9.9.2021 08:32 Koripallo-ottelun läpivieminen onnistuneesti vaatii saumatonta yhteistyötä erotuomareiden ja toimitsijoiden kesken. Toimitsijoina toimivat pöytäkirjanpitäjä, ajanottaja, hyökkäysajanpitäjä, sekä kaksi tilastoijaa. Myös kuuluttaja on osa toimitsijatiimiä. Toimiva toimitsijapöytä takaa jouhevan ottelun niin erotuomareiden kuin katsojienkin silmissä.
Toimitsijat työn ääressä alle 16-vuotiaden tyttöjen MM-karsinnassa Helsingissä.
Kansainvälisen Koripalloliiton FIBA:n alaisissa otteluissa (maaottelut ja seurajoukkueiden kansainväliset sarjaottelut) toimitsijalta ja tilastoijalta vaaditaan ns. FIBA-lisenssi. Toimitsijalisenssin suorittaminen vaatii usean vuoden toimitsijakokemusta maan ylimmältä sarjatasolta sekä täydellistä sääntötuntemusta. Lisäksi jokaisen on osattava toimia kaikissa (pöytäkirja, ajanotto, hyökkäysaika) toimitsijatehtävissä. Tilastointilisenssin suorittaminen vaatii tilastointiohjelman täydellisen osaamisen lisäksi tilastoinnin määritelmät, jotka muuttuvat lajin kehittyessä. FIBA:n lisenssi on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan.
Kansainvälisen koripalloliitto FIBA:n järjestämän toimitsijakoulutuksen läpäisi 13 suomalaista: Pipsa Aaltonen, Pirjo Alkunen, Zdenka Cvetinovic, Katri Heusala, Nina Koivisto, Päivi Kousa, Sari Leskinen, Oona Panula, Hanne Pirkola, Henna Runtti, Samu Silenius, Marika Vilanen ja Riikka Väisänen.
Tilastointilisenssi on tällä hetkellä voimassa reilulla 20 henkilöllä, joista yhdeksän toimii aktiivisesti maaotteluiden toimitsijatiimissä: Pirjo Alkunen, Tuomo Holopainen, Nina Koivisto, Samu Silenius, Maisa Talvitie, Ella Tiusanen, Hanna Tiusanen ja Marika Vilanen.
Koripalloliitto on omissa maaottelutapahtumissaan luottanut vuosikausia Marika Vilasen ja Nina Koiviston pyörittämään toimitsijatiimiin, joka koostuu lisenssin suorittaneista henkilöistä.
Kesällä 2021 tiimi toimi toimitsijoina 16- ja 18-vuotiaiden PM-kisoissa, Susijengin ja Susiladiesin kesän maaotteluissa sekä 16-vuotiaiden tyttöjen MM-karsinnoissa. Kaikkiaan 69 ottelua sisältänyt kesä piti sisällään huimat 360 toimitsija- ja tilastointitehtävää.
- Haluan Koripalloliiton puolesta kiittää Marikan ja Ninan tiimiä upeasta pitkään jatkuneesta yhteistyöstä. Ei ole salaisuus, että ilman tätä porukkaa olisimme todella pulassa. On todella hienoa, miten ammattimaisesti he suhtautuvat tehtävään kouluttautumalla jatkuvasti lisää, Koripalloliiton kilpailupäällikkö Ulla Karlsson hehkuttaa.
16-vuotiaiden tyttöjen MM-karsinnoissa toimitsijatiimi keräsi suorastaan ylistäviä kehuja, kun sen osaamista ja luotettavuutta kiitettiin FIBA:n ja erotuomareiden toimesta.
Tässä vaiheessa onkin hyvä esitellä kaikille koripallopelin yhtä monille tuntematonta osa-aluetta, toimitsemista ja kahta asiaan ”hurahtanutta” ammattilaista.
Toimitseminen on koripallossa yksi niistä tehtävistä, joihin harvoin löytyy innokkuutta. Lasten ja nuorten peleissä vuorot jaetaan vanhemmille ja tehtävään joutuu usein melkeinpä pakosta. Nina Koivisto ja Marika Vilanen ovat poikkeuksia. He ovat löytäneet itselleen harrastuksen, joka pitää heidät iltaisin ja viikonloppuisin koripallokentällä – tai tarkemmin sen laidalla. Molemmilla on mittava ura toimitsijana takanaan ja homma kiinnostaa edelleen.
- Toimitsijapöytä on koripallokentän keskiosassa joukkueiden vaihtopenkkien välissä eli parhaalla mahdollisella paikalla ottelun seuraamiseksi. Toimitsijapöydällä näkee miten valmentajat toimivat ja pääsee luomaan onnistunutta ottelutapahtumaa yhteistyössä erotuomareiden kanssa, kaksikko toteaa yhteen ääneen.
Ninan ylivoimainen suosikki on ajanotto. Siinä pitää pelin lisäksi tarkkailla vaihtopenkkejä sekä kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. Pitää osata lukea peliä ja olla valmius reagoida tilanteisiin nopeasti. Marikan suosikki on hyökkäysaika. Pelissä on oikeasti koko ajan mukana, ja yhteistyö erotuomareiden kanssa on oltava saumatonta. Koripalloliiton siirtyessä digitaaliseen pöytäkirjaan myös pöytäkirjanpito on kiinnostaa. ”Uutta on aina kiva oppia”, toteavat molemmat kuin yhdestä suusta.
Pelkkä toimitseminen ei enää riitä. Molemmat ovat myös aktiivisia tilastoijia. Ottelutilastoinnilla on Suomessa suhteellisen pitkä historia. Aikanaan tilastoja pidettiin käsin. Nykyään tilastointi tapahtuu koneella reaaliajassa, niin että katsojat voivat seurata ottelun tapahtumia kotisohvaltaan. Tilastoinnissa molempia kiehtoo täydellisyys. Tilastoihin on saatava koriin johtaneet syötöt sekä kukin heittotyyppi. Tilastojen avulla valmennus, media ja fanit saavat enemmän irti ottelusta.
Suurin motivaattori toimitsemiseen kaksikolla on halu olla hyvä siinä mitä tekee. Molemmilla on kova kunnianhimo olla paras, tai ainakin lähes täydellinen. Toistaiseksi Suomessa ei ole kovinkaan monta yhtä innostunutta toimitsijaa. Toimitsijoista ja tilastoijista on huutava pula. Ninan ja Marikan löytääkin tällä hetkellä kymmenien eri joukkueiden toimitsijapöydältä.
Jatkuva oppiminen on molemmille tärkeää. Kansainväliset sääntömuutokset tai erikoistilanteet kiehtovat. Ei ole kovinkaan harvinaista, että Suomen kokeneimmat erotuomarit saavat puhelun kaksikolta keskustellakseen yksittäisistä tilanteista. Keskusteleminen erikoistilanteista yhdessä erotuomareiden kanssa pitää myös erotuomarit varpaillaan – ja sehän hymyilyttää kaksikkoa.
Myös Koripalloliitto on saanut osansa kaksikon innostuksesta. Kaksikko ylläpitää Koripalloliiton epävirallista toimitsijatiimiä, jota se informoi ajankohtaisilla asioilla epäsäännöllisen säännöllisesti. Maaotteluita (aikuiset ja nuoret) varten kaksikko organisoi toimitsijatiimiä, josta valitaan kulloinkin maaotteluihin tarvittavat toimitsijat. Kaksikko vastaa Koripalloliiton toimitsija- ja tilastokoulutuksista sekä auttaa Koripalloliittoa toimitsijatoiminnan kehittämisessä. Molemmat ovat olleet alusta asti mukana asiantuntijajäseninä myös Koripalloliiton digitaalisen pöytäkirjan eSCO:n kehittämisessä.
Molemmilla on ollut FIBA:n tomitsija- sekä tilastointilisenssi siitä asti, kun testaus aloitettiin.
Kansainväliset pelit ovatkin molemmille tuttuja. Molemmilla on jo parinkymmenen vuoden kokemus toimitsemisesta kansainvälisistä peleistä. Jos Koripalloliitto jakaisi kultakelloja sadasta maaottelusta pelaajien lailla myös toimitsijoille, olisi Ninalla ja Marikalla niitä käsivarrellinen. Suomi on suhteellisen pieni maa toimitsijan silmin. Kaksikon haaveena on päästä olympialaisiin toimitsijaksi. Suunnitelmissa olikin lähteä tänä vuonna vapaaehtoiseksi Afrikan mestaruuskisoihin, mutta koronatilanne esti aikeet. Haaveet eivät kuitenkaan muuttuneet. Aikataulut pitää nyt vain miettiä uusiksi.
Sekä Ninaa että Marikaa harmittaa, ettei toimitsemista koeta yhtä mediaseksikkäänä kuin muita koripallon osa-alueita. Molemmat kannustavat kuitenkin kaikkia rohkeasti mukaan. Kyseessä on erittäin kiinnostava osa-alue, jota harva osaa tehdä oikein. Eikä siinä vielä kaikki. Toimitsijatiimistä on saanut paljon uusia ystäviä.
- Hyvä tiimi tässä lopulta on kaikkein tärkeintä, toteaa Nina ja Marika.
Vimpelin Vedon yhteisö menetti reilu viikko sitten liikuntahallin tulipalossa peli- ja harjoituspaikan sekä harjoitusvälineet aina palloja myöten. Seura kerää nyt lahjoituksia tukirahastoon. Tavoite on hankkia uusia peli- ja harjoitusvälineitä ja palauttaa harjoittelu- ja peliolosuhteet mahdollisimman nopeasti.
Tämän kesän koripallon EM-kotikisat ovat mukana WWF:n urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin pilottihankkeessa. Elokuun kisat saavat ensimmäisenä Suomessa WWF:n vastuullisuusmerkin.
Suomen Koripalloliitto kutsuu koripalloseurat ja koulut mukaan yhteisiin korintekotalkoisiin. Tavoitteena on heittää yhdessä miljoona koria elo-syyskuussa Tampereella järjestettävien miesten koripallon EM-kisojen hengessä.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Koripalloliitto viestii laajasti suomalaisen kilpa- ja harrastekoripallon tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä.
Tamperelainen koripallovalmentaja Kari Kilpinen sai yhden kolmesta tänä vuonna jaettavasta Alfred Kordelinin säätiön lasten ja nuorten valmentajapalkinnosta. Hän on tehnyt poikkeuksellisen merkittävän elämäntyön lasten ja nuorten koripallon parissa.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 17.5. Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Elo. Lisäksi liittohallitukseen saatiin uusi jäsen, kun Timo A. Järvinen valittiin jäseneksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
Vielä tämän viikon ajan seurat voivat ehdottaa puheenjohtajaa ja jäseniä liittohallitukseen. Valinnat tehdään toukokuussa kevätliittokokouksessa, johon osallistuminen on seuroille paras tapa vaikuttaa liiton toimintaan.
Koulutus on suunnattu mm. valmentajille, seuratoimijoille ja muille urheilun ruohonjuuritasolla työskenteleville. Se sopii myös laajemmin urheilujärjestöissä toimiville ihmisille. Koulutus on tehty urheilutoimijoiden kanssa yhteistyössä.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.