22.7.2020 08:53 Nuorten maajoukkueryhmän Valtteri Mervola, 18, on jo rikkonut Kataja Basketin kasvattien yli 40 vuotta vanhan seuraennätyksen maaottelupisteissä. Tulevaisuuden tavoitteena siintää Susijengi, mikä tarkoittaa todennäköisesti jo toisen seuraennätyksen rikkomista.
Valtteri Mervola tähtää Susijengi-pelaajaksi. Kuva: Ville Vuorinen.
Katajassa on nähty lähivuosina aikamoinen kavalkadi suomalaisten takapelaajien aatelistoa, joista Mervola on imenyt oppia kuin pesusieni.
– Itsellä on ollut aika hyvä tilanne. Virtasen Pete valmentajana junnuissa, Teemua (Rannikko) on päässyt seuraan ja treenaan hänen kanssaan, paria kautta joukkueessa oli Ilari (Seppälä), nyt joukkueessa on Jammu (Jamar Wilson), Mervola listaa.
Viime kesänä Mervola rikkoi yli 40 vuotta vanhan Katajan ennätyksen: hänestä tuli kaikkien aikojen eniten maaottelupisteitä heittänyt Katajan kasvatti ohittaen Karl-Erik Michelsenin. Michelsenin 192 pistettä Suomen paidassa on jo ehtinyt ylittyä roimasta, kun Mervola on mättänyt Sudenpennuissa jo 234 pistettä 38 ottelussa.
Kun Mervolalta kysyy hänen tulevaisuuden tavoitteistaan koripalloilijana, niin vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Tavoitteena on, jos pääsisi pelaan jonnekin Suomen ulkopuolella, esimerkiksi vaikka Euroopan kentille. Miesten maajoukkue tietenkin myös, Mervola sanoo.
Vaikka Kataja tunnetaankin tämän vuosituhannen kestomenestyjänä Korisliigassa, niin junnuissa ryhtiliike on tapahtunut edustusjoukkueen sarjanousun (2000) ja nykyhetken puolivälin tienoilla. Valmennuspäällikkö Marko Tuononen on tehnyt vuodesta 2013 lähtien pitkän päivätyön, jotta Mervolan kaltaiset omat kasvatit olisivat mahdollisia.
– Tietoisesti lähdettiin lisäämään harjoitusmääriä ja samalla tehtiin harjoittelusta suunnitelmallisempaa. Nämä kaikki ei ollut parhaalla mahdollisella tavalla hanskassa. Toki valmennus on mennyt eteenpäin samalla, mutta isoin haaste edelleen on valmentajien puute, Tuononen kertoo.
Suomalaisella koripallokartalla Joensuu on periferiassa, jossa pitkät pelimatkat ovat arkipäivää. Itäinen alue on pieni, joten kilpailullisia pelejä etsitään myös muualta.
– Juuri Valtterin ikäluokalla mikropojissa oli erityinen yön yli reissu Joensuusta Lapualle. Ei pelimatkoille sinänsä olla nähty esteitä; niihin sattuu menemään päivän tai kaksi, Tuononen hymyilee.
Muilla alueilla koripalloa seuraaville Katajan junnupelaajat tulevat yleensä tutuksi vasta valtakunnallisten sarjojen myötä. Mervolan lopullinen läpimurto Basket.fi-tilastokannan seuraajille tuli kaudella 2017/18 16-vuotiaiden poikien ykkösdivisioonassa, jolloin hän teki 33,2 pistettä, 8,8 levypalloa, 5,3 syöttöä ja 3,6 riistoa ottelua kohden.
Mukaan mahtuu yksi eittämätön helmi: kauden päätösottelussa Mervola väänsi älyttömästi tilastosarakkeeseensa 50 pistettä, 10 levypalloa, 11 syöttöä ja 9 riistoa.
– Eipä siinä. Harmitti, ettei päästy SM-sarjaan aluksi. Mutta hyvä kausi siinä mielessä, että seuraavalla kaudella pääsin miestenkin mukaan, Mervola muistelee.
– Meille täällä, jotka oli hänet jo aikaisemmin nähnyt, ei tullut tuo kausi yllätyksenä. Valtteri sinänsä olisi voinut pelata sarjatasoa korkeammallakin, mutta se oli sarja, johon silloisella joukkueella päästiin, Tuononen aloittaa.
– Silloin kyllä alkoi tulemaan vähän enemmän kysymyksiä, että kukas tää on, Tuononen nauraa.
Vaikka halukkuutta Mervolan taidoilla on ollut muuallakin, niin Mervola on päättänyt jäädä kotikonnuilleen. Syksyllä kolmannen vuotensa aloittavan lukio-opiskelijan veri ei ole vetänyt mualle.
– Itsellä on ollut hyvä olla täällä. Kaikki on lähellä ja kehityskäyrä on näyttänyt koko ajan eteenpäin, Mervola kertoo.
Katajan junioripuolelle Mervola on kruunujalokivi, joka toimii oivana tienraivaajana myös tulevaisuuden kasvateille.
– Valtteri on ollut meille malliesimerkki ihan ensimmäisistä maajoukkueleireistä lähtien, että täältäkin se on mahdollista. Esimerkki siitä, että pystymme tarjoamaan lahjakkaalle junnulle kasvualustan ja mahdollisuuden mennä eteenpäin, Tuononen kertoo.
Kesän 2020 Mervola on viettänyt nuorten maajoukkueryhmän kanssa. Maajoukkueryhmään on valittu maajoukkuevalmentajien näkemyksen mukaan ne pelaajat, joilla on parhaat mahdollisuudet pelata lähivuosina aikuisten maajoukkueen kanssa.
– Siellä on ollut ihan hauskaa. Ei ole ollut mikään ongelma, että mukana on eri-ikäisiä pelaajia. Kovaa mennään ja porukassa on hyvä fiilis, Mervola sanoo.
Jos ynnää maajoukkuevalmentajien näkemyksen potentiaalista ja Mervolan omat tavoitteet, niin lopputuloksena olisi jälleen yhden Katajan monikymmenvuotisen merkkipaalun rikkominen. Juhani Mikkonen on edelleen ainoa Kataja-kasvatti, joka on pukenut Suomen paidan ylleen aikuisten maajoukkuetasolla. Mikkonen pelasi vuonna 1976 kolme ottelua miesten maajoukkueessa.
Kohti uusia ennätyksiä.
Susijengiä viimeiset kuusi vuotta edustanut Kataja Basketin pelinrakentaja Jamar Wilson, 37, saavutti syksyllä merkittävän rajapyykin valmistuttuaan urheilujohtamisen maisteriksi Southern New Hampshiren yliopistosta. Wilson keskittyy vielä täysillä koripallouraansa, mutta uskoo koulutuksen olevan apuna yhteisön auttamisessa pelivuosien jälkeen.
Sarjajohtaja Helsinki Seagulls on marssinut alkukaudella voitosta voittoon. Korisliigassa on nähty paljon uusia piristysruiskeita, mutta poikkeustilanne ja sen tuomat vaikutukset etenkin harrastustoimintaan vetävät Laakson mielen kuitenkin mietteliääksi.
Lahti Basketball pelasi ennen ottelutaukoa itsensä miesten Korisliigan neljännelle sijalle. Joukkueen kotimainen sentteri Henri Ventoniemi viettää uransa parasta kautta.
KTP-Basketin päävalmentaja Tomi Kaminen on sitä mieltä, että joukkueen suunta on ottelutauolla kääntynyt selkeästi ylöspäin. Loukkaantuneiden pelaajien paluu kokoonpanoon näkyy harjoituksissa uutena intona.
Miesten Korisliigan lokakuun pelaaja Kendale McCullum on yhä tyytyväinen, että valitsi tarjolla olleista mahdollisuuksista työnantajakseen Helsinki Seagullsin. Nuori virtuoosi käyttää nyt maajoukkuetauon kätensä kuntouttamiseen ja valmistautuu henkisesti sekä Suomen pimeyteen että pandemian pakottamiin rajoituksiin.
Kun Petri Heinonen lopetti mittavan koripallouransa ja Antero Lehto siirtyi BC Nokiaan, Tampereen Pyrinnön kokenein paljasjalkainen pyrintöläinen on Osku Heinonen, 28. Nyt tarkkakätinen Heinonen on se, joka edustaa pyrintöläisyyttä sekä parketilla että parketin ulkopuolella.
Kobrien kokoonpano voi vaihdella vuositasolla, mutta yhteistä jokaiselle kohta yhdeksästä Korisliiga-kaudesta on Jussi Turja. Kolmekymppinen Turja on Kobrat-ikoni, jonka mieleen ei ole edes pälkähtänyt ajatus jossain muualla pelaamisesta Korisliiga-nousun jälkeen.
BC Nokian juniorimyllystä maailmalle lähtenyt 195-senttinen ja 25-vuotias Shawn Hopkins palasi viime syksynä kotimaahansa neljän Yhdysvalloissa viettämänsä kauden jälkeen. Jo debyyttikausi Korisliigassa osoitti, että ”Pikku-Hopi” ei ole pelkästään lennokas donkkaaja, vaan kansainvälistä uraa havitteleva ja kovaa vauhtia kehittynyt jokapaikanhöylä.
Vilppaan takapelaaja Aatu Kivimäen, 22, koripallouran taival on vienyt hänet tähän mennessä kotiseuduiltaan Karkkilasta ja divaripeleistä Salon Korisliiga-kentille. Kivimäen uran merkittävimmät valmentajat ovatkin molemmista kaupungeista: Kimmo Tolvanen, Joonas Iisalo ja Ville Tuominen.
Kataja Basketin Aapeli Alanen, 24, on oppinut ammattilaisena hillitsemään kiivaan mielensä. Korisliiga-kauden 2018/19 kehittynein pelaaja vietti juniorivuotensa älyttömän kovassa Namika Lahden ’96-ikäluokassa, josta hän ponnisti Korihaiden ja BC Nokian kautta Susijengin porteille.
Shawn Hopkins, 24, on BC Nokian atleettinen laituri ja Korisliiga-kauden 2019/20 vuoden tulokas, jonka juuret ovat vahvasti Nokialla. Ei ole yllätys, että Hopkinsin uran merkittävimpiin valmentajiin kuuluvat nokialainen valmentajaikoni Kimmo Olli sekä kahteen otteeseen Nokialla vaikuttanut Ville Tuominen.
Tampereen Pyrinnön Justus Kilpinen, 26, on raatanut itsensä pitkäjänteisen työn kautta Korisliigan runkopelaajaksi kasvattajaseurassaan. Kilpisen uran merkittävimmät valmentajat ovat Kari Kilpinen, Tero Vasell, Juha-Petri Nieminen, Miikka Sopanen sekä Jarno Nikula.
Lahti Basketballin Vesa Mäkäläinen, 33, kolmentoista kauden mittaisen Korisliiga-uransa aikana jättänyt puumerkkinsä sekä kotimaiseen pääsarjaan että lahtelaiseen koripalloidentiteettiin. Mäkäläinen nostaa uransa merkittävimmiksi valmentajiksi Lars Ekströmin, Sami Toiviaisen ja Ari Tammivaaran.
Antero Lehto, 35, on Tampereen Pyrinnön ja Korisliigan ikoninen konkari, joka on ehtinyt pelata Suomen pääsarjatasolla jo huimat kaksikymmentä kautta. Pitkän uransa merkityksellisimmiksi valmentajikseen Lehto nostaa Kimmo Salosen, Kimmo Kujansivun, Ilkka Mattilan, Jarmo Laitisen, Ismo Niemen, Pieti Poikolan ja Sami Toiviaisen.
KTP-Basketin Michael Pounds, 31, on kolmenkymmenen ikävuoden ylittänyt Korisliiga-konkari, jolta löytyy taustaltaan liuta valmentajia, jotka ovat jättäneet häneen jälkensä. Neljäntoista pääsarjakauden veteraani nostaa esille Pekka Konttisen, Ray Ailuksen, Sami Toiviaisen ja Joonas Iisalon valmentajina, joilla on ollut erityinen merkitys hänen urallaan.
WU18-tyttöjen B-divisioonan EM-kulta, WU20-naisten B-divisioonan EM-hopea ja WU16- tyttöjen EM-kisojen 10. sija nostivat tyttöjuniorit Suomi-koriksen puheenaiheiksi vuodella 2019. Vuoden muita kohokohtia olivat mm. Lauri Markkasen näytöt Chicago Bullsissa, Antti Zittingin nimitys FIBA:n hallitukseen sekä Karhu Basketin ja Peli-Karhujen tuplamestaruudet.
Kun ToPon kasvatti Henri Kantonen, 22, rankaisi edellisessä liigaottelussaan Kataja Basketia kahta syöttöä vaille tripla-tuplan tilastosarakkeella, moni kotimaista koripalloa viime vuosina seurannut totesi Kantosen ottaneen viimein odotetun kehitysloikan. Toisella kaudellaan Salon Vilppaassa on Kantonen kohonnut määrätietoisesti Korisliigan parhaiden kotimaisten pelaajien joukkoon.
Korisliigaan saadaan syksyllä kosolti kansainvälistä kokemusta lisää, kun Helsinki Seagullsin kanssa kolmivuotisen sopimuksen solminut Susijengin kapteeni Shawn Huff, 35, kirmaa kotimaan pääsarjakentille ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen.
Kotkassa vaadittiin aikaa ennen kuin peli alkoi sujua.
Viime viikolla perinteikkäässä Baltic Sea Basketball Cupissa Perttu Blomgren, 17, valittiin koko turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi, kun Suomen 18-vuotiaiden poikien maajoukkue huuhtoi kultaa puhtaalla pelillä.