Silta-Valmennusyhdistys tukee vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten rikostaustaisia, työttömiä ja päihteistä kuntoutuvia. Yhdistys toimii siltana vankilaelämän ja siviilielämän välillä ja auttaa löytämään polun kohti koulutusta, työtä ja osallisuutta.
Osana kuntoutumista voi osallistua esimerkiksi vapaaehtoisena urheilutapahtumiin. Silta-Valmennusyhdistyksen vapaaehtoiset ovat tuttu näky monissa urheilutapahtumissa, erityisesti Tampereen Pyrinnön otteluissa. He huolehtivat tapahtumapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, parkettien, koritelineiden ja LED-taulujen asentamisesta sekä niiden purkamisesta otteluiden ja turnauksen jälkeen.
— Olemme intohimoisia urheilumiehiä ja luotettava työporukka: tehdään aina se, mitä luvataan, toteaa Reijo Kypärä, Silta ry:n nyt jo eläkkeelle siirtynyt ohjaaja.
Kypärä teki 25 vuoden uran Silta-Valmennusyhdistyksessä, mutta on mukana edelleen vapaaehtoistoiminnassa.
Kypärän ansiosta Silta-Valmennusyhdistyksen porukat alun perin löysivät vaparihommien pariin.
— Olen pyörinyt tuolla Tampereen Pyrinnön toiminnassa jo parikymmentä vuotta ja kun siellä taannoin havahduttiin, että Pyynikin palloiluhallille pitäisi kasata leditulostauluja eikä hommaa voisi antaa junnujen vanhempien tehtäväksi, aloin pohtia, voisiko meidän porukka olla avuksi.
— Rakennushommat sopivat nimenomaan kuntoutujille, jotka kaipaavat sekä fyysistä toimintaa että yhteisöllisyyden kokemusta, Kypärä lisää.
Ja mikä olisi parempi tapa kokea yhteisöllisyyttä kuin urheilu.
— Entisenä palloilulajien harrastajana minulle oli selvää, että yhteenkuuluvuuden tunne syntyy erityisen hyvin urheilussa.
Siltalaisilla on oma ydinporukka, joka tekee vapaaehtoishommia ja mukana on aina myös ensikertalaisia. Näin myös EuroBasketissa, jossa oli kuusi ensikertalaista.
Annetaanko ensikertalaisille jonkinlainen koulutus hommaan?
— Ekana päivänä istutaan alas ja käydään läpi, mikä on kenenkin tausta ja mitä on tarkoitus yhdessä tehdä. Sitten vaan toivotaan, että ensikertalaisetkin syttyvät hommaan, Reijo kertoo.
Reijon rinnalla toimii vapaaehtoiskoordinaattori Marko “Mako” Salmi, joka tietää omakohtaisesti, mitä vapaaehtoistyö voi merkitä kuntoutuvalle. Se voi olla kokonaan uuden elämän alku.
— Tulin Siltaan ihmisrauniona ja olin menettänyt lähes kaiken. Urheilu on ollut aina lähellä sydäntäni, ja jopa villeinä vuosinani olin intohimoinen penkkiurheilija. Kun sain mahdollisuuden sitoutua vapaaehtoistöihin, tutustua uusiin ihmisiin ja tulla kohdatuksi ihmisenä, se muutti kaiken. Sain elämääni uuden näkökulman, Mako kertoo.
Monelle Silta ry:n kautta urheilutapahtumiin osallistuneelle kokemus on ensimmäinen pitkäjänteinen ja positiivinen yhteisöön kuulumisen tunne vuosiin, ja kuten molemmat miehet toteavat “ todella iso juttu”.
— Kun he tulevat ensi kertaa mukaan, heistä näkee pelokkuuden. He pelkäävät, että heidän taustansa näkyy heistä ulospäin ja vaikuttaa siihen, miten heidät kohdataan. Kun tällainen ihminen saa palautetta hyvästä työstä, käsitys itsestä alkaa muuttua. Se on voimakas hetki, Reijo sanoo.
— On hienoa seurata ihmisten onnistumisia näissä hommissa, ja välillä tulee itsellekin tippa linssiin, kun huomaan, että joku saa kokea sen, mitä itse aikoinaan koin. Se, että sinut kohdataan ihmisenä eikä päihteiden käyttäjänä tai rikollisena, on iso asia, Mako toteaa.
Oman osansa kokemukseen tekee siltalaisten välinen yhteishenki ja oikeanlainen vertaistuki.
Myös urheilu näyttelee isoa osaa kokemuksessa.
— Urheilu on vankilamaailmassa Pikku Kakkosen jälkeen eniten katsottua ohjelmaa, joten useimmat ovat jo lähtökohtaisesti penkkiurheiluhulluja. Monilla ei ole vapauduttuaan mitään mahdollisuutta taloudellisesti päästä kisoihin tai urheilutapahtumiin, joten kun he vapaaehtoisuuden kautta pääsevät paikan päälle, tapaavat ehkä pelaajia ja taustahenkilöitä, se on hieno juttu heille.
Myös Tampereen EuroBasket -kisoissa siltalaiset olivat mukana alusta loppuun. Työpäivät venyivät pitkiksi, mutta into ja yhteishenki kantoi.
—Olemme saaneet pelkkää positiivista palautetta porukaltamme EuroBasketista. Yleisesti koettiin, että meidät oli otettu osaksi porukkaa mutkattomasti, Mako kertoo.
Osa porukasta teki töitä satoja tunteja töitä, koska innostus ja sitoutuminen oli niin suurta.
— Ilmiö näkyi jo junnukisoissa, että meidän porukalle syntyy helposti sellainen sisäinen kilpailu, että kuka tekee eniten, Reijo nauraa.
— Onhan se aikamoista, että meidän porukasta päivysti joka päivä aina viisi ihmistä sen varalta, että raksatiimiä tarvitaan. Eli sanoisin, että meihin luotettiin, Mako toteaa.
Kokemuksen kruunasi vaparikaronkka, jossa siltalaiset saivat tunnustusta ja heidät kutsuttiin lavalle vastaanottamaan palkintoa.
— Siinä näki, että monella oli kyynel silmässä, itsellänikin. Jälleen kerran kyse oli niin paljon enemmästä kuin vapaaehtoisena toimimisesta, Reijo muistelee.
Koriskauden alettua siltalaisila työllistää eniten Pyrinnöt ottelut, mutta myös muut lajit ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Alustavia keskusteluja on käyty niin naisten pesäpallon kuin lentopallonkin tiimoilta.
Kaikki lajit kelpaavat ja kokemusta onkin kertynyt niin yleisurheilun, hiihdon kuin maratonin parista.
Koriksella on kuitenkin oma erityinen paikkansa porukan sydämissä.
— Sanoisin niin, että Tampereella ei pelata koripalloa ilman, että me olemme rakentamassa sitä, Reijo nauraa.
Silta-Valmennuksen Vehnämyllynkadun kuntoutuvia vankeja voi avustaa mm. lahjoittamalla kodintarvikkeita, kalusteita ja astioita.
Lisätietoa www.siltavalmennus.fi/info-osio/yhteystiedot
Koko Silta-Valmennuksen toimintaa voi tukea hankkimalla valmennuksen työpajojen valmistamia tuotteita ja käyttämällä heidän palveluitaan.
Lisätietoa www.siltavalmennus.fi/toiminta-osio/osta-ja-auta