelemisen merkin ja kommunikoi annetun varoituksen seuraavan pelikatkon aikana virheen näytelleelle pelaajalle, joukkueen valmentajalle ja erotuomarikollegoilleen. Tästä eteenpäin varoitus koskee koko joukkuetta ja tilanteen toistuessa tuomitaan tekninen virhe.
Selite
Koripallon pelisäännöt 33.16 Virheen näytteleminen
Virheen näytteleminen/feikkaaminen (fake a foul) on pelaajan teko, jossa hän yrittää saada epäreilua etua teeskentelemällä, että häntä olisi rikottu, tai käyttämällä teatraalisia liioiteltuja eleitä saadakseen aikaan vaikutelman, että häntä olisi rikottu.
A4 saa levypallon ja lähtee kuljettamaan nopeasti kohti vastustajan koria. Puolustaja B0 pysäyttää pallollisen pelaajan etenemisen aiheuttaen kontakti sivusta. Erotuomari tuomitsee tilanteesta virheen ja keskusteltuaan toisen erotuomarin kanssa muuttaa tuomion epäurheilijamaiseksi virheeksi, joka vielä videotarkistuksella vahvistetaan.
Selite
Koripallon pelisäännöt 37.1.1 Epäurheilijamainen virhe
Epäurheilijamainen virhe on pelaajan tekemä kosketusvirhe, jossa erotuomarin näkemyksen mukaan:
• puolustaja aiheuttaa tarpeettoman kontaktin pysäyttääkseen hyökkäävän joukkueen etenemisen suunnanvaihtopelissä. Tämä on voimassa, kunnes hyökkääjä on aloittanut heittoliikkeensä.
Koripallon pelisäännöt F.3.3
Videotarkistus on järjestelmä, jossa erotuomarit voivat tarkastella sääntöjen mukaisesti määriteltyjä pelitilanteita. He voivat muuttaa alkuperäisen päätöksen vain, jos on saatavilla selvä visuaalinen todiste.
Korisliigan kaksinkertainen mestari Helsinki Seagulls onnistui hankkimaan uuden omistajakaartin kesäkuun aikana. Uuden taustayhtiön taustalla on kokeneita kotimaisia yritysmaailman vaikuttajia useammalta toimialalta.
Viidesti Korisliigan parhaaksi erotuomariksi valittu Ville Selkee, 33, keskittyy jatkossa perhe-elämään ja työuraansa. Päätös lopettamisesta on kypsynyt nokialaislähtöisen Selkeen takaraivossa muutaman viime kauden ajan.
Mestarien liigan karsinnat pelataan jälleen turnausmuotoisesti 23.-28.9. Karsintojen pelipaikka selviää heinäkuun alussa, kun BCL:n runkosarjan lohkot ja karsintakaaviot arvotaan Sveitsin Lausannessa.
Korisliigan kotimaisten kärkipelaajien joukkoon viime vuosina rymistellyt Susijengin sentteri Hannes Pöllä, 211 cm ja 27 vuotta, vaihtaa seuraa. Viimeisellä kahdella liigakaudella Kataja Basketia vahvistanut Pöllä on solminut yksikautisen sopimuksen perinteikkään kotkalaisjoukkue KTP-Basketin kanssa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Kauhajoki on solminut vuoden sopimuksen takamies Fiifi Aidoon kanssa. 189-senttinen Visa-Basketin kasvatti siirtyy Kauhajoelle Nokialta, jossa hän on pelannut kaksi edellistä kautta ja oli voittamassa BC Nokian kanssa mestaruutta keväällä 2024.
Salon Vilppaan Samu Adler voitti päättyneellä Korisliiga-kaudella sekä Vuoden tulokkaan että Vuoden kuudennen pelaajan palkinnot. Miten saavutus oikein onnistui nuorukaiselta, joka ei ole vielä ehtinyt edes täysi-ikäiseksi?
Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen etsii uransa huipulla seuraavaa ammattilaissopimusta mutta valmistautuu samalla myös urheilu-uran jälkeiseen elämään. Aloittelevaa oikeustieteiden opiskelijaa kiinnostavat edelleen ulkomaiden koripalloparketit.
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Helsinki Seagullsin Shawn Hopkins kävi pohjalla ja kuluneen vuoden aikana syntyi uudelleen. Nyt hän pääsi juhlimaan mestaruutta Kauhajoella, josta kehityksen polku sai alkunsa.