26.9.2010 Koripallokauden 2010-11 merkittävin uudistus koskee kolmen pisteen viivan siirtymistä puolella metrillä taaksepäin. Korisliigan perjantaisella avauskierroksella uusi, 6,75 metrin päässä korista oleva viiva, ei heittäjiä säikäyttänyt. Heittomäärät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta avauskierroksesta, mutta toisaalta heittotarkkuus parani.
UU-Korihaiden Bojan Sarcevicin kaukoheitto kulki Korisliigan avauskierroksella, vaikka kolmosviiva olikin puoli metriä aiempaa taaempana.
Perjantain avauspelien tarkkakäsiin kuului kaksi kolmesta kolmosestaan upottanut Namika Lahden Pasi Pekkola.
Korisliigan historian ensimmäisen kolmosen uuden kolmosviivan takaa heitti Mikko Koivisto, joka ensimmäisessä ToPo-pelissään heitti peräti 31 pistettä.
Koripallon pääsarjassa kautta aikain eniten onnistuneita kolmosia tililleen on kirjannut, jo uransa päättänyt, Kari-Pekka Klinga. Kuvat: Matti Koskinen & Francois Perthuis & ToPo & Tomi Kaminen.
Perjantain avauskierroksella liigajoukkueet lähettivät kuudessa ottelussa ilmoille kaikkiaan 255 kolmen pisteen heittoyritystä. Niistä tiensä korisukan läpi löysi 94 heittoprosentin ollessa 36,9.
Melko tarkalleen vuosi sitten Korisliiga-kauden 2009-10 avauskierroksella joukkueet pistivät palloa pussiin silloisen kolmosviivan takaa 31,0 prosentin sihdillä (87/281).
Kolmen pisteen heittoviiva maalattiin koripallokenttään ensi kertaa kaudella 1984-85. Vanha kolmosviiva (6,25 metriä korista) oli voimassa siis 25 vuoden ajan. Kyseisen ajanjakson aikana kaukoheittojen merkitys kasvoi radikaalisti.
Tuore Koripalloliiton vuosikirja, Pentti Salmen toimittama, Koripallokirja kertoo, että kaudella 1984-85 koripallon pääsarjassa heitettiin vain 12,5 kolmosyritystä ottelua kohden. Ero on melkoinen viime kauteen (2009-10), jolloin kirjattiin ennätyslukemat 46,6 kolmosyristä.
Mielenkiinnolla jäädään odottamaan uuden kolmosviivan aiheuttamia mahdollisia muutoksia heittotarkkuuteen. Vanhan kolmosviivan aikakaudella tarkkuus laski 25 vuoden aikana 38,5 prosentista (1984-85) viime kauden 34,2 prosenttiin, joka oli kaikkien aikojen heikoin. Yleisesti kyseisen trendin aiheuttajana pidetään puolustuspelin kovenemista ja pelitempon nousua.
Uuden kolmosviivan myötä kolmen pisteen heitoissa kirjataan joukko uusia merkkipaaluja ja ennätyksiä. Korisliigan ensimmäisen onnistuneen kolmen pisteen heiton uuden viivan (6,75 m) takaa upotti Torpan Poikien maajoukkuetakamies Mikko Koivisto, joka perjantaina onnistui 57 sekunnin pelin jälkeen ottelussa ToPo-Pyrintö. Neljän vuoden opintonsa UNC-Greensboron yliopistossa vimie keväänä päättänyt Koivisto heitti ensimmäisessä ToPo-pelissään muhkeat 31 pistettä.
Koiviston kolmosnoteerauksen myötä lähes kaikki kolmen pisteen heittojen henkilökohtaiset merkkipaalut ovat ”topolaisten” nimissä.
Vanhan rajan (6,25 m) takaa viimeisen kerran onnistui Koiviston nykyinen joukkuekaveri, ToPon Timo Heinonen viime kevään viidennessä finaalissa Pyrintö-ToPo 8.5.2010, kun peliaikaa oli kulunut 37’20”.
Painotuore Koripallokirja 2010-11 kertoo, että pääsarjan kaikkien aikojen ensimmäisen kolmosen upotti ToPon Kari-Pekka Klinga ottelussa ToPo-ST 14.10.1984. Klingan nimissä on myös pääsarjan onnistuneiden kolmosten kärkipaikka, sillä pääsarja- ja maajoukkuelegenda onnistui vuosina 1984-99 peräti 1079 kertaa kolmosviivan takaa. Kaikkien aikojen tarkin kolmospyssy pääsarjassa on Mika Luukkanen, joka pelasi osan urastaan ToPo-paidassa ja onnistui heitoissaan 45,4 prosentin tarkkuudella (543/1196).
Yhdessä pääsarjaottelussa eniten kolmen pisteen heittoja on ladannut pussin pohjaan Honkaa edustanut Adonis Jordan, joka onnistui 14 kertaa (21 yritystä) kolmosviivan takaa ottelussa Honka-PuHu 17.10.1999. Joukkuetasolla pääsarjan paras noteeraus on Kouvoilla, joka säkitti peräti 25 kolmosta ottelussa Kouvot-Componenta 25.3.2009.
Korisliigan runkosarjan seitsemännellä sijalla majaileva Tampereen Pyrintö on solminut loppukautta koskevan sopimuksen pitkäaikaisen seuraikoninsa, Susijengissäkin vuosikaudet pelanneen Topias Palmin, 196 cm ja 31 vuotta, kanssa. Palmin sopimus sisältää vuodenvaihteen jälkeisen reilun kuukauden ulkomaanoption.
Helsinki Seagulls, Kataja Basket ja Korihait pääsivät kaikki juhlimaan vierasvoittoja.
Kotkalaisen KTP-Basketin nimissä Korisliigan vuoden pelaajan palkinnon keväällä 2022 nimiinsä vienyt Susijengin laitahyökkääjä ja ToPo Juniorien kasvatti Remu Raitanen, 206 cm ja 28 vuotta, palaa Kotkaan ja Korisliigaan solmittuaan KTP:n kanssa loppukauden pituisen sopimuksen.
Itsenäisyyspäivän Korisliiga-voittajia olivat KTP-Basket, Korihait ja Kauhajoki.
Sarjanousija on nyt vienyt runkosarjan molemmat kohtaamisensa hallitsevaa mestaria vastaan. Tuore kuukauden pelaaja Riku Korhonen pelasi jälleen erinomaisen pelin Espoossa.
Kaudella 2025–2026 Korisliigan kuukauden parhaat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen. Kauden toinen valinta on Tapiolan Hongan Riku Korhonen.
Susijengin EM-mitalipelijoukkueeseen viime kesänä kuulunut ja marraskuussa Karhu Basketia Korisliigassa edustanut helsinkiläislähtöinen Wartti Basketin kasvatti Andre Gustavson, 196 cm ja 26 vuotta, on solminut loppukauden kattavan sopimuksen Belgian suurseuran Filou Oostenden kanssa.
Toista kautta Tampereen Pyrinnön pelinjohtajan paikalla pelaava Valtteri Mervola kertoo saaneensa Pyynikin palloiluhallin yleisöltä paljon lämmintä palautetta. Parin vuoden takainen lyhyt Saksan-kokemus kuitenkin laittaa edelleen miettimään toisen ulkomaanmatkan mahdollisuutta.
Hiljattain pitkän tappioputken kärsinyt Korhait sai alle toisen peräkkäisen voiton, joka oli kaikkiaan kauden viides. Vaikeasta alkukaudesta kärsinyt Kataja Basket puolestaan sai tililleen kauden kolmannen onnistumisen.
Kauhajoki kipuaa ahkerasti Korisliigan sijoja ylöspäin. Tämän illan vierasvoitolla se ohitti Seagullsin ja on toisella sijalla tasoissa Hongan kanssa, joka otti niin ikään vierasvoiton omasta ottelustaan Loimaalla. Illan kolmannen vierasvoiton vienyt Vilpas jatkaa edelleen sarjan kärjessä.