30.1.2020 10:40 Sisäjoukkuepelien - futsalin, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn - lajiliitot ovat julkistaneet lajien olosuhteiden nykytilaa sekä lajien yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän keskustelupaperin opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.
Lajiliitot ovat yhteistyössä suunnitelleet valmiit konseptit harraste- ja nuorisoliikunnan sekä pääsarjatason palloiluhalleille. Konseptien tarkoituksena on toimia tukena hallihankkeita suunnitteleville kunnille. Konseptit julkaistaan 30.1.2020 ”Treeni- ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperissa, jonka lajiliitot ovat toteuttaneet yhteistyössä tutkimusyritys Aula Researchin kanssa.
Suomessa on suuri pula laadukkaista palloiluhalleista niin harraste- kuin pääsarjatasolla. Palloiluhallien määrä on harrastajamäärien kehitykseen nähden liian pieni ja monet nykyisistä halleista eivät täytä 2020-luvun laatuvaatimuksia. Lajeja joudutaan harrastamaan monilla paikkakunnilla puutteellisissa olosuhteissa, ja huipputasonkin otteluita pelataan vielä koulujen jumppasaleissa.
”Sisäjoukkuepeleillä on yli 125 000 rekisteröityä harrastajaa ja ilman lisenssiä pelaavia harrastajia on moninkertainen määrä. Pelaajamäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa entisestään erityisesti suurissa kaupungeissa ja myös kuntapäättäjät tunnistavat tämän. On erittäin tärkeää, että kunnat panostavat entistä enemmän sisäjoukkuepelien olosuhteisiin, jotta kunnallisista palloiluolosuhteista riippuvaiset urheiluseurat pystyvät liikuttamaan nuoria potentiaalinsa mukaisesti”, toteaa Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Myös kuntapäättäjät tunnistavat palloiluolosuhteiden heikon nykytilan. Osana selvitysprojektia toteutettuun kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia on sitä mieltä, että heidän kuntaansa tarvitaan uusi palloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin.
Hallikonseptit ja lajiliittojen olosuhdeasiantuntijaryhmä tukevat palloiluhallihankkeiden suunnittelua
Palloiluhallihankkeet ovat kunnilta merkittäviä taloudellisia satsauksia. Huolellinen suunnittelutyö ja hallin käyttäjien kuuleminen on olennaisen tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee laadukas ja kalliilta korjaustöiltä vältytään. Sisäjoukkuepelien lajiliitot ovat ryhtyneet historialliseen yhteistyöhön palloiluhalleja suunnittelevien kuntavaikuttajien tukemiseksi.
Lajiliitot ovat suunnitelleet yhteistyössä 2020-luvun vaatimukset täyttävät hallikonseptit harrastetason ja pääsarjatason palloiluhalleille. Hallikonseptit tuovat yksityiskohtaisesti ja selkeästi esiin eri sisäjoukkuepelien tarpeet sekä harraste- ja nuorisoliikuntaan että pääsarjatason ottelutapahtumiin tarkoitetuissa palloiluhalleissa.
Lajiliitot ovat myös perustaneet yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia ja paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä.
Lajiliittojen näkemyksen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävä halli ja kaikilla pääsarjatason joukkueiden paikkakunnilla pitäisi olla vähintään yksi pääsarjatason ottelutapahtumien vaatimukset täyttävä halli. Lisäksi Suomessa pitäisi olla 2-3 kansainväliset maaottelustandardit täyttävää palloiluhallia, joihin mahtuu 5000-6000 katsojaa.
Tutustu keskustelupaperiin tästä >
Lisätietoja:
Ari Tammivaara, toimitusjohtaja, Koripalloliitto, ari.tammivaara@basket.fi, 044-550 7707
Jari Kinnunen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Salibandyliitto, jari.kinnunen@salibandy.fi, 0400 529 000
Mikko Kaitanen, Senior Analyst, Aula Research, mikko.kaitanen@aularesearch.fi, 050 4122 752
Palautteen avulla kehitetään suomalaista koripalloa entistä paremmaksi kokemukseksi eri sidosryhmille.
Superlauantai tuo yhteen pelaajat ja fanit, erotuomarit ja seuratoimijat, huippusarjat ja junnut sekä alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii korikselle. Varmista paikkasi heti - tätä yhteistä päivää et halua missata!
Suomalainen koripallo on vahvalla pohjalla, mikä näkyy hyvänä kehityksenä ja kasvuna lajin eri osa-alueilla. Palloa ei siis tarvitse keksiä uudestaan, mutta koripallon ympärillä on paljon muuttuvia tekijöitä, jotka täytyy huomioida lajin kehittämisessä. Osana strategiatyötä Koripalloliitto kutsuu kaikki sidosryhmänsä antamaan oman näkemyksensä siitä, millainen on paras mahdollinen tulevaisuus suomalaiselle koripallolle.
Suomalaisten joukkuepelien työryhmä valmistelee lasten urheilun suorituksia. Mukana työryhmässä ovat edustajat Jääkiekkoliitosta, Palloliitosta, Salibandyliitosta, Käsipalloliitosta, Koripalloliitosta, Lentopalloliitosta, Pesäpalloliitosta sekä Suomen Olympiakomiteasta ja Huippu-urheilun instituutti KIHUsta.
Vuoden viimeinen Parempaa korista -webinaari järjestetään 13.12, jolloin aiheen keskiössä ovat seuraviestintä ja työkalut sen kehittämiseen.
Suomen Koripalloliitto hakee asiantuntevia osaajia kansainvälisiin työtehtäviin nuorten maajoukkuetoiminnassa. Haku koskee valmennus- sekä tukitehtäviä.
Uusi koripallokausi on käynnistynyt tai käynnistymässä pian koko Suomessa. Koripalloliitto haluaa muistuttaa kaikkia toimijoita vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta lasten ja nuorten kanssa toimittaessa.
Suomalainen koripallo on ollut nousujohteisella kehitysuralla jo hyvän aikaa. Ja lisää on tulossa. Haluatko olla mukana? Suomen Koripalloliitto hakee määräaikaiseen työsuhteeseen viestintä- ja markkinointipäällikköä.
Koripalloliiton Seurapalveluyksikkö palkitsee seurakentän aktiivisia koripallotekijöitä vuosittain. Harri Jokela palkittiin koripallokasvattajana, Pauli Korhonen puolestaan sai elämäntyöpalkinnon. Pikkusudet palkinto meni BC Nokialle ja vuoden koripallotekona palkittiin upea IKH Areena.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 22.4. lähikokouksena Scandic Espoossa. Liittohallituksen kolme erovuoroista jäsentä hyväksyttiin ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti seuraavalle kolmivuotiskaudelle, kun Marko Airamaa, Kaisa Forsström ja Tiina Sten jatkavat liittohallituksessa.