3.8.2021 10:21 Suomen miesten koripallomaajoukkueen ensimmäinen maaottelu pelattiin 1939 Liettuan EM-kisoissa, missä Ranska peittosi ensikertalaisen lukemin 73-11. Historiansa 1000. maaottelun Suomi pelasi heinäkuussa Japanin Okinawalla ja rajapyykkiä päästään juhlistamaan tänään URHEA-hallilla. Tässä katsaus Suomen maaotteluhistorian ikimuistoisimpiin hetkiin.
Suomen miesten maajoukkue on siirtynyt maaotteluissaan toiselle tuhatluvulle. Kuva: Ville Vuorinen / Susijengi.
Suomen koripallomaajoukkueen historiankirjoitukseen kirjoitettiin ensimmäinen luku vain kuukausia ennen toista maailmansotaa eli 22. toukokuuta 1939 Liettuan Kaunasissa, missä Suomi osallistui ensi kertaa EM-kisoihin. Kisojen avausottelussa Ranska löi Suomen pistein 73-11 (45-9). Suomen ensimmäisen korin teki Erkki Saurala, kun Ranska johti ottelua 33-0. Saurala tekikin lopulta Suomen yhdestätoista pisteestä yhdeksän.
Koripallon maajoukkuetoiminta käynnistyi Suomen osalta neljä ja puoli vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ja 5. tammikuuta 1950 pääsikin joukkue riemuitsemaan sen ensimmäistä voittoa maajoukkuetasolla, kun Itävalta kaatui Nizzassa täpärästi 38-34 (20-19). Suomen paras pistemies ottelussa oli kunnioitettavat 16 pistettä viskonut Keijo Hynninen.
EM-kisoihin Suomi eteni kahdentoista vuoden tauon jälkeen 1951, jolloin kisat järjestettiin Pariisissa. Kisojen avausottelussa 3. toukokuuta 1951 Suomi myllytti Itävaltaa 53-27 (28-8). Raimo ”Spike” Lindholm ja Timo Suviranta rullasivat korisukkia kymmenen pisteen edestä mieheen.
Toisen maailmansodan alta hamaan tulevaisuuteen siirretyt Helsingin olympiakisat järjestettiin viimein kesällä 1952, jolloin Suomi pelasi myös ensimmäistä kertaa maajoukkueellaan kotimaassa. Kisojen koripallo-ottelut pelattiin vielä tuolloin palloilupyhättönä toimineessa Helsingin Tennispalatsissa.
Ensimmäisessä olympiapelissä 25. heinäkuuta 1952 Meksiko kukisti Suomen lukemin 66-48 (36-21) Lindholmin ja Suvirannan viimeistellessä yhdeksän pistettä mieheen. Olympiakisojen voittotili jäi Helsingissä avaamatta, sillä Suomi taipui seuraavissa otteluissaan Neuvostoliitolle ja Bulgarialle.
Ensimmäisenä suomalaisena koripalloilijana 100 miesten maaottelun rajapyykkiin ylsi Raimo Lindholm. ”Spiken” suurta päivää juhlittiin 7. huhtikuuta 1963, kun Suomi nujersi Puolan pistein 75-69 (35-30). Tuolloin 32-vuotias Spike jäi matsissa pisteittä, mutta Timo Lampén säkitti 22 pistettä ja Kari Liimo 21 pistettä.
Vuoden 1963 kehnosti sujuneiden EM-kisojen jälkeen Koripalloliitto ja Olympiakomitea eivät puoltaneet maajoukkueen lähettämistä Sveitsin Geneveen olympiakarsintoihin. Neuvottelujen lopputulemana Olympiakomitea suostui rahoittamaan matkan sillä ehdolla, että Suomi selviytyisi kisoihin.
Tulisieluisen Kalevi ”Kallu” Tuomisen ja valmentama ja uuden koripalloilijasukupolven tähdittämä joukkue tekikin työtä käskettyä kukistamalla perättäisissä matseissa Unkarin, Israelin, Sveitsin, Kreikan, Itä-Saksan ja Itävallan. 12. kesäkuuta 1964 käydyssä ratkaisevassa ottelussa Bulgariaa vastaan Tuominen komensi viime minuuteilla joukkueensa Yhdysvaltojen matkallaan oppimaansa paikkaprässiin. Suomi vei viimeiset minuutit 14–2 ja nujersi Bulgarian 81–68 (44–39) Kari Liimon osoittaessa ratkaisuvoimaansa 35 pisteen edestä.
- Pelaajamme harjoittelivat lähes 1000 tuntia viimeisen vuoden aikana ja pidimme useita 10 vuorokauden leirejä, joiden aikana pelattiin harjoitusottelu joka ilta, päävalmentaja Tuominen raotti menestyksen salaisuutta.
Olympiakarsintojen jälkeen Tuomisen luotsaama maajoukkue astui Tokion olympiakoneeseen ja haki historiansa ensimmäisen voiton olympiakisoissa kaatamalla 11. lokakuuta 1964 Etelä-Korean 80-72 (37-31) Martti Liimon hurjastellessa 33 pistettä. Suomi peittosi samoissa kisoissa vielä Australian ja Meksikon ja päätyi sijalle 11.
Kisajoukkueen ikäpresidentistä Raimo Lindholmista tuli samalla ainoa suomalaiskoripalloilija, joka on ollut mukana kaksissa olympiakisoissa.
Tokion olympialaisten jälkeen Kallu Tuomisen iskuryhmän seuraava tähtihetki koettiin Helsingissä ja Tampereella järjestetyissä EM-kisoissa syksyllä 1967. Suomi voitti kahdeksasta pelaamastaan ottelusta kuusi, sijoittui kuudenneksi ja oli näin paras länsimaa valtiojohtoisten Itä-Blokin maiden jälkeen. Kuudes sija oli – ja on edelleen – Suomen paras sijoitus miesten EM-kisatasolla kautta aikain.
Kenties kisojen vaikuttavin yksittäinen voitto oli Helsingin jäähallissa 5800 katsojan edessä 1. lokakuuta 1967 haettu 54-49 (29-23)-voitto moninkertaisesta EM-mitalistista Tshekkoslovakiasta.
Mainitsemisen arvoista on, että Veikko Vainio voitti kisojen levypallokuninkuuden ja takamiestaituri Jorma ”Pilkku” Pilkevaara valittiin kisojen ensimmäiseen All Star -viisikkoon.
Suomen miesten maajoukkuehistorian ainoa tasapeli kirjattiin historiankirjoihin maajoukkueen pitkän Kiinan matkan päätöspäivänä 19. toukokuuta 1975 Beijingissä, missä joukkueet poistuivat 18 000 katsojan edessä kentältä loppupistein 73-73 (48-41). Näin kiinalaiset isännät halusivat osoittaa ystävyyttä, sillä tärkeintähän ei ollut voitto. Kalevi ”Monni” Sarkalahti kuritti kiinalaisia 22 pisteen edestä.
Robert Petersenin valmentama maajoukkue isännöi Helsingin Messukeskuksessa EM-karsintaa itse presidentti Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan ja oli vahvasti matkalla kohti saman vuoden EM-kisoja peittoamalla Itävallan, Romanian ja Turkin, kunnes 20. toukokuuta 1977 Puola karkasi kuuden pisteen johtoon vajaa minuutti ennen varsinaisen peliajan loppua.
Ottelun DJ Jaakko ”Jasu” Laakso lietsoi kuitenkin jo maansa myyneen kotiyleisön julmettuun kannustukseen, jonka raikuessa Puola menetti pallon kolmasti peräkkäin ja Suomi kuittasi jatkoajalta 96-94 (86-86, 43-41)-voiton. Kalevi Sarkalahti johti tykitystä 25 pisteellä ja Tapio Sten nosteli 20 pistettä. Suomi eteni voittonsa siivittämänä Belgian EM-kisoihin, joissa se voitti yhden ottelun.
Hiljaisemman ajanjakson jälkeen Suomi-koriksessa alkoi taas tapahtua, kun 35-vuotias Henrik Dettmann otti maajoukkueen komentoonsa. 10. marraskuuta 1993 Suomi voitti EM-karsinnoissa Helsingin Urheilutalolla Venäjän 98-96 (50-51) viime hetkillä maajoukkueeseen liittyneen Kari-Pekka ”Pere” Klingan lietsoessa yleisöä hurmioon 23 pisteellään.
Venäjä-voittonsa saavuttaman momentumin turvin Suomi eteni Ateenan kesän 1995 EM-lopputurnaukseen ja pelasi taas hetkeksi tiensä Euroopan koripallokartalle.
Ateenan EM-kisojen jälkeen maajoukkue tipahti uuteen aallonpohjaansa, josta Saksan MM-mitaleille luotsannut Henrik Dettmann sekä Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon johtama ammattilaiseturivi lähti uimaan kohti pintaa kesällä 2004 alkaneella uudella projektilla.
Tuo projekti saavutti ensimmäisen välietappinsa 15. syyskuuta 2007 Vantaan Energia Areenalla, kun Suomi murskasi Romanian 111-61 (57-25) ja selvitti vuosien tauon jälkeen tiensä seuraavan vuoden EM-karsintoihin. Täysosumaottelun pistehai oli 23 pistettä juoninut Säynätsalon Pistooli, Petri Virtanen.
Suomen uuden maajoukkueprojektin seuraava voimanosoitus nähtiin niin ikään Vantaan Energia Areenalla seuraavan kesän EM-karsinnoissa, kun Suomi lähetti 30. elokuuta 2008 Serbian kotimatkalle 80-77 (40-39)-tappio taskussaan. Vuotta aiemmin NBA:han varattu 20-vuotias Petteri Koponen pussitti matsissa 18 pistettä. Mainitsemisen arvoista on, että sama serbialaisryhmä haki seuraavan vuoden EM-kisoista hopeaa ja sijoittui Turkin MM-kisoissa 2010 neljänneksi.
”Susijengiksi” kutsuttu Suomen nykymaajoukkue haki ensimmäisen voittonsa EM-kisatasolla peräti 34 vuoteen löylyttämällä Liettuan EM-kisoissa Bosnia & Hertsegovinaa 3. syyskuuta 2011 murskalukemin 92-64 (42-38) Alytusissa pelatussa alkulohko-ottelussa. Mikko Koivisto johti Susijengin saalistusta 17 pisteellä.
Kaksi vuotta myöhemmin Susijengi kohosi koko kansan ilmiöksi kuittaamalla Slovenian Koperissa pelatusta EM-alkulohkostaan neljä voittoa viidestä ottelusta. Susijengi avasi kisansa 55-61 (19-32)-voitolla MM-hopeamitalisti Turkista ja peitottuaan Ruotsin ja hävittyään Italialle joukkue kumosi kahden jatkoajan jälkeen Venäjän 86-83 (75-75, 67-67, 31-30) sekä myllytti alkulohkon päätösottelussa Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon syntymäpäivänä mitalisuosikki Kreikan 86-77 (36-35) Petteri Koposen näyttäessä voimaansa 29 pisteellä.
Kisojen ylemmässä jatkosarjassa Kroatia- ja Espanja-tappiot suistivat Susijengin kahdeksan parhaan joukosta, mutta jatkosarjan viimeisessä ottelussa 16. syyskuuta 2013 joukkue peittosi Ljubljanassa 12 600 katsojan edessä kisaisäntä Slovenian 92-76 (42-42) toisen puoliajan kolmosrallillaan ja varmisti EM-kisojen yhdeksännen sijan.
Susijengin syksyn 2013 EM-kisat päättänyt Slovenia-voitto nousi arvoon arvaamattomaan, kun Suomi haki villillä kortilla paikkaa syksyn 2014 Espanjan MM-kisoista. Paikka myönnettiin Susijengille parhaiten sijoittuneena eurooppalaisjoukkueena villin kortin hakijoista ja niinpä elokuussa 2014 matkusti Suomi ensimmäisiin MM-kisoihinsa koskaan.
Kisojen avausottelussa 30. elokuuta 2014 kansainvälisen koripallon ylivoimainen ja ainoa mestarisuosikki Yhdysvallat löylytti Susijengiä pistein 114-55 (60-28), mutta jo seuraavana päivänä yli 8000 suomalaiskatsojaa Bizkaia Areenalla tanssi ja lauloi, kun Shawn Huff säkitti 23 pistettä ja Susijengi haki historiansa ensimmäisen voiton MM-kisatasolla nujertamalla Ukrainan 81-76 (35-37).
Helsingissä pelattiin EM-kisoja puolen vuosisadan tauon jälkeen syyskesällä 2017, jolloin yksi saman vuoden EM-alkulohkoista myönnettiin kaupungille.
Susijengi toisti neljän vuoden takaisen temppunsa ja haki viidestä alkulohko-ottelustaan neljä voittoa, tosin tällä kertaa jokaista ottelua pääsi todistamaan täpötäysi Hartwall Areena. Kisojen avausottelussa 31. elokuuta 2017 Jamar Wilson johdatti jengin 86-84 (72-72, 32-33)-voittoon hallitsevasta EM- ja MM-pronssimitalisti Ranskasta, jonka jälkeen nuori tähti Lauri Markkanen johdatti joukkueensa 90-87 (78-78, 66-66, 36-32)-kirivoittoon Puolasta, Petteri Koponen rankaisi Kreikkaa 24 pisteellä 89-77 (45-33)-voitossa ja pisteeksi i:n päälle kaatui Islanti 83-79 (42-40). Alkulohkon ainoan tappionsa Susijengi kärsi sittemmin Euroopan mestaruuden voittanutta Sloveniaa vastaan.
Aiemmin kesällä nähtiin puolestaan ensimmäinen 200 A-maaottelun rajapyykin ylitys kautta aikain, kun Forssan Koripoikien kasvatti ja Susijengin pitkäaikainen sisäpuolustuksen lukko Tuukka Kotti juoksi susiasussa kentälle 9. elokuuta 2017 Cagliarissa Italiaa vastaan. Italia vei ottelun 78-64 (40-26) Kotin kirjauttaessa neljä pistettä, neljä levypalloa ja riiston.
Kolme nousujohteista kautta Yhdysvaltain yliopistoliiga NCAA:ta Weber Staten riveissä pelannut Tapiolan Hongan kasvatti Viljami Vartiainen, 198 cm ja 22 vuotta, siirtyy seniorikaudekseen UC Santa Barbaran riveihin Miro Littlen joukkuekaveriksi.
Kolme nousujohteista kautta Yhdysvaltain NCAA-liigassa pelannut jyväskyläläislähtöinen HoNsUn kasvatti Eemeli Yalaho, 203 cm ja 21 vuotta, siirtyy seniorikaudekseen North Carolina Staten riveihin.
Lupauksia herättäneen debyyttikauden Draken yliopiston paidassa pelannut Okku Federiko vaihtaa joukkuetta Yhdysvaltain NCAA-liigassa. 207-senttinen ja 21-vuotias Federiko edustaa tulevalla kaudella illinoisilaista Northwesterniä, joka on edennyt 2020-luvulla kahdesti NCAA:n valtakunnalliseen lopputurnaukseen.
Perttu Blomgren sai täydennystä mitalikaappiinsa torstai-iltana, kun hänen edustamansa Mitteldeutscher peittosi Pohjois-Euroopan koripalloliigan (ENBL) pronssiottelussa romanialaisen CSU Voluntarin pistein 92-76 (56-37). ENBL:n Final Four -turnaus pelattiin Mitteldeutscherin kotikaupungissa Weissenfelsissä.
Viimeisen kahden kauden ajan Korisliiga-kentillä vakuuttavaa jälkeä tehnyt Tapiolan Hongan kasvatti Samu Adler, 198 cm ja 18 vuotta, on valinnut yliopistojoukkueekseen Big East -konferenssissa pelaavan Butlerin. Suomen nuorisomaajoukkueiden vakiokastiin Adlerin tavoin viime vuosina kuulunut Olavi Suutela siirtyy puolestaan Oregon Statesta UC San Diegon yliopistoon.
Mikael Jantusen edustama Fenerbahce aloittaa Euroliigan mestaruuden puolustamisen puolivälieräsarjalla hallitsevaa Liettuan tuplamestaria Zalgiris Kaunasta vastaan. Fenerbahce päätti Euroliigan runkosarjan vierasvoittoon ranskalaisesta ASVELista yltäen neljännelle sijalle ja puolivälierien kotietuun.
Elias Valtonen teki paluun pelikentille loukkaantumisen jälkeen viikonloppuna. Edon Maxhuni oli jälleen kuumana Ranskassa ja Olivier Nkamhoua nosti Varesen pudotuspelipaikalle Italiassa.
Miikka Muurisesta tuli kolmas suomalaispelaaja kautta aikain maailman parhaiden lukioikäisten koripalloilijoiden vuosittaisessa Nike Hoop Summit -tähdistöottelussa. Susijengin suurlupaus Muurinen keräsi 10 pistettä ja nautiskeli neljä donkkia, kun hänen edustamansa muun maailman tähdistöjoukkue hävisi Yhdysvalloille jatkoajalla 100–102 (43–43, 89–89).
Touko Tainamo suuntasi neljän yliopistovuoden jälkeen täksi kaudeksi Euroopan ammattilaiskentille tehdessään sopimuksen tshekkiläisen USK Prahan kanssa. Tainamo on nauttinut suurta vastuuta kauden aikana.
Vuoden 2025 EM-kisojen Rising Star -pelaajana palkittu Susijengin nuori lupaus Miikka Muurinen, 211 cm ja 19 vuotta, on valittu maailman parhaiden high school -ikäisten pelaajien vuosittaiseen tähdistöotteluun, Nike Hoop Summitiin. Ottelu järjestetään Yhdysvalloissa, Oregonin Portlandissa lauantaina 11. huhtikuuta.