3.8.2021 10:21 Suomen miesten koripallomaajoukkueen ensimmäinen maaottelu pelattiin 1939 Liettuan EM-kisoissa, missä Ranska peittosi ensikertalaisen lukemin 73-11. Historiansa 1000. maaottelun Suomi pelasi heinäkuussa Japanin Okinawalla ja rajapyykkiä päästään juhlistamaan tänään URHEA-hallilla. Tässä katsaus Suomen maaotteluhistorian ikimuistoisimpiin hetkiin.
Suomen miesten maajoukkue on siirtynyt maaotteluissaan toiselle tuhatluvulle. Kuva: Ville Vuorinen / Susijengi.
Suomen koripallomaajoukkueen historiankirjoitukseen kirjoitettiin ensimmäinen luku vain kuukausia ennen toista maailmansotaa eli 22. toukokuuta 1939 Liettuan Kaunasissa, missä Suomi osallistui ensi kertaa EM-kisoihin. Kisojen avausottelussa Ranska löi Suomen pistein 73-11 (45-9). Suomen ensimmäisen korin teki Erkki Saurala, kun Ranska johti ottelua 33-0. Saurala tekikin lopulta Suomen yhdestätoista pisteestä yhdeksän.
Koripallon maajoukkuetoiminta käynnistyi Suomen osalta neljä ja puoli vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ja 5. tammikuuta 1950 pääsikin joukkue riemuitsemaan sen ensimmäistä voittoa maajoukkuetasolla, kun Itävalta kaatui Nizzassa täpärästi 38-34 (20-19). Suomen paras pistemies ottelussa oli kunnioitettavat 16 pistettä viskonut Keijo Hynninen.
EM-kisoihin Suomi eteni kahdentoista vuoden tauon jälkeen 1951, jolloin kisat järjestettiin Pariisissa. Kisojen avausottelussa 3. toukokuuta 1951 Suomi myllytti Itävaltaa 53-27 (28-8). Raimo ”Spike” Lindholm ja Timo Suviranta rullasivat korisukkia kymmenen pisteen edestä mieheen.
Toisen maailmansodan alta hamaan tulevaisuuteen siirretyt Helsingin olympiakisat järjestettiin viimein kesällä 1952, jolloin Suomi pelasi myös ensimmäistä kertaa maajoukkueellaan kotimaassa. Kisojen koripallo-ottelut pelattiin vielä tuolloin palloilupyhättönä toimineessa Helsingin Tennispalatsissa.
Ensimmäisessä olympiapelissä 25. heinäkuuta 1952 Meksiko kukisti Suomen lukemin 66-48 (36-21) Lindholmin ja Suvirannan viimeistellessä yhdeksän pistettä mieheen. Olympiakisojen voittotili jäi Helsingissä avaamatta, sillä Suomi taipui seuraavissa otteluissaan Neuvostoliitolle ja Bulgarialle.
Ensimmäisenä suomalaisena koripalloilijana 100 miesten maaottelun rajapyykkiin ylsi Raimo Lindholm. ”Spiken” suurta päivää juhlittiin 7. huhtikuuta 1963, kun Suomi nujersi Puolan pistein 75-69 (35-30). Tuolloin 32-vuotias Spike jäi matsissa pisteittä, mutta Timo Lampén säkitti 22 pistettä ja Kari Liimo 21 pistettä.
Vuoden 1963 kehnosti sujuneiden EM-kisojen jälkeen Koripalloliitto ja Olympiakomitea eivät puoltaneet maajoukkueen lähettämistä Sveitsin Geneveen olympiakarsintoihin. Neuvottelujen lopputulemana Olympiakomitea suostui rahoittamaan matkan sillä ehdolla, että Suomi selviytyisi kisoihin.
Tulisieluisen Kalevi ”Kallu” Tuomisen ja valmentama ja uuden koripalloilijasukupolven tähdittämä joukkue tekikin työtä käskettyä kukistamalla perättäisissä matseissa Unkarin, Israelin, Sveitsin, Kreikan, Itä-Saksan ja Itävallan. 12. kesäkuuta 1964 käydyssä ratkaisevassa ottelussa Bulgariaa vastaan Tuominen komensi viime minuuteilla joukkueensa Yhdysvaltojen matkallaan oppimaansa paikkaprässiin. Suomi vei viimeiset minuutit 14–2 ja nujersi Bulgarian 81–68 (44–39) Kari Liimon osoittaessa ratkaisuvoimaansa 35 pisteen edestä.
- Pelaajamme harjoittelivat lähes 1000 tuntia viimeisen vuoden aikana ja pidimme useita 10 vuorokauden leirejä, joiden aikana pelattiin harjoitusottelu joka ilta, päävalmentaja Tuominen raotti menestyksen salaisuutta.
Olympiakarsintojen jälkeen Tuomisen luotsaama maajoukkue astui Tokion olympiakoneeseen ja haki historiansa ensimmäisen voiton olympiakisoissa kaatamalla 11. lokakuuta 1964 Etelä-Korean 80-72 (37-31) Martti Liimon hurjastellessa 33 pistettä. Suomi peittosi samoissa kisoissa vielä Australian ja Meksikon ja päätyi sijalle 11.
Kisajoukkueen ikäpresidentistä Raimo Lindholmista tuli samalla ainoa suomalaiskoripalloilija, joka on ollut mukana kaksissa olympiakisoissa.
Tokion olympialaisten jälkeen Kallu Tuomisen iskuryhmän seuraava tähtihetki koettiin Helsingissä ja Tampereella järjestetyissä EM-kisoissa syksyllä 1967. Suomi voitti kahdeksasta pelaamastaan ottelusta kuusi, sijoittui kuudenneksi ja oli näin paras länsimaa valtiojohtoisten Itä-Blokin maiden jälkeen. Kuudes sija oli – ja on edelleen – Suomen paras sijoitus miesten EM-kisatasolla kautta aikain.
Kenties kisojen vaikuttavin yksittäinen voitto oli Helsingin jäähallissa 5800 katsojan edessä 1. lokakuuta 1967 haettu 54-49 (29-23)-voitto moninkertaisesta EM-mitalistista Tshekkoslovakiasta.
Mainitsemisen arvoista on, että Veikko Vainio voitti kisojen levypallokuninkuuden ja takamiestaituri Jorma ”Pilkku” Pilkevaara valittiin kisojen ensimmäiseen All Star -viisikkoon.
Suomen miesten maajoukkuehistorian ainoa tasapeli kirjattiin historiankirjoihin maajoukkueen pitkän Kiinan matkan päätöspäivänä 19. toukokuuta 1975 Beijingissä, missä joukkueet poistuivat 18 000 katsojan edessä kentältä loppupistein 73-73 (48-41). Näin kiinalaiset isännät halusivat osoittaa ystävyyttä, sillä tärkeintähän ei ollut voitto. Kalevi ”Monni” Sarkalahti kuritti kiinalaisia 22 pisteen edestä.
Robert Petersenin valmentama maajoukkue isännöi Helsingin Messukeskuksessa EM-karsintaa itse presidentti Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan ja oli vahvasti matkalla kohti saman vuoden EM-kisoja peittoamalla Itävallan, Romanian ja Turkin, kunnes 20. toukokuuta 1977 Puola karkasi kuuden pisteen johtoon vajaa minuutti ennen varsinaisen peliajan loppua.
Ottelun DJ Jaakko ”Jasu” Laakso lietsoi kuitenkin jo maansa myyneen kotiyleisön julmettuun kannustukseen, jonka raikuessa Puola menetti pallon kolmasti peräkkäin ja Suomi kuittasi jatkoajalta 96-94 (86-86, 43-41)-voiton. Kalevi Sarkalahti johti tykitystä 25 pisteellä ja Tapio Sten nosteli 20 pistettä. Suomi eteni voittonsa siivittämänä Belgian EM-kisoihin, joissa se voitti yhden ottelun.
Hiljaisemman ajanjakson jälkeen Suomi-koriksessa alkoi taas tapahtua, kun 35-vuotias Henrik Dettmann otti maajoukkueen komentoonsa. 10. marraskuuta 1993 Suomi voitti EM-karsinnoissa Helsingin Urheilutalolla Venäjän 98-96 (50-51) viime hetkillä maajoukkueeseen liittyneen Kari-Pekka ”Pere” Klingan lietsoessa yleisöä hurmioon 23 pisteellään.
Venäjä-voittonsa saavuttaman momentumin turvin Suomi eteni Ateenan kesän 1995 EM-lopputurnaukseen ja pelasi taas hetkeksi tiensä Euroopan koripallokartalle.
Ateenan EM-kisojen jälkeen maajoukkue tipahti uuteen aallonpohjaansa, josta Saksan MM-mitaleille luotsannut Henrik Dettmann sekä Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon johtama ammattilaiseturivi lähti uimaan kohti pintaa kesällä 2004 alkaneella uudella projektilla.
Tuo projekti saavutti ensimmäisen välietappinsa 15. syyskuuta 2007 Vantaan Energia Areenalla, kun Suomi murskasi Romanian 111-61 (57-25) ja selvitti vuosien tauon jälkeen tiensä seuraavan vuoden EM-karsintoihin. Täysosumaottelun pistehai oli 23 pistettä juoninut Säynätsalon Pistooli, Petri Virtanen.
Suomen uuden maajoukkueprojektin seuraava voimanosoitus nähtiin niin ikään Vantaan Energia Areenalla seuraavan kesän EM-karsinnoissa, kun Suomi lähetti 30. elokuuta 2008 Serbian kotimatkalle 80-77 (40-39)-tappio taskussaan. Vuotta aiemmin NBA:han varattu 20-vuotias Petteri Koponen pussitti matsissa 18 pistettä. Mainitsemisen arvoista on, että sama serbialaisryhmä haki seuraavan vuoden EM-kisoista hopeaa ja sijoittui Turkin MM-kisoissa 2010 neljänneksi.
”Susijengiksi” kutsuttu Suomen nykymaajoukkue haki ensimmäisen voittonsa EM-kisatasolla peräti 34 vuoteen löylyttämällä Liettuan EM-kisoissa Bosnia & Hertsegovinaa 3. syyskuuta 2011 murskalukemin 92-64 (42-38) Alytusissa pelatussa alkulohko-ottelussa. Mikko Koivisto johti Susijengin saalistusta 17 pisteellä.
Kaksi vuotta myöhemmin Susijengi kohosi koko kansan ilmiöksi kuittaamalla Slovenian Koperissa pelatusta EM-alkulohkostaan neljä voittoa viidestä ottelusta. Susijengi avasi kisansa 55-61 (19-32)-voitolla MM-hopeamitalisti Turkista ja peitottuaan Ruotsin ja hävittyään Italialle joukkue kumosi kahden jatkoajan jälkeen Venäjän 86-83 (75-75, 67-67, 31-30) sekä myllytti alkulohkon päätösottelussa Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon syntymäpäivänä mitalisuosikki Kreikan 86-77 (36-35) Petteri Koposen näyttäessä voimaansa 29 pisteellä.
Kisojen ylemmässä jatkosarjassa Kroatia- ja Espanja-tappiot suistivat Susijengin kahdeksan parhaan joukosta, mutta jatkosarjan viimeisessä ottelussa 16. syyskuuta 2013 joukkue peittosi Ljubljanassa 12 600 katsojan edessä kisaisäntä Slovenian 92-76 (42-42) toisen puoliajan kolmosrallillaan ja varmisti EM-kisojen yhdeksännen sijan.
Susijengin syksyn 2013 EM-kisat päättänyt Slovenia-voitto nousi arvoon arvaamattomaan, kun Suomi haki villillä kortilla paikkaa syksyn 2014 Espanjan MM-kisoista. Paikka myönnettiin Susijengille parhaiten sijoittuneena eurooppalaisjoukkueena villin kortin hakijoista ja niinpä elokuussa 2014 matkusti Suomi ensimmäisiin MM-kisoihinsa koskaan.
Kisojen avausottelussa 30. elokuuta 2014 kansainvälisen koripallon ylivoimainen ja ainoa mestarisuosikki Yhdysvallat löylytti Susijengiä pistein 114-55 (60-28), mutta jo seuraavana päivänä yli 8000 suomalaiskatsojaa Bizkaia Areenalla tanssi ja lauloi, kun Shawn Huff säkitti 23 pistettä ja Susijengi haki historiansa ensimmäisen voiton MM-kisatasolla nujertamalla Ukrainan 81-76 (35-37).
Helsingissä pelattiin EM-kisoja puolen vuosisadan tauon jälkeen syyskesällä 2017, jolloin yksi saman vuoden EM-alkulohkoista myönnettiin kaupungille.
Susijengi toisti neljän vuoden takaisen temppunsa ja haki viidestä alkulohko-ottelustaan neljä voittoa, tosin tällä kertaa jokaista ottelua pääsi todistamaan täpötäysi Hartwall Areena. Kisojen avausottelussa 31. elokuuta 2017 Jamar Wilson johdatti jengin 86-84 (72-72, 32-33)-voittoon hallitsevasta EM- ja MM-pronssimitalisti Ranskasta, jonka jälkeen nuori tähti Lauri Markkanen johdatti joukkueensa 90-87 (78-78, 66-66, 36-32)-kirivoittoon Puolasta, Petteri Koponen rankaisi Kreikkaa 24 pisteellä 89-77 (45-33)-voitossa ja pisteeksi i:n päälle kaatui Islanti 83-79 (42-40). Alkulohkon ainoan tappionsa Susijengi kärsi sittemmin Euroopan mestaruuden voittanutta Sloveniaa vastaan.
Aiemmin kesällä nähtiin puolestaan ensimmäinen 200 A-maaottelun rajapyykin ylitys kautta aikain, kun Forssan Koripoikien kasvatti ja Susijengin pitkäaikainen sisäpuolustuksen lukko Tuukka Kotti juoksi susiasussa kentälle 9. elokuuta 2017 Cagliarissa Italiaa vastaan. Italia vei ottelun 78-64 (40-26) Kotin kirjauttaessa neljä pistettä, neljä levypalloa ja riiston.
Koripalloliiton valmennuksen johtaja ja Susijengi-ilmiön isä Henrik Dettmann, 67, kuvailee perjantaisen EM-semifinaalin aamuna suomalaisen koripallon olevan ainutlaatuisessa tilanteessa. Kun Susijengin ja Saksan väliseen otteluun on enää muutama tunti aikaa, Dettmannilla on yksi kehotus suomalaisen koripallon ystäville: nauttikaa!
Susijengin päävalmentaja Lassi Tuovi ei voisi kuvitella herkullisempaa reseptiä perjantai-iltaan kuin uusintatreffit EM-semifinaaliin 2000-luvun parhaimpiin lukeutuvan joukkueen kanssa. Toistamiseen maailmanmestari Saksaa haastamaan lähtevä Susijengi tietää täsmälleen, millainen vastus sillä on huomenna edessään.
Tampereen EM-alkulohkon päätösottelussa Susijengin suurinumeroisesti kaatanut maailmanmestari Saksa asettuu uudelleen Susijengiä vastaan perjantaina klo 17 pelattavassa EM-välierässä. Saksa nujersi keskiviikon myöhäisessä puolivälieräottelussa Luka Doncicin tähdittämän Slovenian pistein 99–91 (45–51).
Susijengin vauhtipelaaminen näytti pitkään olevan Georgialle liikaa keskiviikon EM-puolivälierässä. Kaapattuaan levypallopelin haltuunsa Georgia kuroi päätösjaksolla kuuden pisteen päähän, mutta menetti otteensa Susijengin haamukolmosiin ja tuittuili tähtipelaajansa kentältä yli 6000-päisen Riian Xiaomi lähettäessä Suomen mitalipeleihin.
Yksi suomalaisen koripallon historian suurimmista otteluista pelataan tänään keskiviikkona Riian Xiaomi Areenalla, kun Susijengi kohtaa EM-puolivälierässä Georgian. Susijengin keulakiviin lukeutuva Mikael Jantunen, 25, kertoo odottaneensa mahdollisuutta pelata mitalipelipaikasta aina Berliinin vuoden 2022 EM-puolivälierän jälkeen.
Georgia on osoittanut viime vuosina pelatuissa EM-karsintaotteluissa viheliäiseksi vastustajaksi Susijengille. Kapealla, mutta taitavalla ja erinomaisesti roolitetulla miehistöllä pelaava Georgia pyrkii keskiviikon puolivälierässä rikkomaan pelitempon alhaiseksi ja hakemaan etulyöntiasemaa Susijengistä vahvojen yksilöidensä turvin.
Kahden nukutun yön jälkeen Susijengin kapteeni Sasu Salin, 34, kertoo sisäistäneensä lauantain myöhäisillan Serbia-voiton todellisen merkityksen. Kun keskiviikon EM-puolivälierään on samaiset kaksi yötä, kapteeni toivoo joukkueeltaan samanlaista latausta ja tarkkuutta kuin Serbiaa vastaan ja suomalaisfaneilta ryntäystä Riikaan tekemään yhdessä historiaa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on vahvistanut ensi viikolla pelattavien EM-puolivälierien otteluajat. Susijengi ja Georgia ottavat yhteen omassa puolivälieräkamppailussaan keskiviikkona 10.9. klo 17.00 alkaen.
Kaksikymmentä vuotta sitten Suomi ja Georgia pelasivat yhdessä vastakkain Euroopan B-divisioonassa. Ensi viikon keskiviikkona joukkueet kohtaavat Latvian Riiassa EM-puolivälierässä, johon Susijengi selvitti tiensä shokeerattuaan mestarisuosikki Serbian ja Georgia nujertamalla sunnuntaina olympiahopeamitalisti Ranskan.
Susijengin keskiviikon puolivälierävastustaja ratkeaa tänään sunnuntaina 7.9. Riian Xiaomi Areenalla pelattavassa neljännesvälierässä Ranskan ja Georgian välillä. Georgia on saapunut EM-kisakentille jo viime vuosista tutulla, NBA- ja Euroliiga-pelaajien tähdittämällä miehistöllään, kun taas Ranska on läpikäynyt arvokisatasolla nuorennusleikkauksen.