29.8.2020 15:06 Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun liittokokous valitsi Marko Airamaan hallitukseen. Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd valittiin kunniajäseneksi hienosta päivätyöstään koripallon eteen.
Koronatilanteen vuoksi siirretty Suomen Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin lauantaina 29.8. Kokous oli malliltaan hybridi, jossa jäsenseuralla sai kokouksessa olla yksi edustaja paikalla Espoon Dipolissa muiden osallistuessa etäyhteyksien kautta.
Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun seuraavaksi kolmeksi toimintavuodeksi hallitukseen valittiin Marko Airamaa ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti.
Airamaa, 47, on Helsingin NMKY:n kasvatti, joka toimii parhaillaan kasvattajaseuransa hallituksen jäsenenä. Siviiliammatissaan Airamaa on Oy Hartwall Ab:n myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen.
Erovuoroisia jäseninä olleet Kaisa Forsström, Kirsi Eräkangas ja Tiina Sten jatkavat hallituksessa. Forsström ja Sten valittiin seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Liittohallituksesta eronneen, Koripalloliiton uutena erotuomaripäällikkönä aloittaneen Timo Niemisen paikalle valittiin täydennysmenettelyn kautta Eräkangas, joka toimii tehtävässä Niemisen toimintakauden loppuun saakka (30.6.2021).
Lisäksi liittohallitus sai uuden varajäsenen, kun Markku Larkion tilalle varajäseneksi valittiin Ville Sipiläinen seuraavaksi kolmeksi toimintavuodeksi. Kaikki valinnat olivat ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisia.
Lauantaisen kokouksen puheenjohtajana toimi pitkän linjan koripallovalmentaja ja siviilityössään varatuomarina toimiva Eero Nikkarinen.
Kokouksen avasi Koripalloliiton puheenjohtaja Timo Elo, joka jakoi kiitosta seuroille toiminnastaan läpi poikkeusolosuhteiden.
- Kun junioripelit loppuivat, tuli monelle huoli, että häviääkö nuoret pelaajat. Nyt näyttäisi siltä, että mitään pelaajakatoa ei ole havaittavissa. Se kertoo siitä, että koripallo merkitsee nuorille todella paljon. Iso kiitos seuroille, jotka ovat huolehtineet omista harrastajistaan ja nuorista poikkeusolosuhteista huolimatta. Tiivis yhteydenpito ja viestiminen ovat sellaisia arvoa, jotka kantavat läpi vaikeampienkin aikojen. Jos nuoret ovat hyvässä harrastuksessa, heijastuu se koko yhteiskuntaan tulevaisuudessa, Elo sanoi avauspuheenvuorossaan.
- Olemme olleet läpi kevään ja kesän yhteydessä seuroihin ja pyrkineet auttamaan heitä. Nyt näyttää siltä, että liigaseurat ovat selviytyneet iskuista ja saamme kotimaisen pääsarjan pyörimään, kun kaikki ovat valmiina uuteen kauteen, Elo summasi.
Kokouksen päätteeksi Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd kutsuttiin arvovaltaiseen joukkoon. Aiemmin Koripalloliiton kunniajäseneksi ovat tulleet kutsutuiksi Robert Petersen (kutsumisvuosi: 1983), Teuvo Tuominen (1989), Pentti Toivonen (1995), Hilkka Hakola (1995), Pentti Salmi (1995), Erkki Hiltunen (1997), Veikko Karén (2001), Juhani Salmenkylä (2003), Pekka Litmanen (2009), Esko Strandberg (2015) ja Pekka Valpola (2019).
Helsinkiläinen kolmen lapsen isä Rauno Segersvärd on toiminut Koripalloliiton puheenjohtajana, liittohallituksen jäsenenä sekä sarjalisenssiyksikön pitkäaikaisena puheenjohtajana.
Seuratoiminnassa Segersvärd toimi tyttö- ja naiskoripalloon erikoistuneen Karhun Pojat –seuran puheenjohtajana. Hän oli merkittävässä roolissa myös Malmin palloiluhallin syntymiseen. Siviiliammatiltaan Segersvärd toimi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) talouspäällikkönä.
Vimpelin Vedon yhteisö menetti reilu viikko sitten liikuntahallin tulipalossa peli- ja harjoituspaikan sekä harjoitusvälineet aina palloja myöten. Seura kerää nyt lahjoituksia tukirahastoon. Tavoite on hankkia uusia peli- ja harjoitusvälineitä ja palauttaa harjoittelu- ja peliolosuhteet mahdollisimman nopeasti.
Suomen Koripalloliitto kutsuu koripalloseurat ja koulut mukaan yhteisiin korintekotalkoisiin. Tavoitteena on heittää yhdessä miljoona koria elo-syyskuussa Tampereella järjestettävien miesten koripallon EM-kisojen hengessä.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Koripalloliitto viestii laajasti suomalaisen kilpa- ja harrastekoripallon tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä.
Vielä tämän viikon ajan seurat voivat ehdottaa puheenjohtajaa ja jäseniä liittohallitukseen. Valinnat tehdään toukokuussa kevätliittokokouksessa, johon osallistuminen on seuroille paras tapa vaikuttaa liiton toimintaan.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.