30.1.2020 13:15 Sisäjoukkuepelien lajiliitot julkistivat tänään lajien olosuhteiden nykytilaa sekä lajien yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän keskustelupaperin. Hanno Möttölä näkee nykyisen hallitilanteen huolestuttavana.
Hanno Möttölä oli yksi neljästä panelistista Helsingin Musiikkitalolla lajiliittojen keskustelupaperin julkistamistilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa. Möttölän lisäksi keskusteluun osallistui salibandylegenda Tero Tiitu, Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sekä käsipalloseura Dickenin toiminnanjohtaja Anna Airava.
Aula Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät tunnistavat palloiluolosuhteiden heikon nykytilan. Osana selvitysprojektia toteutettuun kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia on sitä mieltä, että heidän kuntaansa tarvitaan uusi palloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin.
Panelistit ilmaisivat yhteisen huolensa nykytilanteeseen.
- Helsinkiläinen pääsarjajoukkue ei pysty pelaamaan omassa kaupungissaan Salibandyliigan otteluita, se kertoo tilanteesta oleellisen, Tero Tiitu viittasi Salibandyliigan ottelunsa Vantaalla pelaavaan EräViikinkeihin.
- Joudumme tällä hetkellä toimimaan tiloissa, jotka ovat suunniteltu koululiikuntaan varten, vaikka sisäpalloiluseurat ovat talviaikaan yksi suurimmista tapahtumajärjestäjistä, Palloliiton Tero Auvinen kommentoi nykytilannetta.
- Esimerkiksi Helsingissä ei ole kansainvälisten vaatimusten täyttämää hallia. Meillä olisi seurana potentiaalia kasvaa, mutta nyt joudumme joskus nuorille myymään ei-oota, kun hallien seinät tulevat vastaan. Meillä on vaikeaa tarjota tasapuolisia ja fiksuja olosuhteita nuorille niin, että treenimatkat olisivat inhimillisiä, avasi Dickenin toiminnanjohtaja Anna Airava.
Hanno Möttölä ilmaisi huolensa koripallon harjoitus- ja pelipaikkojen suhteen. Sisäjoukkuepelien - futsalin, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn – lajiliitot perustivat yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia ja paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä. Koripalloliitosta mukana on kilpailujohtaja Tom Westerholm.
Möttölä näkee, että olosuhdeasiatuntijaryhmälle on tarvetta:
- Kun Vantaan Energia Areenaa rakennettiin, minulta pyydettiin mielipiteitä. Heille oli silloin uutta, että katsomot pitäisi olla neljällä sivulla. Lähtökohtahan on ylipäätänsä se, että urheilija tuntee olevansa näyttämöllä eikä pelaamassa seinän vieressä.
- Korisliigassa olemme tällä hetkellä tilanteessa, että joku myy pullaa ja makkaraa pöydällä, joka on kannettu hallin käytävälle. Se luo kotikutoisen fiiliksen ja se voisi tapahtua viikonloppuna junnupeleissä, mutta ei ammattilaisurheilussa.
Möttölä nostaa yhden esimerkin esikuvien merkityksestä.
- On muistettava, että nuoria harrastajia motivoi esikuvat. On eri asia nuorelle, pelaako seuran edustusjoukkue 3000 henkeä vetävässä hallissa vai koulun jumppasalissa. Nuorta urheilijaa motivoi urheilemaan sellainen edustusjoukkue, jonka pelit ovat viikosta toiseen hienoja kulttuuritapahtumia hienoissa puitteissa. Kisahallin 60-70 vuotta vanhat vaneriseinät häviävät nuorten silmissä kilpailun uudemmille halleille, Möttölä avaa.
- On eri asia kuunnella musiikkiesitystä hienolla Musiikkitalolla kuin samaa esitystä koulun jumppasalissa.
Samalla kun Susijengi on raivannut tietään EM-kisoissa, yli 20 000 koululaista on tukenut joukkuetta heittämällä koreja ympäri Suomen kouluja. Miljoonan korin tavoite saavutettiin keskiviikkona 10.9.
Suomen kouluissa eletään vahvasti mukana EM-kisahuumassa. Susijengin ja Susiladiesin sekä Koripalloliiton jäsenseuroineen heittämä miljoonan korin haaste on temmannut mukaansa jo yli 12 000 koululaista.
Vimpelin Vedon yhteisö menetti reilu viikko sitten liikuntahallin tulipalossa peli- ja harjoituspaikan sekä harjoitusvälineet aina palloja myöten. Seura kerää nyt lahjoituksia tukirahastoon. Tavoite on hankkia uusia peli- ja harjoitusvälineitä ja palauttaa harjoittelu- ja peliolosuhteet mahdollisimman nopeasti.
Tämän kesän koripallon EM-kotikisat ovat mukana WWF:n urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin pilottihankkeessa. Elokuun kisat saavat ensimmäisenä Suomessa WWF:n vastuullisuusmerkin.
Suomen Koripalloliitto kutsuu koripalloseurat ja koulut mukaan yhteisiin korintekotalkoisiin. Tavoitteena on heittää yhdessä miljoona koria elo-syyskuussa Tampereella järjestettävien miesten koripallon EM-kisojen hengessä.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Koripalloliitto viestii laajasti suomalaisen kilpa- ja harrastekoripallon tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä.
Tamperelainen koripallovalmentaja Kari Kilpinen sai yhden kolmesta tänä vuonna jaettavasta Alfred Kordelinin säätiön lasten ja nuorten valmentajapalkinnosta. Hän on tehnyt poikkeuksellisen merkittävän elämäntyön lasten ja nuorten koripallon parissa.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 17.5. Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Elo. Lisäksi liittohallitukseen saatiin uusi jäsen, kun Timo A. Järvinen valittiin jäseneksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
Vielä tämän viikon ajan seurat voivat ehdottaa puheenjohtajaa ja jäseniä liittohallitukseen. Valinnat tehdään toukokuussa kevätliittokokouksessa, johon osallistuminen on seuroille paras tapa vaikuttaa liiton toimintaan.