4.5.2010 Suomen Koripalloliitto on langettanut Lappeenrannan NMKY:n entiselle amerikkalaispelaajalle Matthew Gibsonille kahden vuoden toimintakiellon. Gibson antoi positiivisen, nandrolonin aineenvaihduntatuotetta sisältäneen, dopingnäytteen 13. tammikuuta pelatussa Korisliigan ottelussa Kauhajoen Karhu – Lappeenrannan NMKY.
Matthew Gibsonin kausi päättyi loukkaantumiseen jo tammikuussa. Sitä ennen hän antoi kiellettyjä aineita sisältäneen dopingnäytteen. Kuva: Kimmo Metsälä.
Nandroloni luokitellaan anabolisiin steroideihin.
Gibson luopui Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n käsittelyn yhteydessä oikeudestaan B-näytteen analysointiin. Antidopingtoimikunnan valvontalautakunta totesi Gibsonin tapauksen dopingrikkeeksi 6.4.2010, jonka jälkeen tapaus siirtyi Koripalloliiton käsittelyyn.
Koripalloliiton päätöksen teki sääntö- ja kurinpitoyksikkö, jonka toimivallan puitteissa Gibsonille määrätty kahden vuoden toimintakielto on kovin mahdollinen rangaistus. Kahden vuoden toimintakielto oli myös ADT:n suositusrangaistus, kun kyseessä oli urheilijan ensimmäinen dopingrike. ADT asetti Gibsonin väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 4.3.2010. Näin ollen Koripalloliiton langettama toimintakielto päättyy 3.3.2012.
Toimintakiellossa oleva henkilö ei saa osallistua liiton, alueen tai seuran toimintaan. Toimintakielto sisältää aina myös kilpailukiellon.
Kauhajoen Karhu voitti 13. tammikuuta pelatun ottelun Lappeenrantaa vastaan tuloksella 87-81. Koska LrNMKY hävisi ottelun, jää lopputulos Koripalloliiton sääntöjen mukaan voimaan. Koripalloliiton kilpailusääntöjen mukaan dopingrikkeeseen syyllistynyttä ja siten edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi ottelu tuloksella 0-40 vain, mikäli joukkue voittaa kyseisen ottelun.
Matthew Gibson loukkaantui liigaottelussa 22.1., kun hänen kyynärluunsa ja ranteensa murtuivat. Gibsonin kausi päättyi kyseisiin vammoihin.
- Gibsonin tapaus on vakava ja valitettava, mutta toisaalta olemme tyytyväisiä dopingtestauksen tehokkuuteen. Urheilija on aina viime kädessä itse vastuussa elimistöönsä joutuvista aineista ja vääriä aineita käyttävien pitääkin jäädä kiinni, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Kenneth Lindholm.
Dopingrikkeet ovat koripallossa erittäin harvinaisia. Edellisen kymmenen vuoden aikana, vuosina 2000-09, koripalloilijoihin kohdistettiin Suomessa kaikkiaan 703 dopingtestiä. Positiivisia tapauksia kirjattiin kolme, joissa kaikissa oli kyse yhdysvaltalaispelaajien antamista dopingnäytteistä, jotka sisälsivät kannabiksen aineenvaihduntatuotteita. Vuoden 2009 lajikohtaisessa testaustilastossa koripallo oli sijalla kahdeksan suoritettujen dopingtestien määrässä.
- Tämä tuorein tapaus vain alleviivaa sitä, että Koripalloliiton viime vuosina suorittamat toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, jatkaa Lindholm viitaten ”Heads Up!” –koulutusohjelmaan.
Koripalloliitto on syksystä 2008 lähtien järjestänyt ulkomaalaispelaajille kohdistettua ”Heads Up!” -koulutusohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on toisaalta perehdyttää ulkomaalaispelaajat etukäteen Suomessa odotettavissa oleviin, heille uusiin asioihin ja toisaalta informoida heitä dopingvalvonnasta ja dopingtestien suoritustavasta.
Tilaisuuksissa on ensimmäisen osion pitänyt jo pitkään Suomessa asunut ja sekä pelaajana että valmentajana toiminut Bernard Harris (Get In the Game ry). Jälkimmäisen osion on käyttänyt ADT omaan tietoiskuunsa.
Koripalloliitto järjesti sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 neljä Heads Up! –koulutusta. Jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti Koripalloliitto järjestää tilaisuuksia tulevalla pelikaudella 2010-11 kaikkiaan 12. Osallistujajoukkoa laajennetaan siten, että koulutuksiin osallistuvat kaikkien Korisliigan joukkueiden kaikki pelaajat, valmentajat ja myös seurajohto. Asiasisältöä laajennetaan käsittelemään aikaisempien aiheiden lisäksi myös muun muassa verotus- ja vakuutusasioita sekä ulkomaalaisten työlupia koskevaa neuvontaa.
Kauhajoki saapui puolivälieriin jatkosarjojen toiselta sijalta mutta kärsi kriittisellä hetkellä loukkaantumisvaikeuksista. Seitsemänneltä paikalta ponnistanut Kataja voitti pelit 4–0.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus hyväksyi kokouksessaan Korisliigan seurakokouksen esityksen uudeksi sarjajärjestelmäksi, joka astuu voimaan kilpailuvuodelle 2026–27. Nykyisestä jatkosarjamallista luovutaan ja tulevalla kaudella Korisliigassa pelataan 34 ottelun runkosarja, 10 joukkueen pudotuspelit ja lisäksi Suomen Cup palaa kilpailukalenteriin.
Salon Vilpas, KTP-Basket, Korihait ja Kataja Basket ovat kaikki saavuttaneet kolme voittoa omissa puolivälieräsarjoissaan ja voivat edetä jo seuraavan ottelukierroksen jälkeen.
Seagulls kavensi puolivälierät KTP:tä vastaan 2–1:een, kun taas Katajan ja Kauhajoen välinen kamppailu johti 3–0-tilanteeseen. Katajalla on mahdollisuus paketoida sarja jo torstaina.
Korihaiden ja Hongan välisessä pudotuspelisarjassa jokainen ottelu on toistaiseksi päättynyt kotivoittoon.
Tampereen Pyrintö otti puolivälierien ensimmäisen voittonsa vain yhden pisteen erolla ja vieraskentällä.
Vain yksi Korisliigan neljästä puolivälieräsarjasta on parhaillaan tasoissa. Lopuissa tilanne on 2–0, joskaan ei poikkeuksetta ennakkosuosikin hyväksi.
Tampereen Pyrinnön ja Salon Vilppaan toisesta puolivälieräkohtaamisesta tuli huomattavasti tiukempi trilleri kuin ensimmäisestä.
Kataja Basket nappasi vierasvoiton Kauhajoelta heti puolivälierien käynnistykseksi. KTP-Basket sen sijaan puolusti kotikenttäänsä onnistuneesti, vaikka haastajat pääsivät kahden pisteen päähän.
Samu Adler ja Mikael Aalto kuuluivat Korisliiga-illan hahmoihin, kun ensimmäiset puolivälieräpelit paketoitiin Salossa ja Uudessakaupungissa.