15.12.2025 16:41 Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan FIBA-lisensoitua erotuomaria, jotka viheltävät kansainvälisissä otteluissa viikoittain. Tie FIBA-tuomariksi on vaativa ja vaatii poikkeuksellista sitoutumista jo puhtaasti matkustusmäärän vuoksi. Palkintona on paikka kansainvälisen huippu-urheilun sydämessä.

Korisliigastakin tuttu Joona Haaja on yksi Suomen kahdeksasta FIBA-erotuomarista. Kuva: Samira Lee
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA jakaa kansallisille jäsenliitoilleen rajoitetun määrän FIBA-erotuomarilisenssejä. Paikkojen määrä perustuu muun muassa aikuisten ja nuorten maajoukkueiden sijoituksiin maailmanrankingissä, maan aiempien FIBA-tuomareiden suorituksiin sekä esimerkiksi naistuomareiden määrään.
Suomen Koripalloliitto valitsee erotuomareistaan parhaat ehdokkaat FIBA-lisenssien saajiksi ja toimittaa heidän hakemuksensa FIBA:lle. Erotuomareiden lisenssikausi on kaksi vuotta.
– Erotuomarien tulee näyttää kykynsä korkeimmalla huipulla tietyn ajan. Yksi hyvä kausi ei siis riitä, vaan kyse on pitkäjänteisestä kehittymisestä ja näyttöjen antamisesta, kertoo Koripalloliiton huippuerotuomarivalmentaja Johannes Sarekoski.
Ensimmäistä kertaa FIBA-lisenssiä hakevalta vaaditaan paljon. Kokemuksen ja kehityspotentiaalin tasapainon vuoksi ensikertalaisten tulee olla 25–35 -vuotiaita. Hakijat käyvät läpi kirjallisen FIBA-kokeen, jossa testataan sääntöosaamista, tuomarointitilanteiden tunnistamista sekä kenttäpositiointia. Fyysisen kunto varmistetaan 86 viivan piippitestillä. Lisäksi vaaditaan lääkärintarkastus.
FIBA-lisenssin saaneet erotuomarit kokoontuvat yhdessä kansainväliseen alkukoulutukseen, jossa perehdytään FIBA-tuomaritoimintaan. Erotuomari ilmoittaa etukäteen käytettävyytensä koko kauden ajalle, ja FIBA nimittää otteluihin tuomareita tason, kokemuksen, sijainnin ja saatavuuden perusteella.
FIBA-lisenssejä on kolme erilaista, ja ne määrittävät, minkä tyyppisiä kansainvälisiä otteluita tuomari saa viheltää. Kaikki lisenssityypit ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan.
Suomen osalta FIBA-tuomaritoiminta on vilkasta. Suomesta matkustaa viikoittain erotuomareita ympäri Eurooppaa viheltämään kansainvälisiä otteluita. Tämä vaatii vahvaa sitoutumista: reissut vievät usein kolmesta neljään päivään, ja esimerkiksi Korisliigan huipputuomareilla vapaita päiviä kotimaisten ja kansainvälisten pelien välissä on harvassa.
Karol Kowalski porhaltaa jo seitsemättä kauttaan FIBA-erotuomarina.
– Käytännössä vihellän FIBA-pelejä joka viikko. Usein lähden tiistaina ja palaan sunnuntai-iltana, kun ensin on kansainvälinen peli ja sen jälkeen kotimaan liigaottelu, Kowalski kertoo.
Mitä enemmän kokemusta ja hyviä suorituksia kansainvälisistä peleistä kertyy, sitä enemmän FIBA myös nimeää peleihin. Lisenssin saamisen jälkeen alkaa uusi matka, jonka aikana vasta todella kasvaa FIBA-tuomariksi, hän lisää.
Viime vuosina suomalainen erotuomaritoiminta on ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin myös kansainvälisellä tasolla.
– Tilanne on nyt erinomainen. Meillä on enemmän FIBA-tuomareita kuin koskaan, ja saamme jatkuvasti vastuuta kovissa otteluissa. Tämä kertoo siitä, että suomalaisiin luotetaan ja meistä pidetään. Se ei ole itsestäänselvyys, vaan tulosta pitkäjänteisestä työstä, Sarekoski arvioi.
Viimeisimpänä suomalaisena FIBA-tuomarina lisenssin sai Jemina Vähäkyttä, joka tuomitsee nyt ensimmäistä kauttaan kansainvälisiä otteluita.
– Jemina on hieno esimerkki siitä, miten määrätietoisella työllä pääsee pitkälle. Ensimmäinen kausi on mennyt erittäin lupaavasti, Sarekoski kehuu.
Suomen FIBA-tuomarit toimivat laajasti miesten ja naisten sarjoissa kansainvälisesti ja kotimaassa.
Erotuomareiden lisäksi Suomesta on mukana kansainvälisessä toiminnassa kolme FIBA-komissaaria Henri Hilke, Tero Kankaanpää ja Seppo Viljanen, joiden tehtävänä on valvoa kilpailutapahtumaa FIBA:n virallisena edustajana.
Suomen Koripalloliitto on hakenut vuoden 2029 miesten EM-kisojen järjestämisoikeutta. Uusi ponnistus olisi jatkoa suomikoriksen kotiarvokisaputkelle, jossa ovat ennen sitä tulossa ensi kesän miesten EM-kisat Tampereella ja vuoden 2027 naisten EM-kisat Espoossa.
Suomalaisen koripallon nousujohde on noteerattu myös kansainvälisen koripalloliitto FIBA:n päämajassa, ja viime viikolla Suomessa nähtiinkin varsin korkea-arvoinen vieras: FIBA:n pääsihteeri Andreas Zagklis. Zagklis nautti Suomessa Susijengin Uusi-Seelanti -ottelusta ja vieraili pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa.
WU18-tyttöjen B-divisioonan EM-kulta, WU20-naisten B-divisioonan EM-hopea ja WU16- tyttöjen EM-kisojen 10. sija nostivat tyttöjuniorit Suomi-koriksen puheenaiheiksi vuodella 2019. Vuoden muita kohokohtia olivat mm. Lauri Markkasen näytöt Chicago Bullsissa, Antti Zittingin nimitys FIBA:n hallitukseen sekä Karhu Basketin ja Peli-Karhujen tuplamestaruudet.
Suomen koripalloliiton puheenjohtajana 2013-19 toiminut Antti Zitting, 63, on valittu ensimmäisenä suomalaisena kautta aikain FIBA:n hallitukseen. Zittingin valinta tehtiin Kiinan MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä FIBA:n maailmankongressissa.
Suomalainen koripallovuosi tarjosi unohtumattomia hetkiä, ja nyt kaksi niistä tavoittelee Vuoden sykähdyttävimmän urheiluhetken titteliä Urheilugaalassa 2026. Valinta ratkaistaan yleisöäänillä, joten jos korishetket sykähdyttivät tänä vuonna, nyt on aika käydä äänestämässä!
Erotuomari Jaakko Kauniston tuomaripolku alkoi alle kymmenvuotiaana, kun serkku antoi pillin käteen Vimpelin liikuntahallissa. Tyttöjen pelistä puuttui toinen tuomari, ja Kaunistolle annettiin neuvoksi viheltää, jos näkee jotain, mikä ei hänen mielestään kuulu korikseen. Se oli sysäys yli 25 vuoden mittaiselle matkalle.
Kesällä käynnistyneen Rohkaisijat-hankkeen keskeinen viesti lapsille ja nuorille on, että että he eivät ole yksin. Nyt 100 nopeinta vanhempaa voi pyytää lapselleen henkilökohtaisen rohkaisun Susijengin tai Susiladiesin tähdeltä.
Koripalloliiton strategia muuttuu nyt konkreettisiksi teoiksi. Kehitystyöryhmissä pääset mukaan rakentamaan tulevaisuuden suomikorista – hae mukaan 31.10. mennessä!
Koripalloliiton tuoreen strategian kuvittanut Antti Kyrö piilottaa muihinkin suunnittelutöihinsä korisviittauksia.
Suomen Koripalloliiton uusi, rullaava strategia on julkaistu. Uudistettu strategia toimii koko koripalloyhteisön suunnannäyttäjänä ja käytännön työn tukena – rakentuen yhteiseen tahtotilaan kasvattaa ja kehittää lajia kaikilla tasoilla.