26.4.2022 15:18 Suomen Koripalloliitolla on kevätliittokokouksen päättämä määrä alueita, joiden toimintaa ohjaa kunkin alueen aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisellä alueella toimivilla seuroilla. Alueet toimivat liiton alueellisina rekisteröimättöminä yhteistyöeliminä.
Varsinainen aluekokous kokoontuu joka kolmas vuosi toukokuussa aina sinä vuonna, jona liittohallituksen puheenjohtaja on erovuorossa sekä esitys strategiaksi ja toiminnan tavoitteiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle päätetään.
Suomen Koripalloliiton alueiden kokoukset järjestetään 2022 seuraavasti:
Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1 kokouksen avaus
2 kokouksen puheenjohtajan valinta
3 kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
4 edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
5 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6 esityslistan hyväksyminen
7 aluehallituksen selostus alueen kuluneen kolmivuotiskauden toiminnasta
8 aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kolmivuotiskaudelle
9 aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat kolme toimintavuotta
10 aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali
11 muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
12 muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää ottaa käsiteltäväkseen.
Ääni- ja edustamisoikeus
Aluekokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran viimeksi päättyneen toimintavuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella. Seura voi nimetä aluekokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa. Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen toimintavuoden jäsenmaksunsa.
Sekä liitto- että aluehallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.
Vaalitapa
Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
Kokouskutsut on lähetetty sähköpostitse kunkin alueen seuroille.
Ilmoittautumiset:
Eteläinen alue - https://www.basket.fi/basket/lomakkeet/etelan-aluekokous-2022/
Läntinen alue - https://basket.fi/basket/lomakkeet/lantisen-aluekokous/
Keskinen alue - https://basket.fi/basket/lomakkeet/keskisen-aluekokous/
Kaakko, Itäinen ja Pohjoinen – ilmoittautumiset kenttäpäällikkö Jukka Pyrrölle jukka.pyrro@basket.fi
Koripalloliiton strategia muuttuu nyt konkreettisiksi teoiksi. Kehitystyöryhmissä pääset mukaan rakentamaan tulevaisuuden suomikorista – hae mukaan 31.10. mennessä!
Koripalloliiton tuoreen strategian kuvittanut Antti Kyrö piilottaa muihinkin suunnittelutöihinsä korisviittauksia.
Suomen Koripalloliiton uusi, rullaava strategia on julkaistu. Uudistettu strategia toimii koko koripalloyhteisön suunnannäyttäjänä ja käytännön työn tukena – rakentuen yhteiseen tahtotilaan kasvattaa ja kehittää lajia kaikilla tasoilla.
Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena (voit osallistua etänä tai läsnä) Olympiastadionilla, Helsingissä perjantaina 24.10. klo 17.00.
Koripalloliiton tilastopalvelu toimii kaudella 2025–2026 viime kauden tavoin. Vuosikymmenien aikana kerätty historiadata ei vielä yhdisty kuluvan kauden tilastoihin, mutta aineisto on tallessa ja kehitystyö jatkuu.
OKM:n ja Olympiakomitean yhdessä järjestämä seuroille suunnattu Seuratoiminnan kehittämistuen hakemisen info järjestetään torstaina 23.10. klo 17-19.
Tule mukaan rakentamaan suomalaisen koripallon tulevaisuutta!
Jos Susijengi ylitti EM-kisoissa odotukset, niin tekivät myös koululaiset Miljoona koria! -haasteessa. EM-kisojen aikana tavoiteltu miljoonan korin määrä tuplaantui, kun 1000 luokkaa ympäri Suomen otti haasteen vastaan.
Samalla kun Susijengi on raivannut tietään EM-kisoissa, yli 20 000 koululaista on tukenut joukkuetta heittämällä koreja ympäri Suomen kouluja. Miljoonan korin tavoite saavutettiin keskiviikkona 10.9.
Suomen kouluissa eletään vahvasti mukana EM-kisahuumassa. Susijengin ja Susiladiesin sekä Koripalloliiton jäsenseuroineen heittämä miljoonan korin haaste on temmannut mukaansa jo yli 12 000 koululaista.