25.8.2025 11:52 Neljä maata ja isäntäkaupunkia, 24 maajoukkuetta, 16 neljännesvälieräpaikkaa, kolme mitalistia ja yksi Euroopan mestari – koripallon EM-kisat pelataan vuonna 2025 jo neljännen kerran tutuksi tulleella neljän maan mallilla. Yhdeksi historian kovatasoisimmista ennakoidut EM-kisat käynnistyvät keskiviikkona Tampereella, Riiassa, Limassolissa ja Katowicessa.
Kuvat: Joonas Cavén
27. elokuuta – 14. syyskuuta pelattavat vuoden 2025 EM-kisat ovat jo neljännet neljän isäntäkaupungin/-maan formaatilla. Formaatti otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2015, jolloin EM-kisat jaettiin Ranskan (Montpellier/Lille), Kroatian (Zagreb), Saksan (Berliini) ja Latvian (Riika) kesken.
Nyt pelattavat EM-kisat ovat historian kolmannet miesten EM-kisat, joissa Suomi on yksi järjestäjämaista. Suomi isännöi yksin koripallon vuoden 1967 EM-kisoja (Helsinki/Tampere) sekä yhtä vuoden 2017 EM-alkulohkoista (Helsinki).
Edelliset koripallon EM-kisat pelattiin syyskuussa 2022, jolloin Susijengi sijoittui Prahan EM-alkulohkossa toiseksi ja eteni EM-loppusarjaan Berliiniin, jossa se päihitti neljännesvälierässä Kroatian ja taipui puolivälierässä sittemmin Euroopan mestaruuden voittaneelle Espanjalle.
Jo vuosikymmenen aikana tutuksi käyneellä mallilla EM-kisat on jaettu neljän isäntämaan/-kaupungin kesken. EM-alkulohkot on jaettu Latvian (Riika), Suomen (Tampere), Kyproksen (Limassol) ja Puolan (Katowice) kaupunkeihin. Kisat huipentuvat Riikaan, jossa pelataan pudotuspelivaihe aina neljännesvälierästä finaaleihin.
Jokaisen lohkon neljä parasta joukkuetta etenee Riikaan pudotuspelivaiheeseen, joka pelataan paras yhdestä -pelitavalla.
Neljännesvälierissä A-lohkon joukkueet kohtaavat B-lohkon joukkueet ja C-lohkon joukkueet kohtaavat D-lohkon joukkueet. Otteluparit muodostuvat sijoitusten perusteella seuraavasti: B2-A3, C1-D4, A1-B4, D2-C3, B1-A4, C2-D3, A2-B3, D1-C4.
Neljännesvälierien voittajat etenevät puolivälieriin, joiden voittajat puolestaan jatkavat semifinaalivaiheeseen. Semifinaalien voittajat pelaavat EM-finaalissa 14. syyskuuta, kun taas semifinaaleissa hävinneet ratkovat pronssimitalien kohtalon.
Kolmen vuoden takaisissa EM-kisoissa nähtiin kenties kaikkein kattavin joukko NBA:n ja Euroliigan eturivin pelaajia koko EM-kisojen historiassa.
Vaikka tänä vuonna eturivin pelaajien poissaoloja on kolmen vuoden takaista enemmän, Serbian Nikola Jokicin, Slovenian Luka Doncicin ja Kreikan Giannis Antetokounmpon mukanaolo takaa sen, että EM-kisoissa esiintyy lähes millä tahansa mittapuulla maailman viidestä parhaasta pelaajasta kolme.
Susijengin Lauri Markkanen on jo vuosina 2017 ja 2022 osoittanut kuuluvansa EM-kisojen ehdottomaan tähtijoukkoon, eikä meriittien valossa Markkaselle kalpene toisen kisaisännän Latvian 221-senttinen jättiläinen Kristaps Porzingiskaan. Saksan maailmanmestariksi kesällä 2023 johdattaneet Dennis Schröder ja Franz Wagner ovat jälleen mukana ja Turkilla on tuoda kisoihin Houston Rocketsin 211-senttinen ja 23-vuotias viime kevään NBA:n All-Star-pelaaja, Alperen Sengün.
Eikä tähtiloisto himmene kärkijoukon jälkeenkään, sillä EM-kisoissa maataan edustavat myös mm. Zaccharie Risacher ja Alex Sarr (Ranska), Jonas Valanciunas (Liettua), Santi Aldama ja Hernangomezin veljekset (Espanja), Deni Avdija (Israel), Simone Fontecchio (Italia), Nikola Vukevic (Montenegro), Sandro Mamukelashvili (Georgia), Neemias Queta (Portugali) ja Pelle Larsson (Ruotsi) – ja monet monet muut.
EM-kisat ovat perinteisesti toimineet myös näyttämönä tulevaisuuden arvokisojen keulakuville, kuten vuoden 2017 Helsingin EM-alkulohko muistetaan Lauri Markkasen esiinmarssina kansainvälisen koripallon valokeilaan.
Nuoruus on korostetusti läsnä sukupolvenvaihdosta läpikäyvässä Ranskan joukkueessa, jonka keski-ikä on alhainen 25,1 vuotta, ja jonka kahdestatoista pelaajasta vain kaksi on täyttänyt 30 vuotta. Tappiottomana valmistavista maaotteluista selvinneellä Ranskalla on juoksuttaa kentälle kolmen kappalein kaksikymppistä NBA-prospektia Alex Sarrin (213 cm/20 v.), Zaccharie Risacherin (203/20) ja Bilal Coulibalyn (200/21) muodossa.
Tänä kesänä erinomaisesti nuorten EM-kisoissa esiintyneellä Italialla katseet kiinnittyvät Euroliigan Rising Star -palkinnon voittajaan, Real Madridin Gabriele Procidaan (193/23), jolle on tiedossa merkittävästi vastuuta joukkueensa takakentällä.
Espanjan kolme vuotta sitten Euroopan mestaruuteen johtaneen Lorenzo Brownin ollessa poissa joukkue saattaa turvautua suunniteltuakin varhemmin pelinjohtotehtävissä viime kesän Tampereen U18 EM-kisoissa väläytelleeseen Mario Saint-Superýyn (191/19), joka edustaa tulevalla kaudella Gonzagaa Yhdysvaltain NCAA-liigassa.
Turkilla on tuoda Alperen Sengünin takana kentälle nuori kakkossentterinsä, Philadelphia 76ersissä rookie-kauden pelannut blokkihirmu Adem Bona (208/22). Suursuosikki Serbian riveissä nuoruutta edustaa kaksi vuonna 2003 syntynyttä NBA-pelaajaa Nikola Jovic (208/22) ja Tristan Vukcevic (213/22).
Susijengillä on vahvuudessaan EM-kisojen nuorin pelaaja, toista kesäänsä miesten maajoukkuepaitaa kantava toisen polven koripalloilija Miikka Muurinen (211/18), joka väläytteli vastikään taitojaan Susijengin ja Puolan EM-kenraalissa Espoo Metro Areenalla.
Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan keskiviikkona alkavissa EM-kisoissa on yksi ainoa suosikki: niin monet kerrat 2000-luvulla arvokisahopealle jäänyt Serbia, jolla on moninkertaisen NBA:n MVP:n Nikola Jokicin lisäksi tuoda kentälle koko joukko kansainvälisen tason eliittipelaajia Bogdan Bogdanovicista Vasilije Miciciin ja Nikola Milutinoviin. Ei ole ihme, että Svetislav Pesicin valmentaman Serbian odotetaan olevan kisoissa omaa luokkaansa.
Hallitsevana EM-pronssimitalistina ja maailmanmestarina Saksa tuo kentälle lähes koko kahden vuoden takaisen joukkueensa Dennis Schröderin ja Franz Wagnerin johdolla. Saksa on kuitenkin kokenut valmentajanvaihdoksen Gordon Herbertin siirryttyä Bayern Münchenin peräsimeen. Joukkuetta valmentaa nyt ensimmäisiin arvokisoihinsa Alex Mumbru.
Vaikka Ranska lähtikin EM-kisakesään ilman Victor Wembanyamaa, Mathias Lessortia ja Rudy Gobertia, joukkueen soihdunsiirto on hyvässä käynnissä ja valmistavat maaottelut osoittavat Frederic Fathouxin valmentaman ryhmän pelaavan hyvin yhteen. Pitkälti EM-kisauntuvikoista koostuvan Ranskan paineensietokyky testataan kisojen edetessä.
Latvia lähtee kotikisoihinsa jotakuinkin parhaalla mahdollisella kokoonpanolla Kristaps Porzingisin johdattamana ja pitkään arvokisoissa alamaissa ollut Turkki on niin ikään kerännyt parhaan joukkueensa vuosiin Alperen Sengünista Shane Larkiniin ja Cedi Osmaniin. Giannis Antetokounmpon Kreikkaa ja Luka Doncicin Sloveniaa ei kannata aliarvioida, kun taas Susijengi, Liettua ja Italia ovat kukin osoittaneet valmistavissa maaotteluissa myrskyn merkkejä.
Hallitsevana Euroopan mestarina kisoihin lähtee Espanja, joka kultasormi Sergio Scariolon johdolla onnistui omassa sukupolvenvaihdoksessaan aikataulusta edellä johdattamalla ”korkeintaan puolivälierätasoisen” joukkueensa Berliinissä kultamitaleille asti maan ”kultaisen sukupolven” suurmenestyksen (mm. EM-kultaa 2009, 2011, 2015, MM-kultaa 2019, olympiahopeaa 2008, 2012, olympiapronssia 2016, EM-pronssia 2013) jälkeen.
Serbia saapuu EM-näyttämöille sisuuntuneena: pelattuaan suvereenin EM-alkulohkon syksyllä 2022 Prahassa joukkue putosi neljännesvälierässä Italiaa vastaan Berliinin EM-neljännesvälierässä. Joukkueen kollektiivisessa muistijäljessä on myös koko joukko himmeämpiä mitaleita: EM-hopea 2017, MM-hopea 2023 ja olympiapronssi 2024. Serbian edellisestä EM-kullasta onkin ehtinyt vierähtää jo 24 vuotta.
Saksalla on takanaan ennennäkemätön menestysputki Gordon Herbert päävalmentajanaan – olympialaisten neljäs sija 2024, maailmanmestaruus 2023 ja EM-pronssi 2022. Eurooppalaisen koripallon suurmaana tunnetulla Ranskalla on kaapissaan olympiahopeamitalit vuosilta 2021 ja 2024 sekä kesän 2019 MM-pronssi.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana EM-mitaleita ovat saalistaneet myös vuoden 2017 Euroopan mestari Slovenia ja vuoden 2015 EM-hopeamitalisti Liettua.
Susijengi on saanut kotikisahuuman kynnyksellä ilouutisen tasavallan presidentin kansliasta kuultuaan, että presidentti Alexander Stubb on lupautunut EM-kisojen (EuroBasket 2025) suojelijaksi.
- On meille ja koko suomalaiselle koripalloperheelle kunnia-asia saada intohimoisena urheilumiehenä tunnettu tasavallan presidentti historiallisen tapahtumamme suojelijaksi, Susijengin päävalmentaja Lassi Tuovi kommentoi.
Vuoden 2025 EM-kisojen Tampereen alkulohko pelataan 27.8.-3.9. Nokia Areenalla. Kaikki kisoihin liittyvä informaatio lipunmyynteineen löytyy osoitteesta https://tampere.basket.fi.
Kotkalaisen KTP-Basketin nimissä Korisliigan vuoden pelaajan palkinnon keväällä 2022 nimiinsä vienyt Susijengin laitahyökkääjä ja ToPo Juniorien kasvatti Remu Raitanen, 206 cm ja 28 vuotta, palaa Kotkaan ja Korisliigaan solmittuaan KTP:n kanssa loppukauden pituisen sopimuksen.
Susijengin takamies Perttu Blomgren joutui odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka ennen kuin uusi joukkue löytyi. Odotus kuitenkin kannatti, sillä Blomgren sai hakemansa siirryttyään Saksan hallitsevan cup-mestari Mitteldeutscherin joukkueeseen.
Susijengi pääsee kuudennen kerran peräkkäin täyden kotiyleisön eteen, kun joukkue kohtaa seuraavaksi Belgian MM-karsinnassa Espoo Metro Areenalla 1. maaliskuuta.
Susijengin seuraavan MM-karsintaottelun ennakkomyynti 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajille rikkoi kaikki aiemmat ennätykset. Ennakkomyynnissä myytiin yli 5800 lippua.
Susijengin ja Belgian maaliskuun 1. päivä pelattavan ottelun ennakkomyynti käynnistyi tiistaina 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajille. Tänään päättyvässä ennakkomyynnissä lippuja on myyty jo yli 5400.
Susijengin EM-mitalipelijoukkueeseen viime kesänä kuulunut ja marraskuussa Karhu Basketia Korisliigassa edustanut helsinkiläislähtöinen Wartti Basketin kasvatti Andre Gustavson, 196 cm ja 26 vuotta, on solminut loppukauden kattavan sopimuksen Belgian suurseuran Filou Oostenden kanssa.
Susijengin kapteeninnauhaa jo neljättä vuotta kantava helsinkiläisen MaSu-Basketin kasvatti Sasu Salin, 34, jatkoi vääjäämätöntä nousuaan historiankirjoihin marraskuun MM-karsintaikkunan aikana.
NBA:ssa Utah Jazz kohtasi toista iltaa peräkkäin Houston Rocketsin, mutta tällä kertaa Jazz veti pidemmän korren loppunumeroin 133-125. Lauri Markkanen tilastoi Jazzille 29 pistettä ja 8 levypalloa.
Susijengi tarjoili 6683-päiselle Espoo Metro Areenalle taas kerran klassikon. Olympiahopeamitalisti Ranska hallitsi MM-karsintaottelun jälkipuoliskoa rutiinilla, mutta Susijengi vei viimeisen viisiminuuttisen näytöstyyliin 18-6 yllätysnimien Perttu Blomgrenin ja Mustapha Amzilin tarjotessa petolaumaan lisäkynsiä ja -hampaita.
Susijengi sai perjantaisessa MM-karsinta-avauksessaan muistutuksen nöyryyden merkityksestä, kun parhaimmillaan 26 pisteen karkumatkalla käynyt Unkari haki yllätysvoiton suomalaisvieraistaan. Susijengin avainmiehistöön kuuluva Edon Maxhuni kertoo joukkueen oppineen läksynsä ja saapuvansa maanantaina kentälle aivan uudella ilmeellä.