26.4.2022 15:18 Suomen Koripalloliitolla on kevätliittokokouksen päättämä määrä alueita, joiden toimintaa ohjaa kunkin alueen aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisellä alueella toimivilla seuroilla. Alueet toimivat liiton alueellisina rekisteröimättöminä yhteistyöeliminä.
Varsinainen aluekokous kokoontuu joka kolmas vuosi toukokuussa aina sinä vuonna, jona liittohallituksen puheenjohtaja on erovuorossa sekä esitys strategiaksi ja toiminnan tavoitteiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle päätetään.
Suomen Koripalloliiton alueiden kokoukset järjestetään 2022 seuraavasti:
Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1 kokouksen avaus
2 kokouksen puheenjohtajan valinta
3 kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
4 edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
5 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6 esityslistan hyväksyminen
7 aluehallituksen selostus alueen kuluneen kolmivuotiskauden toiminnasta
8 aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kolmivuotiskaudelle
9 aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat kolme toimintavuotta
10 aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali
11 muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
12 muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää ottaa käsiteltäväkseen.
Ääni- ja edustamisoikeus
Aluekokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran viimeksi päättyneen toimintavuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella. Seura voi nimetä aluekokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa. Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen toimintavuoden jäsenmaksunsa.
Sekä liitto- että aluehallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.
Vaalitapa
Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
Kokouskutsut on lähetetty sähköpostitse kunkin alueen seuroille.
Ilmoittautumiset:
Eteläinen alue - https://www.basket.fi/basket/lomakkeet/etelan-aluekokous-2022/
Läntinen alue - https://basket.fi/basket/lomakkeet/lantisen-aluekokous/
Keskinen alue - https://basket.fi/basket/lomakkeet/keskisen-aluekokous/
Kaakko, Itäinen ja Pohjoinen – ilmoittautumiset kenttäpäällikkö Jukka Pyrrölle jukka.pyrro@basket.fi
Jos Susijengi ylitti EM-kisoissa odotukset, niin tekivät myös koululaiset Miljoona koria! -haasteessa. EM-kisojen aikana tavoiteltu miljoonan korin määrä tuplaantui, kun 1000 luokkaa ympäri Suomen otti haasteen vastaan.
Samalla kun Susijengi on raivannut tietään EM-kisoissa, yli 20 000 koululaista on tukenut joukkuetta heittämällä koreja ympäri Suomen kouluja. Miljoonan korin tavoite saavutettiin keskiviikkona 10.9.
Suomen kouluissa eletään vahvasti mukana EM-kisahuumassa. Susijengin ja Susiladiesin sekä Koripalloliiton jäsenseuroineen heittämä miljoonan korin haaste on temmannut mukaansa jo yli 12 000 koululaista.
Koripalloliitto järjestää tilastointikoulutusta kaikille tilastonpitäjille syksyn 2025 aikana. Peruskoulutukset ovat erityisesti uusille tilastoijille. Jatkokoulutus on suunnattu jo aikaisemmin tilastointia tehneille. Kaikkien, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan, kannattaa osallistua koulutukseen. Kaikki koulutukset pidetään etäkoulutuksena (teams).
Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) myöntää vuosittain opiskeluapurahoja kansainvälistä menestystä tavoittelevien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden opintoihin ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Apurahat lukuvuodelle 2025–26 ovat haettavissa 15.8.–15.9.
Urheilijat voivat suorittaa varusmiespalveluksen Puolustusvoimien Urheilukoulussa Santahaminassa Helsingissä ja Kainuun prikaatissa Kajaanissa. Talvilajien, kuten koripallon, hakuaika päättyy elokuun lopussa.
Vimpelin Vedon yhteisö menetti reilu viikko sitten liikuntahallin tulipalossa peli- ja harjoituspaikan sekä harjoitusvälineet aina palloja myöten. Seura kerää nyt lahjoituksia tukirahastoon. Tavoite on hankkia uusia peli- ja harjoitusvälineitä ja palauttaa harjoittelu- ja peliolosuhteet mahdollisimman nopeasti.
Tämän kesän koripallon EM-kotikisat ovat mukana WWF:n urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin pilottihankkeessa. Elokuun kisat saavat ensimmäisenä Suomessa WWF:n vastuullisuusmerkin.
Koripalloliitto kannustaa kaikkia toimijoita vastuulliseen, eettiseen ja muita lajin parissa toimivia seuroja kunnioittavaan toimintaan niin pelaajasiirtoihin kuin muuhunkin toimintaan liittyvissä asioissa.
Suomen Koripalloliitto kutsuu koripalloseurat ja koulut mukaan yhteisiin korintekotalkoisiin. Tavoitteena on heittää yhdessä miljoona koria elo-syyskuussa Tampereella järjestettävien miesten koripallon EM-kisojen hengessä.